Wilho Sjöström – Syksystä kesään

14.10.2023–4.2.2024

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta taiteilija Wilho Sjöströmin (1873–1944) syntymästä. Sjöström oli elinaikanaan Suomen tunnetuimpia taidemaalareita, professori ja taide-elämän vaikuttaja. Sjöström vaikutti myös Keski-Suomessa. Hän vietti pitkiä aikoja Viitasaarella ja kiersi maalaamassa myös Laukaassa, Korpilahdella, Suolahdessa, Saarijärvellä, Ruovedellä ja Keuruulla. 

Syksystä kesään -näyttely esittelee Sjöströmin teoksia keskisuomalaisista taidekokoelmista. Näyttelyssä nousevat esiin Sjöströmin keskeiset aiheet, taidokkaat muotokuvat sekä luonnon näkymät. Suuri osa näyttelyn teoksissa kuvatuista paikoista sijoittuu Keski-Suomeen. Keskisuomalainen maisema teki suuren vaikutuksen Sjöströmiin ja hän ammensi siitä innoitusta koko uransa ajan. Monia näyttelyn teoksista ei ole aiemmin nähty museonäyttelyssä.

Sjöström tunnetaan tuotteliaana muotokuva- ja maisemamaalarina. Suomen talvinen ja kesäinen luonto ja varsinkin vesi kiehtoivat taiteilijaa ja häntä kutsuttiinkin aikanaan virtaavan veden runoilijaksi. Maisemiin Sjöström valitsi mieluiten sisäsuomalaisen joki- tai järvenranta-aiheen, jonka melankolinen tunnelma välittyi pilvisen taivaan suodattaman valon läpi. Juuri pilvisen päivän kuvaajana taiteilija saavutti ensi kerran laajempaa huomiota. Tummasävyisten maalausten rinnalla Sjöströmin tuotannossa kulkee myös värikkäämpi, valoisampi ja maalauksellisempi linja, johon antoivat virikkeitä ulkomaanmatkat Etelä-Ranskaan ja Italiaan. 

Taiteilijoita koetelleiden vaikeiden taloudellisten aikojen yli Sjöström selvisi lukuisten muotokuvatilausten ansiosta. Hän oli aikanaan yksi luotetuimmista muotokuvamaalareista ja ikuisti yliopisto- ja kulttuurielämän tärkeimpiä vaikuttajia. Vapaammat henkilökuvat esittävät usein ihmisiä askareissaan. Vankan teknisen taitonsa ansioista hän onnistui saamaan vaivattomasti esiin mallin luonteenomaiset piirteet.

Sjöström oli elinaikanaan poikkeuksellisen suosittu taiteilija. Laajan yleisön piirissä Sjöströmin taide sai vankkumattoman kannatuksen teoreettisuutta ja kokeellisuutta välttävän luonteensa vuoksi. Lukuisten luottamustoimiensa ansiosta Wilho Sjöström oli Suomen taide-elämässä keskeinen vaikuttaja 1920-luvun puolivälistä lähtien. Hänet tunnetaan 1800-luvun lopun maisema- ja muotokuvataiteen ihanteiden vaalijana ja oman aikakautensa taidemaun tulkkina.

Wilho Sjöström 1873–1944

Wilho Sjöström syntyi Iisalmessa 1873 virkamiesperheeseen. Kouluaikoina Sjöström teki maalausretkiä Savonlinnan seudulle saksan ja ranskan kielen lehtorina toimineen Robert Lindgrénin kanssa, joka opasti nuorta oppilastaan katselemaan luontoa maisemamaalarin tavoin. Nämä retket antoivat sysäyksen Sjöströmin tulevalle uralle.

Sjöström opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuodesta 1892 vuoteen 1893, jolloin hänet erotettiin koulusta, koska hän ei sopeutunut sääntöihin. Sen jälkeen hän jatkoi opintoja Akseli Gallen-Kallelan yksityisoppilaana. Kuuluisassa Académie Julianissa Pariisissa hän opiskeli vuosina 1894–1897. Ensi kerran Wilho Sjöströmin töitä oli esillä Pariisin kevätsalongissa vuonna 1897. Sjöström täydensi opintojaan lisäksi Kööpenhaminan Statens Studieskolorissa ja Firenzessä Scuola del Nudossa. 

Wilho Sjöström sai v. 1904 matkastipendin Italiaan ja solmi tuolla matkalla avioliiton taiteilija Tyra Malmströmin kanssa. Avioliitto päättyi eroon v. 1918 ja samana vuonna Sjöström avioitui nuoruuden rakastettunsa, Viitasaaren pappilan tyttären, Vieno Kaliman kanssa. 
Kotimaisissa yhteisnäyttelyissä Sjöström esiintyi jo 1890-luvun lopusta lähtien saavuttaen vähitellen asemaa naturalistisena ulkoilmamaalarina, muotokuvaajana ja kansanelämää kuvaavien henkilösommitelmien tekijänä. 

Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Sjöström piti vuonna 1909. Elinaikanaan hän osallistui lukuisiin Suomen taiteen näyttelyihin myös ulkomailla. Hänen teoksiaan on monissa suomalaisissa museokokoelmissa. Vuoteen 1932 saakka taiteilija matkusteli ahkerasti maalaamassa ulkomailla, enimmäkseen Ranskassa ja Italiassa. Hänelle myönnettiin useita kunniamerkkejä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin ja vuonna 1932 Sjöström sai professorin arvonimen.