Resurssien viisas käyttö 2018

Jyväskylän kaupunki on sitoutunut (KV25.5.2015) pitkäjänteisesti tavoittelemaan resurssiviisautta: jätteettömyyttä ja päästöttömyyttä. Resurssien viisas käyttö edellyttää muun muassa eheän yhteiskuntarakenteen toteuttamista, kestävän liikkumisen ja kiertotalouden edistämistä, uusiutuvan energian käytön lisäämistä sekä kestävien, eettisten ja innovatiivisten hankintojen toteuttamista. Myös kaupunkitilojen avaaminen paremmin kaupunkilaisten käyttöön kuuluu kärjen teemoihin samoin kuin se, miten digitalisaation keinoin tehostetaan toimintoja ja lisätään palvelujen saatavuutta.

Konsernihallinto

1. Luodaan toimintamalli ja toteutetaan pilottihanke miten kaupungin tilat saadaan paremmin kaupunkilaisten käyttöön.

Varsinaista toimintamallia ei ole vielä luotu, mutta vuoden aikana tiloja on avattu enemmän kuntalaisten ulottuville. Kaupungin liikuntatilat ovat varattavissa Timmi-järjestelmän kautta ja koulujen liikuntasaleihin on varattu tarjolle myös omatoimiliikuntavuoroja (ei siis seurakäyttöön), jotka ovat vapaaseen ja omatoimiseen liikunnan harrastamiseen tarkoitettuja vuoroja. Vuorot ovat tarkoitettu kaikkien kaupungin asukkaiden liikuntakäyttöön.

Tikkakosken pilotissa Timmi -järjestelmään viedään liikuntatilojen lisäksi muitakin tiloja kaupunkilaisten varattaviksi (kaupungin oma nuorisotila NuoTikka ja yksityisen omistuksessa oleva Tikkakosken teollisuustalon kokoustila). Vuoden 2018 aikana näihin tiloihin on tehty käyttöä helpottavia toimenpiteitä liittyen esimerkiksi kulunvalvontaan ja siivoukseen.

Toisessa pilotissa kaupungin kuuden perinteisesti vanhusväestölle tarkoitetun päiväkeskuksen toimintaa on alettu muuntaa kaikille kuntalaisille avoimiksi hyvinvointikeskuksiksi. Hyvinvointikeskuksista tulee kohtaamispaikkoja, joissa järjestetään monipuolista ohjelmaa eri-ikäisille jyväskyläläisille. Tiloja tarjotaan käyttöön myös järjestöille ja yhdistyksille. Toimintaa rakennetaan yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen, vapaaehtoistoimijoiden sekä järjestöjen kanssa.


Sivistys

1. Mobiililaiteuudistus esi- ja perusopetuksessa 2016-2018

Oppilas käyttää joko omaa tai koulun-päiväkodin mobiililaitetta osana omaa oppimistaan.

Oman mobiililaiteen (kannettava tietokone, tablet-laite tai älypuhelin) käyttö on toteutunut osittain. Oppilaat käyttävät omia mobiililaitteitaan aktiivisesti esim. koulunkäyntiin liittyvässä viestinnässä (mm. Wilma ja Hangouts –sovellukset). Näin tapahtuu erityisesti yläkouluissa. Opetussuunnitelman mukaiseen opiskeluun omien mobiililaitteiden käyttö on kuitenkin satunnaisempaa ja käyttö vaihtelee kouluittain ja oppilasryhmittäin.

Koulun tai päiväkodin mobiililaitteen käyttö osana omaa oppimista on toteutunut osittain. Tavoitteena on ollut mahdollistaa opetussuunnitelman toteutuminen TVT:n käytön osalta siten, että oppilailla olisi käytettävissään mobiililaitteita silloin kun niitä tarvitaan opetuksen näkökulmasta. Käytännössä tämän toteutuminen olisi vaatinut ICT-toimintasuunnitelmassa (https://peda.net/jyvaskyla/ict/toimintasuunnitelma) määritellyn 1:1 (oppilas/laite, 3-9 luokat) tavoitteen mukaista sähköistä toimintaympäristöä. Riittämättömän rahoituksen vuoksi toimintaympäristöä ei ole voitu toteuttaa tavoitteiden mukaisesti.  Perusopetuksessa on tällä hetkellä oppilaslaitteita noin 3:1 (kolme oppilasta yhtä laitetta kohti), kun huomioidaan oikeasti käyttökelpoinen laitekanta. Laitteet ovat kuitenkin ahkerassa käytössä ja niitä hyödynnetään monipuolisesti.


 

2. Tilojen käyttöaste ja Webtimmi-järjestelmän käyttö

Jatketaan sähköisen tilavarausjärjestelmän laajentamista muihin kuin liikuntatiloihin.

Ei edennyt vuonna 2018.


 

3. Paikallisen asiantuntijatyön tuotteistaminen

Jatketaan asiantuntijapalvelujen kehittämistä koulutusvientiverkostossa.

Useat koulut vastaanottivat kansainvälisiä vierailijaryhmiä, joiden tavoitteena oli tutustua suomalaiseen perusopetusjärjestelmään. Vierailut toteutettiin osana koulujen tavanomaista arkea, mutta toisaalta vastaten ko. vierailuryhmän toiveisiin eri aihealueiden esittelyn näkökulmista. Erityisen kiinnostuksen kohteina olivat päiväkoti-koulut sekä uudenlaisia oppimisympäristöjä käyttöön ottaneet yhtenäiskoulut. Muutama koulu oli toteuttamassa myös pitkäkestoisempia vierailujaksoja, jolloin ulkomaiset opettajat olivat tiiviisti mukana jyväskyläläisten kollegojensa työssä. Asiantuntijatyöstä korvataan pääsääntöisesti yksikkökohtaisesti ko. koululle erillisen sopimuksen mukaan.


Kaupunkirakenne

1. Aktivoivat liikenne- ja viheralueet

Kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuus kasvaa vuoteen 2025 mennessä 56 %:iin (vuoden 2008 lähtötaso 42 %). Korjausvelka on vuonna 2029 vuotta 2017 alemmalla tasolla, joka on 7,93 milj. euroa. Laaditaan viherpalvelu- ja metsäohjelmat ohjaamaan toimenpiteitä. Ylläpidetään asukkaiden tyytyväisyys katuihin, kevyen liikenteen väyliin, viheralueisiin ja metsiin hyvällä tasolla (arvosana yli 3 vuosittaisessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa).

Kulkutapaosuutta ei pystytä vielä selvittämään vuosittain. Uutta, vuositason raportoinnin mahdollistavaa työkalua testataan tämän vuoden aikana. Syksyllä 2019 tehdään laajempi kulkutapaosuusselvitys.

Vuoteen 2017 verrattuna linkkimatkustajien määrä kasvoi 2 %. Konelaskentapisteillä jalankulkijoiden määrä on kasvanut 5 % ja pyöräilijöiden määrä 7 %. Tällä hetkellä kaikista laskureista vain Keskussairaalantien pyöräliikenteen laskuri tuottaa yhtenäistä dataa yli 10 v ajalta, ja tällä pisteellä pyöräilijöiden määrä vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2008 on vähentynyt 6 %.

Kevyen liikenteen väyliä toteutettiin Vesangantiellä (välillä Erämiehenkatu-Raviraitti) ja Mesikämmenessä sekä Ritopohjantiellä (ensimmäinen vaihe). Opastuskonseptin laatiminen on käynnistetty kaupungin eri yksiköiden yhteistyönä.

Vuonna 2017 Jyväskylän katuverkon korjausvelka oli 7,932 milj. euroa, josta kohdistui katuverkkoon 7,278 milj. euroa ja kevyen liikenteen väyliin 0,655 milj. euroa. Vuoden 2018 lopussa katuverkon korjausvelka on 6,735 milj. euroa. Näin korjausvelkaa saatiin kuoletettua 1,533 milj. euroa. Kun samanaikaisesti uutta korjausvelkaa muodostui 0,336 milj., oli korjausvelan nettomuutos -1,197 milj. euroa. Korjausvelkatoimenpiteiden tehokkuudeksi saatiin 1,18, eli tavoite täyttyi erinomaisesti.

Metsäohjelma vahvistettiin ja metsäsuunnitelman päivitys ohjelman mukaiseksi tehdään vuoden 2019 aikana. Viherpalveluohjelman päivitys etenee ja ohjelma on tarkoitus vahvistaa keväällä 2019.

Katupalveluiden asukastyytyväisyys oli tavoitteen mukainen (3,16). Viherpalveluiden ja metsäpalveluiden osalta kyselyä ei toteutettu vuoden aikana.


 

2. Tiivistyvä kaupunkirakenne                 

Toteutetaan hyväksyttyjä täydennysrakentamisen periaatteita (KymppiR2016). Uusi asuinrakentaminen ohjataan kestävää liikkumista tukeville täydennysrakentamisen ensisijaisille vyöhykkeille huomioiden erilaiset kohderyhmät, yhtenäisten virkistysalueiden säilyttäminen, palveluiden riittävyys ja rakentamisen hallittu ajoitus.

95 % vuonna 2018 valmistuneista asunnoista sijoittui Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa määritellyille kestävän liikkumisen vyöhykkeille. Väestöpohjan kasvun ja palveluiden riittävyyden haasteet suuntautuvat läntiseen Palokkaan ja Keljonkankaalle, jonne palveluita ollaankin lisäämässä.