Ympäristötekijät 2018

Ympäristötilinpäätös on esitetty osana kaupungin varsinaista tilinpäätöstä tilikaudesta 2009 lähtien. Ympäristömenojen ja -tulojen esittämisen lähtökohtana on vertailukelpoisen tiedon tarve sekä kaupungin oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta. Ympäristötilinpäätös kuvaa kaupungin ulkoisia ympäristömenoja, -tuloja ja -investointeja kattaen toimialat sekä liikelaitokset. Ympäristömenot ja -tulot sisältyvät useisiin tuloslaskelmakaavan mukaisiin tilinpäätöseriin. Aktivointiedellytykset täyttäneitä ympäristömenoja taas sisältyy useisiin taseen eriin. Näiden lisäksi ympäristöasioita esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa sekä pakollisina liitetietoina että harkinnanvaraisina, meno- ja tulolajeittain eriteltyinä erillisinä liitetietoina. 

Ympäristöasioiden huomioiminen

Kaupungilla on käytössään ympäristöjärjestelmä, jonka lähtökohtana on eurooppalaisen ympäristöstandardin EN ISO 14001:2015 sisältö- ja muotovaati¬mukset. Kaupungin Resurssiviisaus -ohjelman teemat vastaavat jatkossa ympäristöpolitiikan päämääriä. Kaupungin sopimusten ja sitoumusten seuranta indikaattoreineen ja mittareineen esitellään kaupungin johdolle vähintään kerran vuodessa. Valtuustokauden 2013–2016 ympäristöraportti julkaistiin suppeana keväällä 2018. Kaupungin pääsivuilla, kaupunkistrategian kokonaisuudessa, esitellään kaupunkistrategian seuranta. Tämä sisältää myös resurssiviisauden indikaattorit. Tarkemmat mittarit kytkeytyvät suoraan palveluihin.
 
Kaupungin jätteiden synnyn ehkäisyyn liittyviä palvelusopimuksia ovat käsipyyherullajärjestelmä 171 451 euroa (2017: 162 096 €), sekä värikasettien kierrätyspalvelu 59 051 euroa (2017: 100 000 €). Näiden lisäksi kaupungilla on yhä useampia resurssitehokkaita palvelusopimuksia. Näissä tuotteiden yhteiskäyttö, peräkkäinen käyttö ja ammatti-ihmisten edistämänä materiaalitehokkuus jatkavat tuotteen elinkaarta: vaihtomatto- ja vuokratekstiilipalvelut, monitoimikoneiden, työsuhdeautojen ja tietokoneiden leasingsopimukset. Kestäviä julkisia hankintoja on ollut 2017–2018 noin puolet kaikista kaupungin keskitetyistä kilpailutuksista, arvona 40 % kilpailutusten arvosta (2017: 89 %) sisältäen Kuntaliiton kilpailuttamat sopimukset. Sähköisestä tilausjärjestelmästä tilattiin ympäristömerkin tuotteita 243 800 eurolla (2017: 353 561 €), mikä on noin 38 prosenttia (2017: 43 %) järjestelmän kautta tilatuista tuotteista. Eniten tuoteryhmistä valitaan ympäristömerkin talouspapereita, puhdistusaineita ja kopiopaperia. Kaupunki kulutti toimissaan 24 251 riisiä A4 paperia (2017: 28 556 riisiä). Paperin ostomäärä on puolittunut kymmenessä vuodessa. Skype-kokouksia järjestettiin 5 931 kappaletta (2017: 5 033 kpl) jolla on korvattu matkustusta kokouksiin. Käytössä on toistaiseksi kaksi Skype-järjestelmää: vanha kaupungin Skype, kokouksia 5 729 sekä uusi Microsoft Office 365 pilvipalveluihin kuuluva Skype, kokouksia 202 kpl. 

Johdon katselmuksen suorittivat kaupungin johtoryhmä, Kylän Kattauksen ja liikuntapalvelujen johtoryhmät. Auditointeja tehtiin Kylän Kattauksen Mankolan yhtenäiskoulun ja Luhtisen palvelutalon keittiöihin, Laajavuoren alueen sopimuksiin sekä Postin logistiikkasopimukseen. Henkilöstön kevään ympäristöpäivässä uudet ympäristöyhdys- ja vastuuhenkilöt tutustuivat Mustankorkean toimintaan, syksyn päivässä vertaisoppeja jaettiin kaupungin omien toimijoiden kesken. Vuoden Ympäristöteko 2017 jäi myöntämättä.   

Yksityiskohtaisempi kuvaus resurssiviisaus- ja ympäristötekijöistä toiminnassa löytyy toimialojen ja liikelaitosten kohdalta. Ympäristöjärjestelmän henkilöresurssit ja toimintaan varattu raha palautuivat vuoden 2018 alusta Kaupunkirakenteen toimialalle ympäristönsuojeluun. Toimialalle nimettiin ympäristötyöryhmä, jonka työ alkaa varsinaisesti 2019. Perusturvan ympäristötyöryhmän työ on ollut pysähdyksissä koordinaattorin jäätyä tehtävästä. Perusturvaan rekrytoitiin vuoden vaihteessa kahta ympäristöyhdyshenkilöä, koordinoimaan oman ympäristötyöryhmän toimintaa. Sivistyksen toimialalla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ympäristökäsikirjan päivitys on edelleen kesken vajaiden henkilöresurssien vuoksi. Museotoiminnassa ympäristökasvatusta sisältyi Suomen Käsityön Museon päänäyttelykokonaisuuksiin Memento sekä Pehmeetä touhua – Nordic Outsider Craft.  Kierrätys, ekologinen tuotanto, kotimaisuus ja ennallistamisen näkökulmat näkyivät vaihtuvissa näyttelyissä läpi vuoden. Kansalaisopiston kurssisisällöissä ympäristökasvatus näyttäytyi monipuolisesti; Ekologiset hiustuotteet tutuiksi, Ruokaa luonnosta, Tuunaa ja ompele, sieni-iltaa ja mehiläisenhoitoa. Pääkirjaston näyttelyissä näkyi luonnonsuojelu ja luontoretkeily. Kirjamyyntitulot ovat laskeneet edellisistä vuosista. 

Ympäristöerien kokoaminen ympäristötilinpäätökseen sekä mahdolliset puuttuvat erät

Ympäristöntilinpäätös koskee kaupungin toimialojen ja liikelaitosten tietoja. Seudullisten yksiköiden osalta on huomioitu ainoastaan Jyväskylän kaupunkia koskevat erät. Ympäristönsuojeluun liittyvien toimintojen johdosta syntyvät menot ja tulot otetaan sellaisenaan mukaan ympäristötilinpäätökseen, mikäli toimintojen ensisijaisena tarkoituksena ovat ympäristönsuojelulliset syyt (ensisijaisuuden periaate). Toiminnot, joiden sivuhyötyinä syntyy ympäristöhyötyjä, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Tämä ei kuitenkaan rajaa pois sellaisia tapauksia, joissa ympäristömenon tai -tulon osuus on selvästi eriteltävissä. Mukaan ei lueta toimenpiteitä, joissa menoja tai tuloja ei synny, vaikka ne tehtäisiinkin ympäristönsuojelullisin perustein. Ensisijaisuuden periaatteen ohella noudatetaan niin sanottua erotuksen periaatetta, jonka mukaan ympäristökustannukseksi huomioidaan vaihtoehtoisten kustannusten erotus silloin, kun ympäristönsuojelullisista syistä esimerkiksi ostetaan kalliimpi kahdesta vaihtoehdosta. Myös erotuksen periaatetta noudatettaessa ympäristömenon tai tulon osuuden tulee olla riittävän luotettavalla tavalla arvioitavissa.

Ympäristötilinpäätöksen talouden tiedot pohjautuvat kirjanpitoon. Tilikaudelle suoriteperusteisesti kohdistetut ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit kerättiin erillisellä sähköisellä tiedonkeruulomakkeella toimiala/vastuukokonaisuuksittain. Lomakkeella kerättiin tiedot myös yksiköiden ympäristöveloista ja -vastuista. SAP-järjestelmästä saatavaa listausta ympäristömenoista ja -tuloista hyödynnettiin erillisellä tiedonkeruulomakkeella saatavien tietojen oikeellisuuden tarkistamisessa. 

Ympäristöperusteisten verojen ja veroluonteisten maksujen osalta erillisinä erinä selvitettiin polttoaineverojen sekä ajoneuvoverojen ympäristöperusteisten osien suuruus. Polttoaineverot 137 555 (2017: 158 709) euroa laskettiin polttoaineiden kokonaisostomäärän sekä polttoaineostojen polttoainekohtaisten jakaumien avulla arviolaskentana. Auto- ja ajoneuvoverot 49 478 (2017: 28 264) euroa koottiin toimitetuista ajoneuvoverolipuista sekä leasingmaksuista suoriteperusteisesti kauden taksojen mukaisesti. Sähkövero kerättiin sähkön kulutustietoihin ja -arvioihin perustuen. Sähköveroa, joka sisältää energiaveronosuuden lisäksi myös huoltovarmuusmaksun, 978 951 (2017: 1 007 428) euroa ei ole laskettu mukaan ympäristöperusteisiin veroihin.

Ottaen huomioon jälkikäteinen tiedonkeruumenetelmä, tietojen toimittajien suuri määrä sekä tiedonkeruun perustuminen yksiköiden tiedonkerääjien ympäristömäärittelyjen tuntemukseen sekä tietoisuuteen mahdollisista tilikauden aikana kirjatuista ympäristöeristä, on mahdollista, että ympäristöeristä puuttuu yksittäisiä kokonaisuuden kannalta merkitykseltään pieniä eriä. Ympäristötilinpäätöksen tietoihin liittyen ei ole tiedossa merkittäviä ympäristöeriä, jotka olisivat jääneet tilinpäätöksen tietojen ulkopuolelle. Ympäristölainsäädännön rikkomisesta johtuvat sakkoja ja maksuja ei ilmoitettu.

Ympäristömenot ja -tulot

Tilikauden ympäristömenot olivat yhteensä 7,4 miljoonaa euroa ja tulot noin 1,5 miljoonaa euroa. Menot vastasivat edellisvuotta, tulot laskivat 16 prosenttia. Merkittävimmän menoerän muodosti ekotehokkuus: resurssiviisas ja energiatehokkuutta edistävä toiminta. Myös tuloja saatiin ensimmäistä kertaa eniten ekotehokkuudesta.  

Suurimmat ympäristömenot (36 %) kertyivät resurssiviisautta ja energiatehokkuutta parantavasta toiminnasta. Työllisyyspalvelujen Puusta pitkälle -hankkeen henkilöstökulut ja muut toimintaan liittyvät menot olivat 1, 23 M€. Hankkeen toiminta jakautuu Salmirannan kierrätyspisteeseen, metsätoimeen ja Green Care -toimintaan Könkkölässä. Hanke työllisti vuoden aikana 66 eri henkilöä. Esco-hankintoihin, EnerKey-kulutustenseurantajärjestelmään, lämmönjakokeskusten uusintoihin ja -säätöihin sekä Kuokkalan koulun aurinkopaneelien (70 000 €) hankintaan liittyvät kulut Tilapalvelulla olivat 664 100 euroa.  

Toiseksi suurimman menoerän muodosti jätehuolto. Jätelautakunnan ja viranomaistoiminnan kulut (228 500 euroa, Jyväskylän osuus 80 %) sekä jäteastioiden vuokrat ja tyhjennykset muodostivat 1,2 M€. Jyväskylän seudun jätelautakunta hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät Jyväskylän kaupungin, Muuramen, Laukaan ja Toivakan kuntien osalta. Kolmanneksi suurimman menoerän muodosti vesien suojelu ja jätevesien käsittely, 0,6 M€. Tästä suurin osa oli kiinteistöjen jätevesimaksuja. Pilaantuneiden maiden kunnostustöistä aiheutuivat suurimmat kulut Korpilahdella Kirkkotiellä ja Kankaan eteläpäässä (400 000 euroa). Kaupungin panostus ilmastonsuojeluun on kasvanut tasaisesti muutamasta prosentista nykyiseen 5 prosenttiin. Tästä suurimman yksittäisen kustannuksen muodosti kestävä liikenne ja sen edistämistoimet 130 400 euroa. Ympäristöperusteisten verojen ja veroluonteisten maksujen osuus muodosti 3 % (2017: 2,6 %) menoista. 

Kaikista ympäristötuloista (1,5 M€) suurin osuus 45 % saatiin ekotehokkuutta parantavasta toiminnasta 662 100 euroa. Tuloihin sisältyvät Puusta pitkälle -hankkeen KEHA-keskuksen avustus 162.723 euroa sekä työllistettyjen henkilöstömenoihin liittyvä palkkatuki ja oppisopimuskorvaukset 371 758 euroa. Lisäksi hukkaruuan myynti tuotti 69 300 euroa ja resurssiviisautta jatkava Circwaste -hanke 47 000 euroa. Noin kolmasosa tuloista, 435 300 euroa saatiin jätehuollosta. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu toi 6 % tuloista, liikkumisen ohjauksen valtionavustuksena 64 700 euroa.

Ympäristöinvestointeja tilikaudella tehtiin 460 900 (2017: 71 000) eurolla. Keski-Suomen pelastuslaitoksen Jyväskylän osuudet investoinneista öljyntorjuntakalustoon olivat 74 260 (2017: 66 100) euroa. Tämän lisäksi investoitiin uuteen öljyntorjuntaveneeseen 375 700 euroa. Resurssiviisaus tilojen käytön tehostamisessa näyttäytyy lisääntyvinä kuluina melunsuojaukseen. Kivääritehtaan väistössä Kaupunkirakenteen toimialalla vastamelukuulokkeisiin käytettiin 10 000 euroa.

Ympäristöavustuksia kaupunki myönsi 454 409 euroa (2017:105 234) euroa ja avustuksia saatiin 801 900 (2017: 675 031) euroa. Avustussummien tarkempi jakauma esitellään tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 4.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen.

Ympäristövastuuvaraukset ja vakuudet
Maisemointivarausten summa 31.12.2018 pysyi samana edellisvuoteen verrattuna: 234 842 euroa. Maisemointeja ei tehty. Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedoissa kuvataan varausten käyttöä.

Ympäristö- ja maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavan vakuuden, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon. Vakuuksien yhteenlaskettu arvo oli 1 083 800 (2017: 1 006 100) euroa. Ympäristölupiin (11 kpl) liittyvien vakuuksien arvo oli 113 000 (2017: 62 000) euroa ja maa-aineslupiin (43 kpl) liittyvien vakuuksien arvo 970 800 (2017: 944 100) euroa. Ympäristölupien vakuuksien yhteislukumäärä kasvoi muutamalla ja vakuuksien arvo nousi noin 8 % edeltävään tilikauteen verrattuna.