Kaupunkistrategia 2018

Syksyllä 2017 päivitetty kaupunkistrategia kiteyttää kaupungin elinvoimaisuuden kannalta keskeiset periaatteet, päämäärät ja toimintalinjaukset, jotka ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja toimintaa. Strategia kytkeytyy tiiviisti talousarvioon, jossa strategiaa toteuttavat toimenpiteet konkretisoidaan mitattaviksi ja seurattaviksi tavoitteiksi.

Kaupunkistrategian mukaan Jyväskylä haluaa olla rohkea ja aikaansa edellä. Tämän perustana olevia arvoja ovat vastuullisuus, luottamus, luovuus ja avoimuus. Ne kannustavat osallistavaan vuorovaikutukseen ja rohkaisevat etsimään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Valinnat korostavat myös vastuullisuutta omasta itsestä, läheisistä, ympäristöstä ja tulevaisuudesta.

Strategiset päämäärät, strategian kärjet, ovat 1) osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat, 2) raikas ja kasvava elinvoima, 3) resurssien viisas käyttö ja 4) liikuntapääkaupunki. Niiden toteuttamiseksi on asetettu yhteensä 23 strategista teemaa. Näissä teemoissa onnistuminen on ratkaisevaa kaupungin menestyksen kannalta. 

Strategiakärkien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä sekä teemoja toteuttavien, vuosittain seurattavien ohjelmien ja hankkeiden toteutusta.

Kaupungin yhteiset toiminnan painopistealueet

Vuoden 2018 talousarviossa valittiin seuraavat kaupungin yhteiset toiminnan painopistealueet:

Kulttuuri-investointien kokonaissuunnitelma

Kaupungin kulttuuritoiminnan ja -tilojen kehittämisestä tehdään projekti, joka käynnistyy vuoden 2018 alussa. Työn lähtökohtana on laadinnassa olevan kulttuurisuunnitelman toimeenpano sekä kulttuuritilojen suuri peruskorjaus- ja rakentamistarve lähivuosina (noin 130–150 milj. euroa).

Tehtävänä on laatia kulttuuri-investointien kokonaissuunnitelma, ml. mahdollinen musiikkisali. Projektissa selvitetään kulttuuritoimintojen uudistamisen vaikutus tilatarpeisiin sekä investointien kustannusvaikutukset eri vaihtoehdoilla ja vaiheistuksilla. Vaihtoehtojen pohjalta laaditaan yleissuunnitelma, jossa huomioidaan keskustan kehittäminen ja siihen liittyvät erilaiset rahoitusmallit sekä tehdään aikataulusuunnitelma. Projektia varten palkataan projektipäällikkö (kiinteistökehittäminen ja rahoitus).

Projekti on käynnistynyt, projektipäällikkö palkattu, ja väliraportti valmistuu keväällä 2019. Vuoden 2019 loppuun mennessä saadaan rajattua kehittämisvaihtoehdot, joiden pohjalta voidaan edetä päätöksentekoon.

Hippos-hanke

Kaupunginhallitus päätti 5.12.2016 Hippos 2020-hankkeen pääkumppanien ja investorien kilpailuttamisen käynnistämisestä. Hankkeen edistämiseksi kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.4.2017 asemakaavan muutoksen koko Hippoksen alueelle.

Kilpailuttaminen on edennyt hankintamenettelyn toiseen eli innovaatiokumppanuusvaiheeseen, jonka jälkeen vuoden vaihteessa valitaan lopullinen pääkumppani ja investori.

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen vuoden 2018 tavoitteena on solmia kaikkein osapuolten väliset sopimukset, perustaa tarvittavat yhtiöt ja käynnistää hanke yhdessä Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy:n ja valitun pääkumppanin kanssa. Talousarviossa on varauduttu kaupunginhallituksen 5.12.2016 päätöksen mukaisilla ehdoilla Hippos 2020 hankkeen käynnistämiseen.

Hippoksen alueelle suunnitellun liikuntapuiston rakentamisen arvo (n.6,3 M€) on tarkoitus toteuttaa yhtiön pääomittamisen kautta mikä nostaa vastaavalla määrällä kaupungin omistusta perustettavassa Hippoksen kiinteistöyhtiössä.

Hankkeen käynnistäminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto kilpailutuksen jälkeen hyväksyy kilpailutuksen ja neuvottelujen jälkeen mahdolliset tarkennukset kaupungin sitoumuksiin ja päättää käynnistää hankkeen.

Hippos2020-hanke on edennyt rakennussuunnitteluvaiheeseen ja tavoitteena on käynnistää rakentaminen lokakuussa 2019. Valtuusto on tarkentanut 28.5. päätöstään sitoutumisesta hankkeeseen 4.2.kokouksessaan. Valtuusto päätti hyväksyä Hippos2020-hankkeen muutetun suunnitelman katetun jalkapallostadionin, kiinteistöveron muutoksen ja irtaimistohankintojen osalta. Hippoksen liikuntapuiston kaupunki toteuttaa itse, eikä sitä viedä osaksi hankekokonaisuutta. Kaupunginhallitus päättää sopimuskokonaisuudesta alkukesästä.

Hippos2020-hankkeen rakentamisvaiheen käynnistyminen siirtyi seuraavalle vuodelle, joten vuoden 2018 tulot ja menot, pois lukien projektinjohtokustannukset, siirtyivät myös vuodelle 2019 Hippos-hankkeesta.

Maakuntauudistuksen valmistelu Keski-Suomessa ja valinnanvapaus pilotit

Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistusta tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien ja Keski-Suomen maakuntaliiton hallinnoiman valmisteluorganisaation kesken. Valmistelu toteutuu lakien voimaantuloon saakka projektityyppisenä työskentelynä jossa valmistelun vastuuryhmän muodostaa muutoksen johtoryhmä. Valmistelun poliittisesta ohjauksesta vastaa maakuntahallitus.

Jyväskylän kaupunki on tehnyt sopimuksen maakuntaliiton kanssa henkilöresurssien ohjaamisesta valmisteluun. Jyväskylän työntekijöitä työskentelee valmistelussa pääasiassa osa-aikaisesti ja muutama kokoaikaisesti. Näistä resursseita Jyväskylä saa valtiovarainministeriön maakuntauudistukseen varamaasta rahoituksesta täysimääräisen korvauksen.

Soteuudistuksen valinnanvapauden toimeenpanemiseksi on suunnitteilla maakunnallisia pilotteja, joihin hakeutumiseksi Keski-Suomessakin käydään keskustelua. Maakunnalliset valinnanvapauspilotit toteutuvat kuntapohjassa ennen varsinaisen maakunnan käynnistymistä ja tämän vuoksi pilottien valmistelussa ovat vahvassa roolissa nykyiset kunnat. Pilotit voivat koskea Sote-keskusta, suunterveydenhuollon yksikköä, asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia. Pilottien rahoituksen hakuaika on todennäköisesti tammikuun 2018 loppuun mennessä. Pilottien rahoituksessa sovelletaan valtionavustuslakia ja pilotteihin myönnettävä rahoitus tulee olemaan täysimääräinen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnille ei muodostu valinnanvapautta toimeenpanevista piloteista lisäkustannuksia.

Jyväskylän osalta pilottiin hakeutuminen arvioidaan, kun pilotin hakuehdot tarkentuvat ja ne julkaistaan. Mahdolliset pilotit käynnistyvät kesällä 2018, joten niiden toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset käynnistyvät jo nyt valmistelussa olevan talousarvion aikana.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus päättyi 8.3.2019 maan hallituksen eroamiseen. Samalla maakunnallisen valmisteluorganisaation toiminta ajetaan alas. Jyväskylän kaupunki tulee kutsumaan Keski-Suomen kunnat yhteiseen keskustelutilaisuuteen tilanteen johdosta. Keskustelun tavoitteena on kartoittaa Keski-Suomen kuntien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua.

Liikelaitosten kehittämistavoitteet

Liikelaitosten kehittämistavoitteiden toteutumista voit tarkastella alla olevien painikkeiden takaa.

Tilapalvelu -liikelaitos

1. Koulu- ja päiväkotiverkko tarkistetaan vuosittain tavoitteena kapasiteetinhallinta, tilatehokkuus ja tilaratkaisujen laadullinen objektiivisuus.

Toimintavuonna laadittiin varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys sekä käynnistettiin perusopetuksen palveluverkkoselvitys. Jatkossa näiden lakisääteiseen järjestämisvastuuseen perustuvien palveluiden palveluverkkoa tarkastellaan kapasiteetin ja käytettävyyden hallinnan kannalta vuosittain.


 

2. Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelulle, toteuttamiselle ja käyttöönotolle laaditaan menettelytapaohje.

Energiaohjetta on päivitetty vuonna 2018. Menettelytapaohjeen mukaisesti hankkeelle määritellään elinkaaritavoitteet. Tavoitteiden toteutumista ja energiankulutukseen vaikuttavia muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain.


 

3. Yhtenäiskoulujen pihojen suunnittelu integroidaan alueiden muihin lähiliikuntapaikkasuunnitelmiin.

Kuokkalan koulun piha-alue on yhdistetty viereiseen lähiliikunta-alueeseen. Koulun piha valmistuu kesällä 2019. Lähiliikunta-alueen suunnittelu on käynnissä, työt toteutetaan vuosina 2019–2020.

Keljonkankaan yhtenäiskoulun pihan suunnittelussa otetaan huomioon lähiympäristön ominaispiirteet sekä Keljonkankaan lähiliikunta-alue.

Kortepohjan päiväkotikoulun hankesuunnittelu on käynnissä. Päiväkotikoulun piha-alue yhdistetään viereiseen lähiliikunta-alueeseen.
 

Työterveys Aalto -liikelaitos

Työterveys Aalto on asettanut tavoitteeksi työkyvyttömyyden kustannusten vähentämisen

  • nopeuttamalla työkyvyn arviointiprosessia
  • käyttämällä työfysioterapeuttien suoravastaanottoa tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa
  • tarjoamalla ryhmämuotoista kuntoutusta eniten poissaoloja aiheuttavien sairausryhmien hoitoon
  • ottamalla käyttöön etävastaanotot

Kaikki nämä osiot ovat toteutuneet kokonaan tai osittain. Työfysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta käynnistyi elokuussa 2018.  Ryhmässä annettavaa kuntoutusta tuotettiin.  Etävastaanottotoimintaa aloitettiin. Työkyvyn arviointiprosessia kehitettiin luomalla vastuuhoitajalle hyvä työväline prosessien seurantaan. Näin saamme jatkossa prosessien läpimenoajan. Prosessien läpimenoaikaa hidasti osassa tiimejä lääkärivaje.

Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos

1. Altistumisen vähentäminen sammutustehtävässä ja kalustonhuollossa

Keski-Suomen pelastuslaitos tulee jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota operatiivisen henkilöstönsä altistumiseen. Altistumista pyritään vähentämään Puhdas paloasema – altistumisen vähentäminen sammutustehtävässä ja kalustonhuollossa menetelmäohjeen käyttöönotolla. Menetelmäohjeessa kiinnitetään huomiota suojautumiseen sammutustehtävässä ja kalustonhuollossa, otetaan käyttöön suojavyöhykkeet sammutustehtäviin ja jaetaan sammutustehtävät paloluokkiin, jolla helpotetaan suojaimien valintaa kalustonhuolloissa.

Henkilöstön kouluttaminen aloitettiin huhtikuussa 2017 päätoimisen henkilöstön- ja kuumakouluttajien osalta. ASA - rekisteröinti ja altistumisten kirjaaminen aloitetaan myös mahdollisimman pian. Menetelmäohjeen käyttöönotto alkaa 1.5.2017 alkaen ja kokonaisuudessaan menetelmäohje olisi käytössä KSPELASSA vuoden 2018 loppuun mennessä.

Keski-Suomen pelastuslaitos on kiinnittänyt huomiota operatiivisen henkilöstönsä altistumiseen. Altistumista on vähennetty menetelmäohjeen käyttöönotolla ” Puhdas paloasema – altistumisen vähentäminen sammutustehtävässä ja kalustonhuollossa”. Altistuminen kemiallisille aineille on kirjattu ASA-rekisteriin ja altistumisten kirjaaminen on muodostunut jo toimintatavaksi.


 

2. Pelastustoimen jatkuvuudenhallinnan kehittäminen

Pelastustoimen jatkuvuuden hallintaa tullaan kehittämään mm. kalustonhankinnoilla 2018 aikana ja yhteistyön syventämisellä puolustusvoimien aluetoimiston kanssa Kalustohankinnoilla jotka käsittävät mm. varavoimakoneiden hankintaa johtamisalueille sekä varavoimasyötön mahdollistamista niille paloasemille joilla varavoimakonetta ei ole. Lisäksi toiminta-alueille hankitaan suojavarusteita ja siirrettäviä polttoainesäiliöitä turvaamaan omaa toimintaamme häiriö- ja poikkeusoloissa.

Jatkuvuuden hallintaa on parannettu hankkimalla mm. varavoimakoneita johtamisalueille sekä varavoimasyötön mahdollistamista niille paloasemille joilla varavoimakonetta ei ole. Lisäksi toiminta-alueille on hankittu suojavarusteita ja siirrettäviä polttoainesäiliöitä turvaamaan omaa toimintaamme häiriö- ja poikkeusoloissa. Lisäksi on hankittu pelastuslaitoksen henkilöstölle vapautusta puolustusvoimien aluetoimistolta aseellisesta palvelusta (VAP) henkilöille, jotka toimivat pelastuslaitoksen toiminnan kannalta kriittisissä tehtävissä. 


 

3. Monitoimiyksikkömallin toiminnan kehittäminen

Monitoimiyksikön tarkoitus on hyödyntää ensihoidon ja pelastustoimen osaamista samassa yksikössä joka mahdollistaa monipuoliset palvelut nopeasti alueen asukkaille. Monitoimiyksikkö aloitti toimintansa Muuramen toiminta-alueella 1.5.2017.  Monitoimiyksikkö toimintamallin laajentaminen maakunnassa tehdään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella.

Monitoimiyksikkötoiminta aloitettiin 1.1.2019 Karstulassa ja Laukaassa. Monitoimiyksikkötoiminnasta kerätään laajasti tietoa mm. tehtävämääristä, tehtävillä tehdyistä toimenpiteistä ja kustannusseurannasta. Tiedoista tehtävän analyysin perusteella voidaan kehittää yksiköiden antamaa palvelua ja muodostaa käsitystä siitä, millaisessa toimintaympäristössä monitoimiyksiköt tuottavat eniten lisäarvoa.


 

4. Tietoturvallisuuden parantaminen

Pelastuslaitoksen tietojärjestelmissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi on perustettu ICT-ryhmä, jonka tehtävä on kartoittaa tietojärjestelmätarpeet ja ottaa huomioon myös valtakunnalliset pelastusalan hankkeet.  ICT-ryhmä on tehnyt vuoden 2018 talousarvioon kalustohankintoja tietoturvallisuuden kehittämiseksi vaaditulle tasolle. Kalustohankinnat mahdollistavat tulevien kenttäjohtamisjärjestelmien ja viranomaisten (TUVE) sekä (ERICA) järjestelmien ottamisen pelastuslaitoksen käyttöön. Lisäksi henkilöstölle tehtävät turvallisuusselvitykset otetaan vaiheittain käyttöön vuosien 2018 ja 2019 aikana.

ICT-ryhmä on tehnyt vuoden 2018 aikana kalustohankintoja tietoturvallisuuden kehittämiseksi vaaditulle tasolle. Kalustohankinnat mahdollistavat tulevien kenttäjohtamisjärjestelmien ja viranomaisten (TUVE) sekä (ERICA) järjestelmien ottamisen pelastuslaitoksen käyttöön. Myös paloasemien tietoturvallisuutta lukitus- ja kameravalvonnan avulla on suunnitelmallisesti kehitetty. Turvallisuusselvityksiä on henkilöstölle tehty aloittaen vakinaisesta henkilöstöstä. Periaate on, että kaikki jotka toimivat tietosuojatuissa tiloissa tai käyttävät esim. henkilötietoja ovat turvallisuusselvityksen alaisia.


 

5. Maakunnalliseen pelastustoimintaan valmistautuminen

Keski-Suomen pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti vuonna 2019 aloittavan maakunnallisen pelastustoimen valmisteluihin osana muuta maakunnallista valmistelutyötä. Maakunta-SOTE –uudistusta on mallinnettu ja tiivistä pohjatyötä tehty yhdessä kaikkien uuteen järjestelmään liittyvien tahojen kanssa: Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, ELY-keskus, Työ- ja elinkeinokeskus, jne. Vuosi 2019 tulee olemaan ratkaisevaa valmisteluaikaa, jotta maakunnallinen pelastustoimi voi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta.

Pelastuslaitokselta on riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti siirtynyt määräaikaisesti marraskuun 2018 alusta valmistelemaan Keski-Suomen maakunta-ja sote-uudistusta Keski-Suomi 2021 -projektiin. Maakunta-SOTE -uudistusta on mallinnettu ja tiivistä pohjatyötä tehty yhdessä kaikkien uuteen järjestelmään liittyvien tahojen kanssa mm: Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, ELY-keskus, Työ- ja elinkeinokeskus.

Kylän Kattaus -liikelaitos

Kylän Kattaus toteutti kaupungin strategian mukaisesti resurssien viisasta ja tehokasta käyttöä seuraavasti:

1. Ruokapalvelujen yhdistymisen ja toimintaympäristön muutosten vuoksi Kylän Kattauksen strategiset linjaukset päivitettiin vuonna 2017 tätä varten perustetussa strategiatyöryhmässä. Vuoden 2018 tavoitteena käynnistyy strategian toteutus. Toimeenpanoa, toteutumista ja aikataulussa pysymistä seurataan johtoryhmän kokouksissa, raportoinneilla ja kolmannesvuosikatsauksissa.

Toimintaympäristöön tulevien muutosten, mm. sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi henkilöstön muutos- ja työhyvinvointikoulutusta jatketaan yhteistyössä kaupungin henkilöstöyksikön kanssa. Tavoitteena on johtamis- ja toimintakulttuurin uudistaminen.

Vuoden 2018 tavoitteena käynnistyi edellisvuonna laadittujen Kylän Kattauksen omien strategisten linjausten toteutus ja jalkauttaminen. Strategiatyöskentely alkoi johtoryhmän sparrauksella. Johtoryhmä kokoontui keväällä kirkastamaan rooliaan ja toimintatapojaan tavoitteena on kehittää johtoryhmän toimintaa strategian suuntaiseksi.  Loppuvuonna johtoryhmä määritteli keskeisimmät strategisia linjauksia toteuttavat toimenpiteet, joihin Kylän Kattauksen toiminnassa keskitytään kahtena seuraavana vuonna. Toimeenpanoa, toteutumista ja aikataulussa pysymistä seurataan johtoryhmän kokouksissa, raportoinneilla ja kolmannesvuosikatsauksissa.

Toimintaympäristöön tulevien muutosten, mm. mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi vuonna 2017 aloitettua henkilöstön muutos- ja työhyvinvointikoulutusta järjestettiin yhteistyössä kaupungin henkilöstöyksikön kanssa. Koulutusten tavoitteena on edistää johtamis- ja toimintakulttuurin uudistumista. Koko henkilöstön muutoskoulutus aloitettiin mm. kertaamalla työkyvyn hallintaohjelmaa. Koulutus järjestettiin keväällä kaksi kertaa saman sisältöisenä ensin sosiaali- ja terveyspalvelujen ruokailun henkilöstölle. Sama koulutus järjestettiin päiväkoti- ja kouluruokailun henkilöstölle syyskaudella. Hallinnon muutoskoulutus käynnistyi syyskuussa. Muutoskoulutus jatkuu vielä vuonna 2019.


 

2. Sairaala Novan ruokapalvelujen suunnitteluun osallistuminen.

Uuden sairaala Novan tuotantokeittiön, aularavintolan, kahvilan ja osastokeittiöiden toiminnallinen suunnittelu jatkuu. Tuotantomenetelmän ja palvelujärjestelmien koulutuksen suunnittelu aloitetaan. Sairaanhoitopiirin ja kaupungin välisen palvelusopimuksen mukaisesti osastolla tapahtuvan ruokapalvelutyön siirtyminen Kylän Kattaukselle toteutetaan vaiheittain alkaen 1.1.2018. Puhtauspalveluilta siirtyy noin 35 henkilötyövuotta Kylän Kattaukselle. Jo vuonna 2017 alkanut toiminnan uudelleen organisointi jatkuu.

Uuden sairaala Novan tuotantokeittiön, aularavintolan, kahvilan ja osastokeittiöiden toiminnallista suunnittelua jatkettiin. Nova-tuotantokeittiön laitehankinnat tehtiin ja Kylän Kattaus oli hankinnoissa mukana käyttäjän edustajana. Tuotantomenetelmän ja prosessien suunnittelu käynnistyi ja jatkuu vuonna 2019. Henkilöstön koulutus uuteen tuotantomenetelmään ja prosesseihin suunnitellaan prosessien suunnittelun rinnalla ja käynnistetään vuonna 2019. Nova-tuotantokeittiö valmistuu alkuvuonna 2020 ja aularavintola sekä kahvila valmistuvat loppuvuonna 2020.


 

3. Sosiaalinen media ja digitaalisuuden kehittäminen

Kylän Kattauksen sosiaaliseen mediaan menoa alettiin valmistella jo vuonna 2017. Tavoitteena on, että Kylän Kattaus toimii vuonna 2018 mm. Facebookissa. Digitaalisuus otetaan entistä tavoitteellisemmin osaksi Kylän Kattauksen toiminnan kehittämistä. Valmistautumista tuotannonohjausjärjestelmävaihdokseen jatketaan. Tieto- ja viestintätekniikan alati jatkuva kehitys sekä verkon kautta saavutettavien palveluiden ja informaation lisääntyvään kysyntään vastaaminen vaatii panostuksia. Toimintaa keittiöissä siirretään älylaitteisiin (omavalvonta, tilaukset yms.). Näkyvyyttä ja viestintää mm. sosiaalisissa medioissa lisätään. Näistä johtuen laitekantaa on uudistettava sekä keittiöissä, että hallinnossa ja lisäksi on otettava uusi teknologia haltuun. Esineiden internet (IoT) kasvaa vahvasti myös suurkeittiölaitteissa. Laitteiden mittauksia ja sensorointeja on mahdollista tehdä verkossa enenevässä määrin. Toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi keittiöissäkin on siirryttävä älylaitteiden (älypuhelimet tai tabletit) käyttöön.

Kylän Kattauksen strategisten linjausten mukaan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa lisättiin mm. työnantaja- ja yrityskuvan parantamiseksi. Vuoden 2017 lopulla perustettujen Facebook- ja Instagram-tilien päivitystä ja kehittämistä jatkettiin. Tilien seuraajien määrä on kasvanut tasaisesti. Sosiaalisen median tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita analytiikan avulla tarkennettiin ja tätä työtä jatketaan vuonna 2019. Tuotannonohjausjärjestelmän vaihdokseen liittyen tehtiin tietopyyntö, johon vastasi neljä toimittajaa. Kaikkien kanssa käytiin vu0oropuhelu. Tietopyynnön perusteella tarkempia sopimusneuvotteluja jatkettiin CGI:n kanssa. Tavoitteena on saada sopimus valmiiksi alkuvuoden 2019 aikana ja aloittaa prosessi tuotannonohjausjärjestelmän vaihtamiseksi keväällä 2019. Valmistautuminen Office365-siirtymään aloitettiin laitekannan uusimisella ja pääkäyttäjän kouluttamisella. Vanhuspalvelujen palvelukeittiöt siirtyivät Fredman Pro -omavalvontamobiilisovelluksen käyttöön. Sähköisen välipalapassin käyttöä pilotoitiin neljässä koulussa ja sen käyttöä laajennettiin kaikkiin maksullista välipalaa myyviin kouluihin määräaikaisella sopimuksella lukuvuodeksi 2018–2019.

Altek Aluetekniikka -liikelaitos

Energiatehokkuussopimuksen 2017−2025 mukainen tavoite vähentää polttoaineen keskikulutusta auto- ja koneluokissa 1 % vuodessa huomioiden kunkin toimintavuoden sääolosuhteista johtuvat toimintavaihtelut. Alla olevilla toimenpiteillä on tavoitteena alentaa myös ympäristön hiilidioksidikuormitusta.

1. Polttoainetalouden seuranta, litraa/100 km ja litraa/h, auto- ja koneluokittain.

2. Suositaan energiatehokkaita moottoreita ja voimansiirtolaitteita korvaushankinnoissa.

3. Huomioidaan henkilö- ja pakettiautojen hankinnoissa biopolttomoottorin mahdollisuus.

Polttoainetalouden seuranta oman kaluston osalta. Kalustoa uusittaessa hankinnassa on huomioitu energiatehokkuus sekä päästömääräykset. Lisäksi aliurakoitsijoiden kilpailutuksessa energiatehokkuus on otettu huomioon pisteyttämällä kaluston ikä. Työnsuunnittelussa siirtoajoa on pyritty vähentämään aurauskierrosten tehokkaalla lenkityksellä. Kuljettajille on järjestetty ajotapakoulutuspäiviä direktiivikoulutuksien yhteydessä.

Vuonna 2018 hankittiin kaksi biokaasuautoa, mutta biokaasun toimitusvaikeuksien vuoksi niiden hyödyntäminen jäi vähäiseksi.
 

Talouskeskus -liikelaitos

1. Palveluprosessit ja tuottavuus

Jatketaan palveluprosessien tarkastelua ja toteutetaan tähän liittyviä kehittämistehtäviä laadun, asiakaspalvelun ja tuottavuuden kehittämiseksi. Toteutetaan tietojärjestelmien (SAP/ERP-kokonaisuus) kehittämishankkeet kaupungin ICT- ohjausryhmän hyväksymän investointiohjelman mukaisesti. Hankkeilla edistetään digitalisaatiota ja tuottavuuden kehittämistä (esim. robotiikka). Mittarina asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden kehitys.

Tavoite toteutui. Investointiohjelma toteutettiin soveltuvin osin ja erityisesti robotiikan käyttöönottoon panostettiin. Tuottavuus parani henkilötyövuosien vähentymisen kautta. Asiakastyytyväisyys parani edellisvuoden tasosta.


 

2. Henkilöstö

Kannustetaan edelleen henkilöstön osallistumista osaamisen sekä oman työn, toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Lisäksi toteutetaan maakuntauudistuksen valmistautumiseen liittyvää henkilöstön muutosvalmennusta. Mittarina henkilöstön osallistuminen osaamisen kehittämistoimenpiteisiin.

Toteutui. Toteutettiin yhtiöittämiseen liittyvää yhteistoimintaa ja muutosvalmennusta. Henkilöstö osallistui tavoitteiden mukaisesti erityisesti robotiikan kehittämiseen. Yhtiöittämisvalmistelut tarjosivat mahdollisuuden kehittää myös osaamista. Henkilöstö kouluttautui keskimäärin 2,8 pv /htv.


 

3. Resurssiviisaus

Uudistetaan toimintatapoja ja lisätään sähköisiä prosesseja niin, että toimistopaperin kulutus Talouskeskuksessa vähenee viisi prosenttia edellisvuoden tasosta. Vastaanotettavan, käsiteltävän ja lähetettävän paperin määrää vähennetään.

Toteutui kulutuksen vähentämisen osalta yli tavoitteiden ollen yli 10 %:n vähennys.