Sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Yleinen vastuu loukkaantuneiden eläinten auttamisesta on säädetty eläinsuojelulaissa. Loukkaantuneen eläimen kärsimyksiä ei saa pidentää. Jos eläin on sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, on se eläinsuojelulain mukaan lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan. Tarvittaessa yhteyden voi ottaa kunnaneläinlääkäriin, joka arvioi eläimen kunnon ja voi suorittaa lopetuksen.

Kaupunki on teettänyt vuonna 2020 pitkän tähtäimen visiosuunnitelman Lutakon sataman kehittämiseksi. Suunnittelun lähtökohtana on ollut sataman turvallisuus, toiminnallisuus ja aktiivisuus. Visiosuunnitelma on mahdollista toteuttaa osissa, mutta toteutus vaatii aina tarkempaa toteutussuunnittelua ja kustannusarviota. Tutustu visiosuunnitelmaan tarkemmin (pdf).

Köhniön uimaranta sijaitsee osoitteessa Erämiehenkatu 61. Suositulle rannalle saavutaan paljon pyöräillen ja kävellen, mutta myös paljon henkilöautoilla. Uimarannalla on merkein määriteltyjä pysäköintialueita Erämiehenkadulla, mutta määrä ei ole ollut riittävä. Nykyiset paikoitukselle merkityt alueet ovat muodostuneet vuosien saatossa kadun reuna-alueelle. Suunnitelmaa pysäköinnistä ei ole aiemmin laadittu. 

Alueelle on tehty kaavamuutos, jossa tila pysäköinnille varataan. Kaava on hyväksytty 21.4.2020. 

Savulahti II asemakaava-alue sijaitsee Ruokkeentien ja Elovainion välissä. Etäisyyttä Jyväskylän keskustaan on n. 6,5 km ja Palokankeskukseen n. 2 km. Asemakaava muodostaa Savulahden alueelle uuden kerros- ja pientalovaltaisen asuinalueen. Uusisillantie sijaitsee Elovainion alueella. Asemakaava on saanut lainvoiman 27.3.2020.

Suunnittelualue sijoittuu Kankaan alueella Rusokinkadun ja Hjalmarinkadun väliselle puistoalueelle.

Suunnittelualue koostuu säilytettävistä ja täydennysistutettavista metsäalueista, rakennetusta oleskelu- ja toiminta-alueesta nimeltään Kankaanradan aukio ja alueen läpi linjatusta pyöräilyn pääyhteydestä Baanasta. Tavoitteena on nykyisten, säilytettyjen puustoalueiden eheyttäminen ja alueen hallittu metsittäminen sekä alueen ekologisen reitistön vahvistaminen. 

Suunnittelualue sijaitsee uudella asemakaavoitetulla alueella Jyväskylän Pappilanvuoren kaupunginosassa, noin kuuden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Alue on ollut yksityisen maanomistajan omistuksessa ja ennestään asemakaavoittamaton. Uuden asemakaavan myötä alueelle rakentuu rivitalojen ja kerrostalojen korttelialueita. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavaehdotuksen kokouksessaan 11.5.2020.

Pupuhuhdan entisen koulualueelle suunniteltiin yhdessä alueen asukkaiden kanssa uutta asumista ja yhteistä ulkotilaa säilytettävän pupuveistoksen läheisyyteen vuosina 2019-2021. Alueen suunnittelu kytkeytyi osaksi asemakaavan muutosta, joka käynnistyi koulutoiminnan päätyttyä tontilla.

Vuosina 2016-2017 Jyväskylän keskusta-asemanseudun alue oli mukana Rantaväylän skenaariotyössä, jossa tarkasteltiin kahta mallia alueen liikenneratkaisujen ja kaupunkitilan kehittämiselle. Skenaariotyön jälkeen suunnittelu jatkui valtatie 4:n osalta Aholaidan ja Lohikosken välillä. Keskusta-asemanseudun osalta ei kuitenkaan löydetty lopullista yhteensovittavaa ratkaisua liikenteen ja kaupunkiympäristön kehittämiseen. Ratapiha-alue ydinkeskustassa tuo kehittämiseen oman haasteen.

Miksi kaupunki tutkii asemanseudun kehittämistä?

Asemanseutu on osa Jyväskylän keskustan kehittämistä. Pääjunarata, ratapiha-alue sekä Rantaväylä rajoittavat keskustan laajenemista ja katkaisevat yhteyden Lutakkoon. Kun kauppatori siirtyy Asema-aukiolle, siirtyy myös keskustan painopiste lähemmäksi asemanseutua. Tällöin on tarve yhdistää ydinkeskusta Lutakkoon myös tältä kohdin.

Vuonna 2017 hyväksytyssä Kehä Vihreän toimenpideohjelmassa tunnistettiin osa-alueita, joissa on tavoitteena suhteellisen kapeiden viheryhteyksien kehittäminen. Yksi tällainen viheryhteys on Tuomiojärven ja Tourujoen välillä. Viheryhteyden kehittämisen pohjaksi on valmistunut ideasuunnitelman luonnos. Sen on laatinut maisema-arkkitehtitoimisto VSU Oy.

Millaisia väestönmuutokset ovat olleet Jyväskylän MAL-seudulla viime vuosina? Millainen asuntokanta on eri seudun kunnissa? Millaisia trendejä on nähtävissä asuntokuntien kehityksessä?
 
Seudullinen asumiskatsaus laajenee Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen myötä käsittelemään mukana olevia seudun kuntia eli Hankasalmea, Jyväskylää, Laukaata, Muuramea, Petäjävettä, Toivakkaa, Uuraista ja Äänekoskea.

Suunnittelukohde sijaitsee Lutakon kaupunginosassa Jyväskylän keskustan itäpuolella. Sataman sisäänajoliittymä on Satamakadun ja Schaumanin Puistotien risteyksen kohdalla. 

Katusuunnitelma

Lutakon sataman liittymässä parannetaan liikenteen sujuvuutta rakentamalla satamasta poistuvalle liikenteelle lisäkaista. Samassa yhteydessä on tarkoitus laajentaa sataman nykyistä pysäköintialuetta. Muutokset ovat osa sataman alueella lähivuosina tehtävistä yleissuunnitelman mukaisista rakentamistoimenpiteistä.

Suunnittelukohde sijaitsee Mäki-Matin kaupunginosassa Rautpohjan ja Hippoksen välissä. Suunnittelualue rajautuu lännessä Valmetin tehdasalueeseen, idässä Hippoksen alueeseen ja etelässä Keskussairaalantiehen. Alueen asemakaava on hyväksytty 24.4.2017. Nykyinen asemakaava ei mahdollista koko hankkeen toteuttamista katualueen puitteissa, Valmetin puolella kevyen liikenteen järjestelyt on tarkoitus toteuttaa maanomistajan luvalla. Neuvottelut Valmetin ja kaupungin kesken ovat käynnissä.

Kaupunkirakenteen toimialan Liikenne- ja viheralueet on teettänyt Minna Canthin puiston kunnostussuunnitelman Ruusupuiston kiertoliittymän vihersuunnitelman yhteydessä. Suunnitelman on tehnyt WSP Finland Oy. Minna Canthin puisto sijaitsee Hannikaisenkadun varrella Hämeenkadun ja Minna Canthin kadun välisellä alueella. Puisto sijaitsee Hannikaisenkadun ja uusien kerrostalojen välissä. Puiston halkaisee pitkittäin kevyenliikenteenväylä. Alueella tehdään maaston muotoiluja ja istutetaan puita ja pensaita Hämeenkadun ja Olutryvinkujan väliselle alueelle.

Suunnittelukohde sijaitsee Muuratsalon kaupunginosassa noin 20 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta etelään. Teerenkujan asemakaava on pääosin hyväksytty 17.5.1957, Metsäpyyntien ja Teerenkujan eteläpään asemakaava on hyväksytty 13.4.1984. Suunnitteluosuuden katualueen leveys on 10 – 37 metriä.

Kuokkalaan Siltakadulle välillä Polttolinja–Syöttäjänkatu on suunniteltu linja-autojen tilausliikenteelle pysäköintipaikka. Pysäköintipaikan tarkoituksena on toimia tilausliikenteen levähdys- ja odotuspaikkana. 

Nykyisin kyseisellä katuosuudella etelän suuntaan mentäessä on kaksi ajokaistaa, joista toinen muutetaan suunnitelman mukaisesti linja-autojen pysäköintipaikaksi. Toinen ajokaistoista jää nykyisen levyiseksi. Myös pohjoisen suuntaan menevä ajorata jää nykyiselleen.

Tölskässä sijaitsevan Janakan koulun edustan liikenneturvallisuutta parannetaan ja liittymää selkeytetään erottamalla koulun tonttiliittymä katujen risteysalueesta sekä muotoilemalla Janakantien ja Kumputien liittymä uudelleen. Rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2020 aikana. 

Koulun tonttiliittymää kavennetaan leventämällä jk+pp -väylää liittymän kohdalla. Suojatie merkitään oikealle paikalleen ja sitä osoittamaan asennetaan uusi liikennemerkki.

Muuratsalossa sijaitsevan Haikantie-Saaritien risteysalueen liikenneturvallisuutta parannetaan erottamalla jalankulku ja pyöräily autoliikenteestä. Rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2020 aikana.

Haikantien suunnasta tultaessa nykyinen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä päättyy ennen risteysaluetta. Väylää jatketaan risteysalueelle Saaritien ylittävälle suojatielle saakka. Väylä rajataan 12 cm korkealla reunakivellä. Tonttiliittymän kohdalla reunakivilinjaa madalletaan.

Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän 67. kaupunginosassa, Väinölässä, noin neljä kilometriä linnuntietä Jyväskylän keskustasta kaakkoon. Kalliolantie ja Juhonkuja sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella erillisten pientalojen ja rivitalojen korttelialueella. Kalliolantien ja Juhonkujan välissä on asemakaavassa osoitettu kevyelle liikenteelle tarkoitettu alue. 

Tonttiesite

Havainnekuva

Asemakaava

Kaavamääräykset

Tonttikartta MK 1:500 (tonttipyykit ja rajamitat)

Keljonkadusta erkaneva sorapintainen Ravilankuja on päättyvä asuntokatu, jossa on routimisen sekä kantavuus- ja kuivatuspuutteiden aiheuttamia vaurioita. Ravilankujan kerrosrakenteet uusitaan ja rakenteeseen asennetaan salaojat sekä hulevesiviemäri. Hulevesiviemärin purkuputki sijoitetaan tontille kiinteistönomistajan luvalla. Katuosuus päällystetään, kadun poikkileikkaus on reunatuellinen (h = 6 cm).

Hyvinvointikriteerien analysointi -työkalu

Tällä työkalulla voidaan analysoida erilaisia ennalta määrättyjä ihmisten hyvinvointia edistäviä kriteerejä (kuten ala- ja yläkoulujen saavutettavuus, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden saavutettavuus..), jotka muodostavat hyvinvointikokonaisuuksia (Palveluiden saavutettavuus, Viherympäristö, ulkoilu ja liikunta, Lähiympäristön laatu, Kestävä liikkuminen ja Asuntokanta), viitateen kuvaan HYMY-hankkeen sivulla.

Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja hyvinvointijohtamisen kehittäminen verkostohanke

HYMY-hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja hyvinvointijohtamisen kehittäminen verkostohankkeen (2019-2021) tavoitteena on väestön terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen kehittämällä kuntien hyvinvointijohtamisen tiedollista taustaa ja kuntien strategisia hyvinvointijohtamisen valmiuksia.

Jyväskylän ruutukaavakeskustan tärkein puisto, Kirkkopuisto, kunnostetaan pysäköintitalo P-paraatin valmistumisen jälkeen Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun puoleisilta laidoiltaan. Lisäksi vanha, huonokuntoinen lehmusrivi Gummeruksenkadun varrelta tulee jossain vaiheessa uusittavaksi. Muilta osin Kirkkopuistoa on kunnostettu 2000-luvulla.

Kirkkopuiston kunnostuksen rakennussuunnitelma

Kirkkopuiston kunnostuksen rakennussuunnitelman teko on käynnissä. Rakennussuunnitelma pohjautuu jo tehtyyn yleissuunnitelmaan, mutta on tasoltaan yleissuunnitelmaa tarkempi.

Suunnittelualue sijaitsee Palokan alueella, Jyväskylän 47. kaupunginosassa, Pappilanvuoressa, noin 5 kilometriä linnuntietä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualue rajautuu kaakossa Norolantien kaakkoispuolelle ja luoteessa Koivutiehen. Suunnittelualueen varrella sijaitsee yksityisiä tontteja ja puistoalueita. Ritopohjantiellä on voimassa 50 km/h nopeusrajoitusalue. Suunnittelualueella on useita 1980–2000-luvuilla hyväksyttyjä asemakaava-alueita.