Hyppää pääsisältöön
Kuva
5 piirrettyä kasvokuvaa. Kullakin puhekupla, jonka asia kerrotaan tekstissä. Hankkeen logot. Kuva Riitta Saastamoinen. Kuva Riitta Saastamoinen
Maahanmuuttaneiden työllistymisen tukemisessa ei ole massaratkaisuja.
Kuva
5 piirrettyä kasvokuvaa. Kullakin puhekupla, jonka asia kerrotaan tekstissä. Hankkeen logot. Kuva Riitta Saastamoinen

 

Jyväskylän maahanmuuttaneiden osaamiskeskus -hanke auttaa Jyväskylän alueen maahanmuuttaneita työttömiä löytämään vaihtoehtoja työttömyydelle. Vuonna 2021 hankkeessa asioi 279 henkilöä. Useimmat heistä saivat henkilökohtaista ohjausta työn tai opiskelupaikan etsimisessä, oman osaamisen tunnistamisessa tai yrittäjyyden kysymyksissä. Jotkut osallistuivat ryhmiin, joissa saa tietoja ja taitoja työnhakuun ja suomalaiseen työelämään tai valmennusta työelämän suomen kielessä. Viime vuonna 122 asiakasta lopetti hankkeessa. Heistä 70 meni töihin, 35 opiskelemaan ja 22 työkokeiluun. 14 asiakasta ehti siirtyä vuoden aikana sekä työkokeiluun että töihin tai opiskelemaan ja 1 sekä töihin että opiskelemaan.

Suomen kielen ohjaajamme Roosa Berg kertoo, että hankkeessa on haluttu tukea maahanmuuttaneiden työelämän suomen kielen osaamista, koska usein juuri kielitaito on haaste työllistymisessä. Viime vuonna esimerkiksi siivous-, metsä-, hoito-, ravintola- ja asiakaspalvelualasta kiinnostuneet pääsivät harjoittelemaan noiden alojen sanastoa sekä tyypillisiä kielioppirakenteita ja viestintätilanteita. Osallistujien palaute ryhmistä kertoo, että ne koettiin hyödyllisinä:
•    ”Opin paljon sanoja ja kielioppia.”
•    ”Kaikki ryhmässä hankittu oli arvokasta tietoa.” 
•    ”Tämä valmennus antoi minulle mahdollisuuden harjoitella ja oppia ilmaisemaan itseäni paremmin kuin ennen.” 

Monet osallistujat kiittivät myös vuorovaikutusta ryhmässä. Roosakin kokee, että vertaisuus ja vuorovaikutustilanteiden harjoittelu ovat valmennusryhmiemme vahvuus. Suomen kielen valmennusta tarjotaan myös yksilöllisesti jo työssä oleville, jotka tarvitsevat vahvistusta kielitaitoon työtehtävissään.

Henkilökohtaisessa ohjauksessa ohjaajien tärkeä tehtävä on esitellä asiakkaille vaihtoehtoja, joista he eivät tiedä, ja auttaa heitä valitsemaan omaan tilanteeseensa ja osaamiseensa sopivimmat ratkaisut, kuvailee ohjaajamme Timo Kiiveri. Timo kertoo esimerkkinä asiakkaasta, jolla oli jo jonkin verran työkokemusta, mutta opinnot olivat jääneet kesken. Asiakasta kiinnosti erityisesti auto- ja kuljetusala ja hän oli valmis lyhytaikaiseen koulutukseen, joten hänelle lähdettiin hakemaan paikkoja TE-palveluiden RekryKoulutuksista. Ne eivät olleet asiakkaalle tuttuja, mutta ohjaaja auttoi haastatteluun pääsemisessä ja nyt asiakas suorittaa opintoja, joiden jälkeen hän voi työllistyä ensi kesänä kouluttavassa yrityksessä häntä kiinnostaviin kuljetusalan tehtäviin. Asiakasta on autettu myös työllistymiseen vaadittavissa lupa-asioissa.

Toinen asiakas oli ollut jo jonkin aikaa Suomessa ja tehnyt täällä töitä, mutta fyysisen ongelman vuoksi oli jäänyt työttömäksi kolmisen vuotta sitten. Hän oli nyt kuntoutunut, mutta ei pystynyt enää entisiin tehtäviin. Kun asiakkaan ja ohjaan keskusteluissa hoitoala nousi kiinnostavaksi vaihtoehdoksi, Kuntakokeilun yrityskoordinaattorien avulla löytyi hoitokoti, josta asiakas sai osa-aikaisen työn. Työnhakua kuitenkin jatkettiin ohjaajan kontaktien kautta. Nyt asiakas työskentelee vuoden mittaisella täysipäiväisellä sopimuksella hoiva-avustajana ja pitää työstään.

Kolmas asiakas ei voinut työllistyä täällä aiempaa kokemustaan vastaaviin tehtäviin, koska hänen kielitaitonsa ei ollut vielä riittävä. Nainen oli jo tehnyt Suomessa joitakin lyhytaikaisia töitä eri aloilla, kun Kuntakokeilun omavalmentaja ohjasi hänet asiakkaaksemme. Yhteistyössä Kuntakokeilun yrityskoordinaattorin kanssa löytyi keittöalalta työnantaja, jolla oli suuri tarve työntekijälle. Koska työnantajalla ja asiakkaallamme oli vain heikosti yhteistä kieltä, ohjaajamme oli tukena keskusteluissa, joiden tuloksena työnantaja halusi nimenomaan asiakkaamme töihin. Sen toteutumiseksi autoimme vielä asiakasta ja työnantajaa hygieniapassitestiin pääsemisessä, työkokeilun järjestämisessä ja työsopimuksen tekemisessä.

Ohjaajamme Tirre Hentisen mielestä nämä asiakastapaukset kertovat siitä, kuinka maahanmuuttaneiden työllistymisen tukemisessa ei ole olemassa massaratkaisuja. Vaikka ”langat” ovat samoja, jokaisen asiakkaan kohdalla ne pitää ”kutoa erikseen”, toteaa Tirre. Mm. esimerkeissä mainitut RekryKoulutukset, yhteistyö yrityskoordinaattoreiden ja omavalmentajien kanssa, työkokeilu sekä työnantajien kontaktointi ja tiedon ja tuen antaminen heille ovat niitä ”lankoja”, joita muidenkin asiakkaiden kohdalla käytetään, mutta eri yhdistelminä. Joku asiakas voi tarvita täydennyskoulutusta tai ehkä jopa ammattitutkinnon työllistyäkseen. Toisen tilanne edistyy, kun hänen osaamisensa kartoitetaan ja sanoitetaan työnantajalle ymmärrettävällä tavalla. Ja kolmannelle järjestyy työ, kun hän ja työnantaja saavat tietoa palkkatuesta.

Tirre kutsuu myös Jyväskylän seudun työnantajia mukaan yhteistyöhön kanssamme: Jos jollakulla on ideoita tai tietoa työpaikoista, halua tulla mentoroimaan tai mahdollisuus tarjota työkokeilupaikkaa, kaikki vie asiakkaidemme tilannetta eteenpäin!
 

- Riitta Saastamoinen, koordinaattori-tiedottaja