Hyppää pääsisältöön
Kuva
Mustavalkoinen kuva, jossa näkyy järvelle katsovan henkilön selkä siluettina. Puhe- ja ajatuskuvissa tekstit, jotka kerrotaan tekstin kohdassa mikroaggressioista. Kuva Riitta Saastamoinen. Kuva Riitta Saastamoinen. Kuva Riitta Saastamoinen
Empatia ja samaistuminen kasvavat sen myötä, kun näet laajasti ihmisten kokemuksia ja koet, miltä tuntuu olla pihalla.
Kuva
Mustavalkoinen kuva, jossa näkyy järvelle katsovan henkilön selkä siluettina. Puhe- ja ajatuskuvissa tekstit, jotka kerrotaan tekstin kohdassa mikroaggressioista. Kuva Riitta Saastamoinen

Pienetkin arjen kommentit voivat loukata.


 

20. - 26.3.2023 on rasisminvastainen viikko. Se on kerran vuodessa pidettävä valtakunnallinen kampanja, joka nostaa esiin tätä tärkeää ja vaikeaa teemaa, jota meidän kaikkien tulisi huomioida vuoden joka päivä.

 

Mitä rasismi on?
 
Lyhyesti sanottuna rasismi on sitä, kun ihonvärin tai oletetun etnisen taustan pohjalta ihmisiä kohdellaan eriarvoisella tavalla joko tietoisesti tai tiedostamatta. Hienoa, jos haluat ottaa selvää ja miettiä, miten rasismi ja syrjinnän eri muodot vaikuttavat meidän yhteiskuntamme tasavertaisuuteen ja eri ihmisten mahdollisuuksiin!

Esimerkiksi näiden linkkien kautta pääset lukemaan luotettavaa materiaalia aiheesta: 
•    Yhdenvertaisuuslaki. Kaikki syrjinnän muodot ovat Suomen laissa kiellettyjä ja niihin tulee puuttua.  
•    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Antirasismin verkkokoulutus (videosarja). Tästä luentosarjasta saat tietoa, lukuja ja näkemyksiä rasismista, antirasismista ja yhdenvertaisuudesta.
•    Punainen Risti: Rasismin eri muotoja. Tutustu, millaisin eri tavoin rasismi voi ilmetä.
 


Miten rasismi voi näyttäytyä työmarkkinoilla ja työelämässä?  

Osaamiskeskuksen asiakkaiden kokemuksissa usein näkyy, miten työmarkkinoilla pidetään vain suomalaisia tai Suomessa kertynyttä osaamista validina. Suomessa ei helposti tunnisteta maailmalla kuuluisia isoja järjestöjä, huippuyliopistoja tai yrityksiä, eikä niistä kertynyttä osaamista arvosteta, joten viesti tuntuu olevan: ”ei ne muut osaa yhtä hyvin kuin me täällä Suomessa”. Tämä voi ilmetä rekrytoinnissa tai uralla etenemisen vaiheissa, mutta myös arjen palavereissa tai vastuita jaettaessa.

Usein vieraskielisiltä työnhakijoilta edellytetään hyvää, jopa äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa. Joskus se on perusteltua, mutta kuten Oikeusministeriön Finlex.fi-sivustolla Yhdenvertaisuuden arvioinnin työkalussa todetaan, jos "Työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä.", kyse on välillisestä syrjinnästä. 

Rasismi ilmenee yleisesti myös pieninä arjen kommentteina, jotka puhujan itsensä mielestä ovat positiivisia, mutta jotka saattavat välittää kuulijalleen negatiivisen viestin:
•    Puhutpa hyvää suomea! – Tämä ehkä viestii: ”Ulkonäkösi perusteella oletan sinut ulkopuoliseksi.”
•    Mistä sä olet kotoisin? - Viesti voi olla: ”Et ole osa meitä.”
•    Voi kun mullakin olis noin kauniin värinen iho. - Viesti eksotisoi ja saattaa korostaa erilaisuutta: ”Sä olet erilainen.”

Tällaiset kommentit ovat esimerkkejä mikroaggressioista. Niitä voi olla vaikeita tunnistaa rakenteellisen eriarvoisuuden merkiksi. Saatat hämmästyä, jos joku hermostuu sinulle tällaisista kommenteista. Mutta hän on voinut kuulla niitä jo satoja kertoja lyhyessä ajassa. Tätä on verrattu hyttysen puremaan: eihän se yksi pistos ole vaarallinen, mutta entä kun niitä saa tuhansia peräkkäin?

 

Mitä me kaikki voimme tehdä?

Työ yhdenvertaisuuden puolesta on erityisesti enemmistön vastuulla. Siinä tarvitaan antirasistista otetta, joka tarkoittaa, että teemme aktiivisesti asioita rasismia ja rasistisia rakenteita vastaan. Voisitko sinä kokeilla näitä helppoja tapoja toimia kohti yhdenvertaisuutta?

Tunnista ennakkoluuloja ja työstä uusia toimintamalleja. 

  • Kiinnitä huomiota omiin ennakkoluuloihisi. Meillä jokaisella on tiedostamattomia ennakko-oletuksia. Aivomme toimivat niin, että yritämme aina ymmärtää uutta tietoa vanhan pohjalta. Tämä on luonnollista. Mutta se, miten toimit tiedon kanssa, on sinun päätöksesi. Voit tehdä yhdenvertaisuuden kannalta parempia päätöksiä, jos osaat tunnistaa, mistä joku ajatus johtuu tai miten se vaikuttaa tilanteeseen. 
  • Hakeudu tilanteisiin, joissa olet vähemmistössä tai jollain lailla ulkopuolinen. Empatia ja samaistuminen kasvavat sen myötä, kun näet laajasti ihmisten kokemuksia ja koet, miltä tuntuu olla pihalla.

Tunnista rasismia ja puutu siihen niin rakenteissa kuin ihmisten välillä.

  • Tutustu rasismin ilmenemiseen esimerkiksi STTK:n monikulttuurinen.fi-nettisivustolla: Rasismi.
  • Varmista, että tarkoituksenmukaista työtä yhdenvertaisuuden eteen tehdään jatkuvasti työpaikallasi tai muussa yhteisössäsi. Tiesitkö, että laki määrää, että yli 30 henkilön työpaikoilla on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma? Tutustu asiaan esimerkiksi Oikeusministeriön yhdenvertaisuus.fi-nettisivustolla: Yhdenvertaisuussuunnitelman ABC.  Yhdenvertaisuussuunnitelma tekee hyvää ihan kaikille!

Tunnista oman asemasi.

  • Tutustu esim. Michaela Mouan suomentamaan Etuoikeus-kehään. Kehä auttaa hahmottamaan, millainen yhteiskunnallinen valta ja asema sinulla on ja millaisista ominaisuuksista se muodostuu.

Ole vuorovaikutuksessa ihminen ihmiselle.

  • Kohtaa jokainen ihminen yksilönä.
  • Kuuntele toisten kokemuksia, vaikka ne olisivat sinulle uusia ja vaikeita ymmärtää.
  • Tue ja auta aina kuin voit.


-    Sara Robinson-Moncada, uraohjaaja