Suunnittelukohde sijaitsee Jyväskylässä Kortepohjan alueella, noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta Laajavuorentien varressa. Laajavuorentie on Kortepohjan alueen pääkokoojakatu, jolla on myös kauttakulkuliikennettä Palokan suuntaan. Kortepohjan keskustan aukion puolelta liitytään Laajavuorentiehen Tilustien liittymän kautta, joka onkin yksi alueen pääreiteistä Laajavuorentielle. Tilustieltä on ajoittain runsaasti liittyvää liikennettä pääkadun suuntaan.

Yleistä

Isämatintie on Korpilahden taajamassa sijaitseva tonttikatu. Katu on sorapäällysteinen. Kadun alkuosassa on liittymät kerrostalotonteille molemmille puolin katua. Pääosassa katua on liittymät itäpuolen pientalotonteille. Kadun länsipuoli on yleisten rakennusten korttelialuetta. Länsipuolella maanpinta nousee jyrkästi ja avokallion louhittu rintaus on paikoin näkyvissä. Kaikki tontit on rakennettu. Kadulla on valaistus ja kunnallistekniikka. Kadun pituus on n.250 m.

Yleistä

Petäjätie on Mäki-Matin kaupunginosassa sijaitseva pientaloalueen tonttikatu, joka haarautuu Kotikadusta ja päättyy Nisulankatuun. Läpiajoyhteys Nisulankadulle on ainoastaan kevyellä liikenteellä.

Katu on kärsinyt maaperän routimisesta, josta pinnan halkeilu ja epätasaisuus kertovat.

Palokan keskusta on murrosvaiheessa: alueella on käynnissä ja suunnitteilla uutta rakentamista. Keskustan ympäristön kehittämiseksi on laadittu 2021 suunnitelma, jonka tavoitteena on ohjata alueen kehittymistä laadukkaana, viihtyisänä ja toimivana. Suunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota toriin ja sen ympäristöön toimintoineen sekä liikenne- ja liikkumisyhteyksiin. Suunnitelmassa on tunnistettu myös potentiaalisia paikkoja asuin- ja liiketilojen täydennysrakentamiselle.

Kivilammen maankaatopaikalle saa tuoda puhtaita maa-aineksia, jotka eivät sisällä purku- yms. jätteitä, myrkyllisiä aineita, kantoja eivätkä vieraslajeja sisältäviä maa-aineksia.

Maankaatopaikalle voi tuoda:

• kunttaa ja nurmikkoa
• kiviä
• liejua

Maa-aineksia saa tuoda kaikki yksityishenkilöt ja yritykset. Paikalla on henkilö ohjaamassa ja neuvomassa asiointia alueella. Lisätiedot tarvittaessa puhelimitse p. 0500 816 169.

Kodin lajitteluastiat kuntoon – sekajätepussi pienemmäksi

Kotona pitäisi lajitella paperi, kartonki, biojäte, sekajäte, lasi, metalli, muovi… ja keittiössä on vain yksi roskis, apua! Kuulostaako tutulta? Lajiteltavia jätteitä on nykyään vaikka kuinka paljon, mutta keittiöiden jäteastiavarustelu on jäänyt pahasti kehityksessä jälkeen. Usein allaskaapista löytyy vain yksi tai korkeintaan kaksi roska-astiaa ja tämä aiheuttaa ongelmia lajitteluhaluiselle asukkaalle.

Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, liikenne- ja viheralueet on teettänyt Pielespuiston vihersuunnitelman. Suunnitelman on tehnyt Afry Oy.

Kaupunkirakennepalveluiden Liikenne- ja viheralueet on teettänyt Lutakon esteettömän liikuntapaikan ja leikkipuiston viherrakennussuunnitelman. Suunnitelman on tehnyt WSP Finland Oy. 

Tourujoen kunnostushankkeen taustaa

Kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymässä Tourujoen kehittämissuunnitelmassa esitettiin van-han, Lohikosken vesivoimalaitoksen toiminnan lakkauttamista ja alueen kalataloudelliset, maisemalli-set, virkistykselliset ja kulttuurihistorialliset kehittämistavoitteet huomioivaa jokiuoman kunnostamista. Yleissuunnittelu käynnistyi loppuvuodesta 2016. Yleissuunnittelun aikana tehtiin useita lisäselvityksiä ja tutkittiin vaihtoehtoisia kunnostusratkaisuja. Yleissuunnitelma valmistui keväällä 2018 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen lokakuussa.

Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut on teettänyt Veturipuiston viherrakennussuunnitelman. Suunnitelman on tehnyt Carmen Oy. Veturipuisto on suunnitteilla saneerata vuonna 2021. 

Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, liikenne- ja viheralueet on teettänyt Kangasrinteen vihersuunnitelman. Suunnitelman on tehnyt Afry OY.

Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalossa noin 15 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta etelään. Toimelantie, Klubitie ja Seponpussi kuuluvat rivitalojen ja erillispientalojen korttelialueeseen, jossa ympäristö säilytetään. Asemakaava on hyväksytty 15.10.1991. Kadut ovat osa valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY), jossa alueen ominaispiirteet on huomioitava siten, että alueen kulttuurihistorialliset arvot eivät heikenny.

Suunnittelukohde sijaitsee Kuokkalan kaupunginosassa alle kahden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta kaakkoon, osoitteiden Suuruspääntie 11 ja Suuruspääntie 13 välissä. Suunnittelualueen asemakaava on saanut lainvoiman 3.7.2020. 

Katusuunnitelma tehdään mahdollistamaan Suuruspääntie 11 tontille ajo, pelastusreitti sekä huolto- ja ulkoilureittiyhteys rantaan. Suunnittelualueella sijaitsee uusi kerrostaloalue, rivitaloalue ja puistoaluetta. Puistoalueelle rantaan on kaavoitettu saunarakennus.  

Lironkuja ja Sirrinkuja sijaitsevat Hämeenpohjantien yritysalueella. 

Alueelle on laadittu kaavamuutos. Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut muuttaa liikennealuetta yritystoimintaa sisältäväksi korttelialueeksi. Alueella sijaitsee kaksi omakotitaloa, joille on nykyisin liittymät Hämeenpohjantieltä.

Kaupunki on tutkinut Viitaniemen alueen puustoa ja puuston kuntoa. Osa alueen puustosta on huonokuntoista ja lahoa. Puuston lajit eivät myöskään vastaa tällä hetkellä kaikilta osin Jussi Jänneksen alkuperäistä suunnitelmaa alueesta. Tästä syystä alueen puustoa yhtenäistetään. Lisäksi lahonneet ja vaaraa aiheuttavat puut on suunnitteilla poistaa ja korvata uusilla.

Kaupunki on tehnyt Viitaniemen suojelukaava-alueelle yleissuunnitelman alueen kasvillisuuden käsittelyn tavoitteista vuonna 2007. Yleissuunnitelma on pohjautunut Jussi Jänneksen alkuperäiseen suunnitelmaan alueesta.

Suunnittelukohde sijaitsee Vaajakoskella Hupelin kaupunginosassa noin kymmenen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta itään. Alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa Päijänteeseen, etelässä Laurinniementiehen ja idässä Nelostiehen (Vt 4). Hupelin asemakaava on vahvistettu 25.4.2005.

Suunnittelukohde sijaitsee Läntisen Palokärjen alueella noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualueen asemakaava on hyväksytty 7.3.2005.

Jyväskylän kaupungin katualueilla on käytössä kotihoidon pysäköintitunnus. Pysäköintitunnus voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan asiakkaan kotona tehtävää kotihoitoa varten. Katso lakiin perustuvat perusteet kotihoidon pysäköntitunnuksen saamiseksi Finlexin sivuilta.

Pysäköintitunnuksen hakeminen

Pysäköintitunnusta haetaan ja sen myöntämisestä tehdään päätös.

Jyväskylässä huolehditaan riittävästä ja sopivasta tonttituotannosta ja kaavavarannosta erityisryhmien tarpeisiin palveluverkkosuunnitelmiin ja -selvityksiin perustuen.

Yksityisille toimijoille suunnatut erityisryhmien asumiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen (esim. päiväkodit) osoitettavat tontit luovutetaan pääsääntöisesti julkisen haun kautta. Tontinluovutuksessa huomioidaan Keski-Suomen hyvinvointialueen tarpeet ja tavoitteet. 

Suunnittelukohde sijaitsee Tourulan kaupunginosassa noin kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta koilliseen, Rusokinkadun ja Vapaaherrantien välillä. Suunnittelualueen asemakaava on saanut lainvoiman 26.3.2018. 

Suunnittelualueella sijaitsee uusi monisukupolvikortteli, päiväkoti sekä liikerakennuksia. Ailakinkadun kautta on järjestetty huoltoliikenne useaan liikerakennukseen.

Puun pienpoltto on yleistynyt ja sen merkitys ilmansaasteiden lähteenä on lisääntynyt. Puun pienpoltossa tulee ottaa huomioon monia asioita. Puunpoltto-ohjeita noudattamalla säästetään puuta ja energiaa, vähennetään ilmansaasteita sekä sisäilman pienhiukkaspitoisuuksia. 

Ruokinnasta ei saa aiheutua terveys- tai hygieniahaittaa naapureille tai lähiympäristölle. Huolehdi, että rotat, hiiret tai haittalinnut eivät pääse ruokintapaikalle. Lopeta ruokinta, jos lähiympäristö likaantuu tai haittalinnut tai rotat lisääntyvät alueella. 

Yleisillä alueilla, kuten puistoissa tai virkistysalueilla, lintujen ruokintaan tarvitaan maanomistajan lupa. Taloyhtiö voi kieltää tai rajoittaa järjestyssäännöissään lintujen ruokintaa pihoilla, parvekkeilla tai ikkunalaudoilla. 

Ympäristöterveyteen tulee ajoittain yhteydenottoja rottahavainnoista sekä kyselyjä rottien torjunnasta. Rotat ovat tuhoeläimiä, jotka voivat tehdä vahinkoa rakenteille, saastuttaa elintarvikkeita ja levittää tarttuvia tauteja. Mahdollisesti vähäluminen talvi sekä kevät ovat lisänneet rottahavaintoja eri puolilla kaupunkia. Myös erilaiset maanrakennustyöt saattavat aiheuttaa rottien liikehdintää.