Tourujoen kunnostuksen rakennussuunnitelma

Lisätiedot:

viherrakennuttaja Jarmo Toikkanen, puh 014 266 5150
maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, puh 014 266 5060

Tourujoen kunnostushankkeen taustaa

Kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymässä Tourujoen kehittämissuunnitelmassa esitettiin van-han, Lohikosken vesivoimalaitoksen toiminnan lakkauttamista ja alueen kalataloudelliset, maisemalli-set, virkistykselliset ja kulttuurihistorialliset kehittämistavoitteet huomioivaa jokiuoman kunnostamista. Yleissuunnittelu käynnistyi loppuvuodesta 2016. Yleissuunnittelun aikana tehtiin useita lisäselvityksiä ja tutkittiin vaihtoehtoisia kunnostusratkaisuja. Yleissuunnitelma valmistui keväällä 2018 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen lokakuussa. Yleissuunnitelman pohjalta on tammikuussa 2019 haettu kunnostukselle vesilain mukaista lupaa. Voimalaitoksen pato on patoturvallisuuslain mukaisesti 2-luokassa. Pato ei nykyisellään täytä vesistöpadon hydrologisia mitoitusvaatimuksia ja olisi edellyttänyt huomattavia investointeja. Vanha vesivoimalaitos ei ole enää toiminnassa.

Rakennussuunnitelma

Rakennussuunnitelman ratkaisut perustuvat yleissuunnitelmaan ja sen perusteella laadittuun vesilain mukaiseen lupahakemukseen. Keskeisenä tavoitteena on vaelluskalojen nousun ja lisääntymisen mahdollistaminen Tourujoessa sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen suojeltu kulttuuriympäristö huomioiden. Tourujoen kunnostuksen rakennussuunnitelman suunnittelualue ulottuu Kankaan alueelta, vanhan vesivoimalaitoksen eteläpuolelta Palokkajärvelle. Muutostyöt kohdistuvat sekä jokiuomaan että sen ranta-alueille. Suunnittelualue sijaitsee pääasiassa vesi- ja viheralueilla. Rakennussuunnitelma ei sisällä Tourujoen alaosan kunnostusta Kankaan alueelta etelän suuntaan, eikä toimenpiteitä luonnonsuojelualueella. Osa suunnittelualueesta on vielä Alva-yhtiön omistuksessa. Tarvittavat maakaupat tullaan tekemään ennen hankkeen aloitusta.

Suurimmat muutokset keskittyvät vesivoimarakenteiden alueelle Kankaan kohdalle, jossa patorakenteita puretaan ja rakennetaan uusi luonnonmukainen koskiuoma vanhojen kanavarakenteiden viereen. Säilyvän tulvakanavan nykyistä kynnystä madalletaan ja aukkoa levennetään, jolloin kunnostettavan jokiosuuden juoksutuskapasiteetti lisääntyy huomattavasti. Suunnitteluratkaisut säilyttävät suurelta osin suojeltuun kulttuuriympäristöön kuuluvat voimalaitoksen kanavarakenteet. Suunnitteluratkaisuihin vaikuttaa suuresti isot korkeuserot, pohjaolosuhteet, säilytettävät rakenteet ja käytettävissä olevat rajalliset tilat. Rajapintojen osalta rakennussuunnitelma on sovitettu yhteen Kankaan alueen muiden toimijoiden kanssa.

Luonnonmukainen uoma

Nykyisten kanavarakenteiden itäpuolelle rakennetaan luonnonmukainen jokiuoma, joka kivetään kalannousun mahdollistaviksi altaiksi. Uusi jokiuoma on suunniteltu mutkittelevaksi, jolla on saatu lisää pituutta jyrkkään koskiosuuteen ja ilmeeltään luonnonmukaiseksi. Jyrkkä koskimainen osuus muodostuu sillan eteläpuolelle, jossa korkeusero on suuri. Sillan pohjoispuolella uuden uoman osuus on korkeuseroltaan vähäinen ja virtaamaltaan rauhallisempi. Koskiosuuden 25 cm:n porrastukset muodostuvat suurikokoisista luonnonkivistä, jotka tulevat kiinni toisiaan vasten kaaren muotoon muodostaen kivikynnyksen uoman poikki. Alivirtausuoman kohdalla yksi kynnyskivi on muita alempana. Kivikynnysten väliin muodostuu vaihtelevan kokoisia altaita, jossa virtaus vaimenee ja kalat voivat levähtää. Uoman koskiosuuteen rakentuu yhteensä 39 kivikynnystä. Luonnonmukaisen uoman pohjarakenteena käytetään betonimattoa, suodatinkangasta, pienlouhetta, mursketta, moreenia ja soraa luonnonkivien ohella estämään eroosiota ja veden suotautumista pohjamaahan. Betonimatto minimoi pohjaveden pinnan nousua. Luonnonmukaisen uoman leveys vaihtelee ollen n. 10–15 metriä. Koskiosuuden altaiden vesisyvyys on noin 0,8…1,0 m. Esitetyt suunnitteluratkaisut perustuvat virtausmallinukseen ja hydrauliseen mitoitukseen. 

Maa- ja pohjarakenteet

Pohjatutkimuksia on tehty aiemmissa suunnitteluvaiheissa sekä täydennetty rakennussuunnitelman yhteydessä. Pohjavedenpintaa on suunnittelualueella seurattu yhdeksästä pohjavesiputkesta. Alueella on runsaasti sekalaista täytemaata, johtuen alueen historiasta.  Alueelta on tehty erillinen raportti maaperän pilaantuneisuudesta. Varsinaiset luonnonmaakerrokset koostuvat vaihtelevista hiekka- ja silttikerroksista sekä näiden kerrosten alapuolisesta moreenikerroksesta. Yläkanavan länsipuolelle on esitetty kevennysrakenne vaahtolasimurskeesta ja teräsponttiseinä sillan sekä yläkanavan osalle. Tulvakanavan osalta vakavuuden parantaminen on suunniteltu kallioankkureilla tuetulla teräsponttiseinällä sekä työnaikaisilla tuennoilla. Tulvakanavan osuudelle on esitetty myös vaahtolasikevennysalue. Kytkinlaitoksen kiviladontaperustuksille on suunniteltu lujitustoimenpiteet. Rakentamisen aikana kytkinlaitoksen ja sen viereisen pengerluiskan sekä tulvakanavan liikkeitä seurataan jatkuvasti automaattisella mittausjärjestelmällä. Tukimuuri T1 perustetaan lyötävillä teräsputkipaaluilla, silta ja pohja-aukollinen patomuuri perustetaan porapaalujen varaan.

Kevyen liikenteen silta ja pohja-aukollinen muuri

Rakennussuunnitelmaan sisältyy Kankaankadun kevyen liikenteen sillan uusiminen. Uuden sillan suunnittelussa on huomioitu, että sen tulee soveltua kaupunkikuvallisesti Kankaan alueen ilmeeseen. Uusittavan sillan vesilain mukainen lupahakemus jätettiin aluehallintovirastoon toukokuussa 2020. Nykyinen vanha silta puretaan ja samalle paikalle rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta, joka ylittää vanhan tulvakanavan ja rakennettavan uuden jokiuoman. Sillan itäpäähän toteutettavat tukimuurirakenteet liittyvät siltarakenteisiin. Silta on tyypiltään betoninen jatkuva palkkisilta, jonka kansirakenne on puuta. Silta perustetaan porapaaluille. Siltaan toteutetaan 1,4 m korkeat teräksiset erikoiskaiteet, joihin integroidaan sillan valaistus. Sillan pituuskaltevuus on 8 % ja hyödyllinen leveys 4,3 metriä. Sillan pohjoispuolelle rakennetaan pohja-aukollinen muuri, joka ohjaa tulvatilanteessa osan vedestä vanhaan betoniseen tulvakanavaan ja varmistaa, että uuden kosken vesimäärä pysyy vaelluskalojen nousun kannalta optimaalisena ja kosken luonnonmukaisten rakenteiden kestävyyden kannalta kohtuullisena. Pohja-aukollisen muurin päälle toteutetaan näköalatasanne ja muurin eteläpuolen seinämään taidetta ja sitä korostava valaistus.

Pohjapato ja yläjuoksu

Joen alkukohtaan yläjuoksulle rakennetaan pohjapato moreenista, joka säilyttää Palokkajärven keskivedenpinnan nykyisellä tasollaan ja vähentää vedenpinnan vaihtelua. Pohjapato mahdollistaa kalojen nousun Palokkajärveen. Joen yläjuoksulla vedenpinta laskee ja jokiuoman rakenne monipuolistuu virtaamaltaan vaihtelevammaksi. Vedenpinta Touruoessa on nostettu 1940-luvulla, kun pato- ja kanavarakenteet on toteutettu. Yläjuoksun osuudelle palautetaan alueella aikaisemmin sijainneet koski- eli nivapaikat sekä rakennetaan kivikkoja ja kutusoraikkoja kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. 
Suunnitteluratkaisut säilyttävät suurelta osin kulttuuriympäristöön kuuluvan voimalaitoksen kanavarakenteet. 

Kuivatus ja kunnallistekniikka

Kankaan alueella keskeisimpien kevyen liikenteen väylien osuudelle rakennetaan hulevesikaivot ja hulevedet johdetaan hulevesiverkostoon. Muutoin suunnittelualueen hulevedet imeytetään maastoon pintojen kallistuessa luontaisesti Tourujoen suuntaan. Kankaan kohdalla suunnittelualueella on paljon käytössä olevaa ja käytöstä poistettua kunnallistekniikkaa sekä vanhoja betonirakenteita. Palokkajärveltä joen pohjalla Kankaan vanhalle tehdasrakennukselle johtava palovesiputki poistuu käytöstä ennen Tourujoen kunnostusta. Vanha putki puretaan koko jokiosuudelta samoin kuin voimalaitospadolta voimalaitokselle johtava teräksinen tuloputki. Tämä rakennussuunnitelma ei sisällä kunnallisteknisen verkoston rakentamis-, siirto- tai saneeraussuunnitelmia. Nämä suunnitelmat on laadittu Alva yhtiöiden toimesta yhteensovittaen Tourujoen kunnostuksen rakennussuunnitelmien kanssa. Suunnittelualueella toteutettavat kunnallisteknisen verkoston rakentamis- ja siirtotyöt ovat sidoksissa Tourujoen kunnostuksen aikatauluun. Kaukolämpö sijoitetaan uusittavan Kankaankadun kevyen liikenteen sillan rakenteisiin kaapelien ohella. Suunnittelualueella on runsaasti sähkö- ja viestiverkkoon liittyvää rakentamis- ja siirtotarvetta. Energiayhtiö toteuttaa Kankaan alueella joen ali uusia kaapelointeja mukaan lukien uusi 110 kilovoltin suurjännitereitti.

Viher- ja oleskelualueet sekä reitit

Tourujoki on keskeinen osa Jyväskylän keskustaa kehystävää viher- ja virkistysalueiden kokonaisuutta Kehä Vihreää. Tourujoen kunnostuksen rakennussuunnitelma pohjautuu Kehä Vihreän tavoitteisiin reittien, toiminnallisuuden ja kasvillisuuden osalta. Joen ranta-alueet säilyvät pääosin luonnonmukaisina alueina, joissa puusto ja kasvillisuus pysyvät ennallaan. Uusia viher- ja oleskelualueita sekä rantapolkuja rakentuu pääasiassa Kankaan alueelle ja Koskenharjun kentän kohdalla joen äärelle. Keskeisimpien kevyen liikenteen reittien pinnoitteena on asfaltti. Polkujen ja oleskelualueiden pinnoitteena käytetään kivituhkaa, maatiiltä, betonia sekä alueelta purettavia liuskekiviä. Kevyen liikenteen väylä rajataan Kankaan vanhan tehdasrakennuksen suuntaan reunakivilinjalla. Pääkulkuväylät rakennetaan esteettömiksi. Voimalaitoksen eteläpuolelle ja uuden uoman pohjoispuolelle on esitetty rantautumislaiturit melojille. Oleskelualueille ja polkujen yhteyteen esitetyissä kalusteissa käytetään vanhaan tehdasympäristöön ilmeeltään soveltuvaa rustiikkista ja massiivista kovapuuta. Alueen kasvillisuutta monipuolistetaan ja elävöitetään uusilla puu-, pensas- ja perennaistutuksilla sekä niittykylvöillä suosien luonnonlajeista koostuvaa kasvillisuutta. Perenna-alueet ovat monilajisia, niittymäisiä ja dynaamisia perenna-, heinä- ja sipuli-istutuksia, jotka ilahduttavat kukinnallaan ympäri kasvukauden. Kylvettävillä niittyalueilla tavoitellaan monipuolisia lajistoympäristöjä, sillä niittyjä löytyy alueelta kuivista kosteisiin ja niukkaravinteisista runsasravinteisiin. 

Valaistus ja taide

Kevyen liikenteen pääreiteille toteutetaan Kankaan alueen mukainen pylväsvalaistus. Polkujen ja oleskelualueiden yhteydessä käytetään pollarivalaisimia. Sillan valaistus toteutetaan integroimalla valaisin sillan kaiteeseen. Kohdevalaisimilla korostetaan taidetta, muureja ja vanhoja kanavarakenteita. Valaistusta integroidaan myös oleskelualueen penkkien rakenteisiin. Tourujoen kunnostuksen yhteydessä aluetta elävöitetään Kankaan alueelle joen ympäristöön sijoitettavalla taiteella, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. Taide koostuu kosken pärskeitä muistuttavista RST-palloista, pallojen painaumista pohja-aukollisessa muurissa, pohja-aukollisen muurin pintakäsittelystä kuultavalla, sinertävällä lasuurivärillä perspektiivivaikutelman voimistamiseksi, oleskelualueen viereisen muuripinnan käsittelystä umbra-patinointimenetelmällä sekä muurien korostetuista lautamuottipinnoista.

Rahoitus

Kohteen rakentamiseen on esitetty varaus kunnallistekniikan investointiohjelmassa vuosille 2021–2023. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5 474 000 €, jonka lisäksi arvio johto- kaukolämpö- sekä putkisiirtojen kustannuksista on 981 000 €.

Nähtävillä olo

Tieto nähtävillä olosta on lähetetty postitse hanketta koskevan vesialueen osakkaille ja lähialueen maanomistajille. 

Suunnitelmat olivat julkisesti nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa os. Hannikaisenkatu 17, I-kerros 1. – 14.12.2020.

Sijaintikartta (pdf)

Koostekartta (pdf)

Yläjuoksun pohjoisosa, asemapiirustus (pdf)

Yläjuoksun eteläosa, asemapiirustus (pdf)

Kankaan kosken pohjoisosa, asemapiirustus (pdf)

Kankaan kosken eteläosa, asemapiirustus (pdf)


 


 

Lisätiedot:

viherrakennuttaja Jarmo Toikkanen, puh 014 266 5150
maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, puh 014 266 5060

Asiasanat: