Havainnointi

Havainnointi on menetelmä, jossa tietoa kerätään seuraamalla tutkittavaa ilmiötä. Havainnointia käytetään itsenäisesti tai muiden tallennusmenetelmien rinnalla.

Havainnointi soveltuu vuorovaikutuksen ja toiminnan tutkimiseen. Menetelmällä saadaan välitöntä tietoa yksilön, ryhmien ja organisaatioiden toiminnasta ja käyttäytymisestä. Tutkittavaa kohdetta on mahdollista havainnoida sen luonnollisessa ympäristössä.

Havainnointia käytetään myös tilanteissa, joissa tutkittavilla on kielellisiä vaikeuksia tai he eivät kerro suoraan tietojaan haastattelijalle. Esimerkiksi lasten toimintaa tutkitaan usein havainnoimalla. Menetelmä sopii myös miljöön ja tilojen kuvaukseen.

Havainnointityypit

Havainnointitapahtumassa havainnoijan asema vaihtelee. Osallistuvassa havainnoinnissa tutkijalla on aktiivinen rooli havainnoitavassa toiminnassa. Havainnoija on mukana tapahtumissa ja saatu tieto pohjautuu osittain tai kokonaan tutkijan omaan kokemukseen tilanteesta.

Ei-osallistuvassa havainnoinnissa tutkija pitäytyy sivussa tapahtumista. Havainnoijan rooli on ulkopuolisen tarkkailijan, joka pyrkii puolueettoman tiedon keräämisen.

Havainnointi voi olla osittain osallistuvaa. Samaa tilannetta tai tapahtumaa voidaan myös havainnoida yhtä aikaa monesta näkökulmasta.

Valmistautuminen

Havainnoinnin vaatima etukäteisvalmistelu riippuu havainnointitilanteesta tai kohteesta. Laajojen, monia toimintoja sisältävien tilaisuuksien tai tapahtumien havainnointi on monimutkaisempaa kuin esimerkiksi rakennuksen havainnointi.

Mikäli havainnointi tapahtuu muualla kuin julkisessa tilassa, vaadittavat luvat havainnointiin hankitaan etukäteen. Lisätietoa luvista löydät sivulta Luvat ja käytännöt.

Jos havainnoinnin kohteena on henkilöitä, sovitaan havainnoinnin tarkoituksesta ja kerätyn tieton käsittelystä erikseen kirjallisesti.

Havaintotilannetta kannattaa suunnitella. Pohdi etukäteen, kirjataanko havainnointietoja ylös suoraan tilanteessa vai jälkikäteen. Tehdäänkö kirjallisia muistiinpanoja, vai käytetäänkö sanelua tai muita apuvälineitä.

Havainnoija voi käyttää myös ennakolta laadittua muistilistaa apunaan.

Havainnointitilanne

Tee kohteesta havaintoja ja kirjaa ne muistiin. Kuvaile näkemääsi ja havaitsemaasi sellaisenaan. Tallennuksen lukijalle tulisi muodostua havainnollinen ja visuaalinen käsitys havainnoistasi.

Havainnoinnissa huomioidaan erilaiset tilanteet sekä havainnoitavien toiminta, käytös, eleet, ilmeet, asennot ja liikehdintä. Huomiota kiinnitetään myös henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen ja rooleihin sekä puheen sisältöön ja puhetapaan.

Toiminnan havainnoinnissa huomioidaan tapahtumien kulku, kuten työprosessien eri vaiheet. Huomio kiinnitetään myös tapahtumien säännönmukaisuuteen ja toistoon sekä niiden muunteluun ja variointiin.

Esimerkiksi liiketilaa havainnoitaessa kuvaillaan ensin rakennuksen sijoitusta miljööseen tai kaupunkikuvaan. Tämän jälkeen tarkkaillaan rakennuksen julkisivua, näyteikkunoita ja yrityksen tunnusta. Sisätilasta kerrotaan tilan jäsennyksestä ja eri toimintojen sijoituksesta. Lopuksi on mahdollista kiinnittää huomiota pienempiin yksityiskohtiin.

Aineiston käsittely

Muistiinpanot kirjoitetaan puhtaaksi mahdollisimman nopeasti havainnoinnin jälkeen – tapahtumat, niiden järjestys ja yksityiskohdat unohtuvat nopeasti.

Havainnointitiedoista voi olla kaksi versiota: nopeasti havainnointitilanteen yhteydessä laaditut muistiinpanot sekä myöhemmin kirjoitettu laajempi tiedosto. Jälkimmäisessä ote voi olla analyyttisempi.

Havainnoinnissa on mahdollista käyttää apuna valokuvausta tai videokuvausta. Kuvien kautta voi myöhemmin palata havainnointitilanteeseen ja täydentää tietoja. Havainnot puhtaaksikirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla.

Mikäli aineisto tallennetaan muun dokumentointiaineiston yhteyteen, käytetään pitkäaikaiseen säilytykseen soveltuvaa tiedostomuotoa. Tietoa tiedostomuodoista löydät sivulta Aineistojen käsittely ja säilyttäminen.