Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.
Resurssiviisauden toteutuminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä, resursseja ja sitoutumista yli toimiala- ja organisaatiorajojen. Jyväskylän kaupunki edistää resurssiviisautta paitsi paikallisesti, myös kansallisesti ja kansainvälisesti erilaisten hankkeiden ja verkostojen kautta.
Jyväskylän kaupungin Ympäristövahti eli resurssiviisaustyön seurantapalvelu otettiin käyttöön marraskuun lopussa 2022. Seurantapalvelun avulla voidaan ajantasaisesti raportoida ja seurata resurssiviisaustyön etenemistä.
Jyväskyläläisten kestävän arjen toteutuminen edellyttää toimia meiltä jokaiselta. Pienillä teoilla on merkitystä - olivatpa ne sitten sähkön säästämistä asumisessa, joukkoliikenteen käytön suosimista tai uusien kestävämpien ruokavaihtoehtojen kokeilemista.
Alle on koottu muutamia käytännön vinkkejä, joiden avulla jokainen meistä voi asua, liikkua, kuluttaa ja ruokailla kestävämmin Jyväskylässä.
Järkevää energian käyttöä
Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakenteen toimiala, liikenne- ja viheralueet on teettänyt Lounaispuiston viherrakennussuunnitelman.
Härkökuja on Eteläportintiestä erkaneva teollisuusalueen tonttikatu Etelä-Keljossa 9-tien länsipuolella, Säynätsalontien ramppien kohdalla. Rakennetun kadun pituus on 0,23 km.
Katua jatketaan suorakulmaisesti 0,18 km etelään. Kadun leveys on 7,5 m. Länsipuolelle rakennetaan 3,5 m leveä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Katu ja jk+pp erotetaan 3,0 metrin viherkaistalla. Yhdistetty pyörätie liitetään jatkossa Eteläväylään ja kaavassa on varauduttu väylän jatkamiseen myös etelään. Eteläosan jatko on esitetty asemapiirustuksessa.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen jätevesijärjestelmän uusimisesta enintään 5 vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää, jos olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäinen.
Seppä Högmanin puisto sijaitsee Jyväskylän 67. kaupunginosassa, Väinölässä, noin kuuden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän kaupungin keskustasta. Puistoalue rajautuu pohjoisessa Äijäläntiehen, idässä rakenteilla oleviin AK- ja AR-kortteleihin, etelässä Päijänteeseen ja lännessä vanhaan teollisuustonttiin sekä vastavalmistuneeseen AK-kortteliin. Suunnittelualueen rajaus on esitetty asemapiirustuksessa.
Ikä itsessään ei ole ratkaiseva tekijä kullekin sopivaan asumisratkaisuun. Ikääntymisen myötä asumisen tarpeet kuitenkin muuttuvat ja omia asumisenvaihtoehtoja olisi hyvä ryhtyä pohtimaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Turvallinen ja toimiva koti tukevat kotona asumista ja mahdollistavat itsenäisen elämän myös ikääntyessä.
Asumisen tarpeiden muutosten ennakoiminen ja tarpeisiin varautuminen tulisi aloittaa riittävän ajoissa. Koska asumiseen liittyvät ratkaisut kuten remontit ja kodinvaihto ovat isoja päätöksiä, on niitä hyvä alkaa suunnittelemaan hyvissä ajoin.
Lähimetsien hoitoalueet ovat laajoja, kymmenien hehtaarien kokoisia alueita.
Mihin kiinteistön hulevedet voi johtaa? Onko asuinalueellani hulevesiverkostoa, johon voin liittyä? Mikäli hulevesiverkostoa ei ole niin mihin voin johtaa kiinteistöni hulevedet
Mikäli hulevesilasku on saapunut väärällä nimellä tai väärällä laskutusosoitteella, niin laskun saajan tulee ottaa yhteyttä laskuttajayhteistyökumppaniimme Monetra Keski-Suomeen, jotta laskun virheelliset laskutustiedot voidaan korjata. Puhelinnumeron yhteydenottoa varten löydät hulevesilaskun yläreunasta.
Ristonmaalla Pohjantien ja Sääksvuorentien risteysalueella parannetaan liikenneturvallisuutta rakentamalla Pohjantielle saarekkeellinen suojatie. Rakentaminen toteutetaan vuonna 2019.
Saarekkeille saadaan riittävä tila leventämällä Pohjantietä itäpuolelle. Katu ja yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä päällystetään muutosalueella ja liikennemerkit sekä tiemerkinnät muutetaan uuden ratkaisun mukaiseksi. Saarekkeille ja välialueille rakennetaan betonikiveys. Valaistusta ei muuteta.
Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän 68. kaupunginosassa, Haapaniemessä, 6 kilometriä linnuntietä Jyväskylän keskustasta itään. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Ristonmäentien ja Haapaniementien risteysalueeseen ja etelässä Oksalantiehen. Suunnittelualueen varrella sijaitsee yksityisiä tontteja ja kaupungin puistoalueita. Pellonpääntiellä on voimassa 40 km/h nopeusrajoitusalue.
Alueen asemakaava on hyväksytty 25.3.1974. Asemakaavan mukainen katualueen leveys suunniteltavalla osalla on pääosin noin 17–20 metriä.
Jyväskylän kaupunki oli vuosina 2017-2018 mukana ympäristöministeriön hallinnoimassa, hallitusohjelman mukaisessa "Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon" -kärkihankkeessa. Jyväskylän hankkeessa oli mukana useita vesien tilaan ja hulevesien hallintaan keskittyviä projekteja Tourujoella ja sen valuma-aluilla.
Koe kuvan kauniit alppiruusut Mäyrämäen alppiruusupuistossa. Kukat ovat yleensä kauneimmillaan kesäkuussa.
Kukinta-aika riippuu alkukesän lämpötilasta ja säästä. Yleensä alppiruusupuisto on täydessä kukassaan noin kesäkuun puolivälissä.
Alueen kasveja ei saa vahingoittaa eikä kukkia poimia kotiin viemisiksi, mutta värikkään kukkaloiston voi tallentaa mukaan muistoksi esimerkiksi valokuvaamalla.
Lounaispuisto on rakennettu 1800-luvulla ja se kuuluu Seminaarinmäen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen. Jyväskylässä 1880-luvulta lähtien vietetyt soitto- ja laulujuhlat tekivät Lounaispuistoista yhden koko maan merkittävimmistä juhlapuistoista.
Lounaispuisto on suosittu tapahtumapuisto, ja sen lava on kesäisin ahkerassa käytössä niin lapsille kuin aikuisillekin suunnatuissa konserteissa ja esityksissä.
Kirkkopuisto on Jyväskylän vanhimpia puistoja, jonka rakentaminen on aloitettu 1800-luvun alkupuolella. Alue on ollut kaupungin perustamisaikana vuonna 1837 torialuetta, Kauppatori sijaitsi nykyisessä Kirkkopuistossa 1830-luvulta 1930-luvulle asti. Toriaukion keskelle rakennettiin vuonna 1880 Jyväskylän kaupunkiseurakunnan uusi tiilikirkko.
Jyväskylän keskustan sydämessä sijaitseva Harju on yksi kaupungin merkittävimmistä viheralueista. Jo 1800-luvun lopulta lähtien Harju on ollut kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualuetta urheilukenttineen, pururatoineen, kesäteattereineen ja vappuperinteineen, ja sitä se on edelleen.
Harju on jokaisen kaupunkilaisen ulkoilupaikka ja sen toimintoja kehitetään samalla kuitenkin sen valtakunnallisesti arvokasta merkitystä kunnioittaen.
Kaavoitetaanko tontteja riittävästi? Riittävätkö palvelut ja hyödynnetäänkö olemassa olevaa palveluverkkoa tehokkaasti? Miten huolehtia tonttien riittävyydestä pitkäjänteisesti? Mikä on maapolitiikan merkitys? Miten syntyvät päätökset uusista asuinalueista ja riittävätkö rahat niiden toteuttamiseen? Onko kasvu hallittua? Kuka tietää, mitä tietää ja millä perusteella?
Ylistönrinteen kampusalueen kohdalla parannetaan liikenneturvallisuutta rakentamalla saarekkeellinen suojatie Survontien poikki eteläpuolella kulkevalle yhdistetylle pyörätielle ja jalkakäytävälle. Suojatie korvaa nykyisen suojatien ja pyörätien jatkeen. Suojatie rakennetaan nykyisestä ylityskohdasta noin 20 m Kekkolan suuntaan.
Jyskässä sijaitseva Saunapolku on suunniteltu kaavan mukaiselle katualueelle. Aiemmin polku on kulkenut VP-alueen läpi rannassa sijaitsevalle tontille. Polun pituus on 125 m.
Polun tasaus sovitetaan pohjoispuolen pihatasot sekä eteläpuolen tontin korkeustaso huomioon ottaen. Polku rakennetaan normaalipäällysrakenteisena katuluokan 6 vaatimuksia noudattaen. Kulutuskerros on soraa ja ajoradan leveys 3,5 m. Kadun päällysrakenne kuivatetaan salaojin. Pintavesien kuivattamiseksi tehdään sivuojat.
Nykyinen Saunapolku puretaan.
