Lyseon korttelin kehittäminen on käynnissä. Alue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa, mikä mahdollistaa kehittämisen kaupunkivetoisesti. Sijainti Jyväskylän ydinkeskustassa luo erinomaiset puitteet toiminnoiltaan monipuolisen korttelikokonaisuuden luomiselle. Lyseon korttelin kehittäminen on myös merkittävä panos Jyväskylän keskustan kehittämisessä. Alueen helmenä on 1902 valmistunut Lyseon päärakennus, joka on suojeltu rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla.

Vuosina 2016-2017 Jyväskylän keskusta-asemanseudun alue oli mukana Rantaväylän skenaariotyössä, jossa tarkasteltiin kahta mallia alueen liikenneratkaisujen ja kaupunkitilan kehittämiselle. Skenaariotyön jälkeen suunnittelu jatkui valtatie 4:n osalta Aholaidan ja Lohikosken välillä. Keskusta-asemanseudun osalta ei kuitenkaan löydetty lopullista yhteensovittavaa ratkaisua liikenteen ja kaupunkiympäristön kehittämiseen. Ratapiha-alue ydinkeskustassa tuo kehittämiseen oman haasteen.

Miksi kaupunki tutkii asemanseudun kehittämistä?

Asemanseutu on osa Jyväskylän keskustan kehittämistä. Pääjunarata, ratapiha-alue sekä Rantaväylä rajoittavat keskustan laajenemista ja katkaisevat yhteyden Lutakkoon. Kun kauppatori siirtyy Asema-aukiolle, siirtyy myös keskustan painopiste lähemmäksi asemanseutua. Tällöin on tarve yhdistää ydinkeskusta Lutakkoon myös tältä kohdin.

Tourulassa käynnistyi syksyllä 2019 kaavakehitys- ja tontinluovutuskilpailu, jonka tarkoituksena on ollut löytää laadukas ja vaiheittain toteutettavissa oleva rakentamisen ratkaisu ja sen toteuttaja.

Kaavoitetaanko tontteja riittävästi? Riittävätkö palvelut ja hyödynnetäänkö olemassa olevaa palveluverkkoa tehokkaasti? Miten huolehtia tonttien riittävyydestä pitkäjänteisesti? Mikä on maapolitiikan merkitys? Miten syntyvät päätökset uusista asuinalueista ja riittävätkö rahat niiden toteuttamiseen? Onko kasvu hallittua? Kuka tietää, mitä tietää ja millä perusteella? 

Asuntoreformikilpailun 2018 tulos julkistettiin 30.8. Alvar Aalto Symposiumissa. Jyväskylän Kuokkalan keskustan suunnittelukohteeseen tulleista 46 kilpailuehdotuksesta voittajaksi valittiin ehdotus nimeltä ”Kalon”, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Collaboratorio Oy. Ehdotuksessa on pohdittu yhteisöllisyyttä ja asumisen eettisyyttä ja arkkitehtuuria syvällisesti ja suunnitelmaan on tuotu niitä tukevia ratkaisuja.

Yleiskaavaprosessi etenee neljän eri vaiheen kautta, joita ovat aloitusvaihe, luonnosvaihe, ehdotusvaihe ja hyväksymisvaihe.

Keskeiset muutokset

Työmaa

Meidän keskusta kuuluu jokaiselle. Se on arvokas, täydentyvä, vehreä ja viihtyisä sekä kaunis ja laadukas. Hyvän kaupunkikeskustan ylläpito vaatii jatkuvaa kehitystyötä. Tältä sivulta löydät keskustan kehittämiseen liittyvät keskeiset visio, strategiat ja päätökset.

Katso myös Jyväskylän uudistuvan ydinkeskustan omat verkkosivut.

Asumisvisiolla luodaan tulevaisuudenkuva ja tahtotila asumiseen ja sen kehittämiseen Jyväskylässä kooten tavoitteita, toiveita ja toimenpide-ehdotuksia sekä suuntaviivoja seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Visiotyön kautta halutaan vahvistaa Jyväskylää kasvavana ja saavutettavana maakunnan keskuskaupunkina, jossa nautitaan parhaasta elinympäristöstä.

Väkkäräpuiston vihersuunnitelma

Kaavat valmistellaan yhteistyössä niiden osallisten kanssa, joiden etuihin tai oloihin ne vaikuttavat. Viestinnällä varmistetaan, että osalliset voivat seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen kannattaa osallistua, sillä hyvää kaupunkia luodaan yhdessä. 

Jyväskylässä asemakaavojen kaavoitusprosessi koostuu neljästä vaiheesta, joita ovat aloitusvaihe, luonnosvaihe, ehdotusvaihe ja hyväksymisvaihe. Osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaikissa kaavoitusprosessin vaiheissa.

Asemakaavojen muutokset ja laajennukset voivat olla vaikutuksiltaan merkittäviä tai vähäisiä. Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto ja vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat kaupunkirakennelautakunta.

Asemakaavoitus luo edellytykset rakentamiselle

Asemakaava on kaavatasoista tarkin. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi mihin tarkoitukseen aluetta saa käyttää, millä tavoin rakennukset sijoitellaan, miten paljon tontille saa rakentaa ja kuinka moneen kerrokseen. Lisäksi asemakaavoissa osoitetaan muun muassa myös puistojen ja viheralueiden sijoittuminen sekä rakennusten ja luonnon suojeluarvot. Kaavamuutosalue voi käsittää joko yksittäisen tontin tai kokonaisen asuinalueen.