Tavoitteet ohjaamaan yleiskaavan laadintaa

Jyväskylän yleiskaava 2050 on tullut vireille tammikuussa 2024.

Ohitustien kaavaehdotukset olivat jo kertaalleen nähtävänä viime elokuussa 2023.

Vaajakosken ohitustien mahdollistavat kaavat uudelleen ehdotusvaiheeseen

Jyskän, Vaajakosken, Varassaaren, Kanavuoren ja Ruokosaaren alueil

Kukkulan osayleiskaavan suunnittelualue muodostuu keskeisestä Sairaalanmäen alueesta.

Ylämyllyjärven asuinalueen lounaispuolella on käynnissä asemakaavan laajennus, jonka tavoitteena on luoda pientaloasumisen mahdollisuuksia noin sad

Kuokkalan keskustasta on muodostumassa modernin puurakenteisen asumisen keskittymä.

Jyväskylän ydinkeskustaan Ilmarisenkadun, Kalevankadun ja Puistotorin väliselle alueelle osoitteeseen Kalevankatu 8 ja 10 on suunnitteilla asumispainotteista täydennysrakentamista.

Asemakaavan muutos on käynnistynyt yksityisten maanomistajien hakemuksesta lokakuussa 2018. Muutoksella mahdollistetaan yhdyskuntarakennetta tiivistävää asumispainotteista täydennysrakentamista Jyväskylän keskustaan. Alueelle muodostuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 

Kukkulaksi nimetty Jyväskylän vanha keskussairaalan alue muodostaa tulevaisuudessa sairaala Novan kanssa yhden Keski-Suomen tärkeimmistä palvelu- j

Lyseon korttelin kehittäminen on käynnissä. Alue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa, mikä mahdollistaa kehittämisen kaupunkivetoisesti. Sijainti Jyväskylän ydinkeskustassa luo erinomaiset puitteet toiminnoiltaan monipuolisen korttelikokonaisuuden luomiselle. Lyseon korttelin kehittäminen on myös merkittävä panos Jyväskylän keskustan kehittämisessä. Alueen helmenä on 1902 valmistunut Lyseon päärakennus, joka on suojeltu rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla.

Historiaan on jäänyt merkintä seudun ensimmäisestä nimeltä tunnetusta asukkaasta.

Vuosina 2016-2017 Jyväskylän keskusta-asemanseudun alue oli mukana Rantaväylän skenaariotyössä, jossa tarkasteltiin kahta mallia alueen liikenneratkaisujen ja kaupunkitilan kehittämiselle. Skenaariotyön jälkeen suunnittelu jatkui valtatie 4:n osalta Aholaidan ja Lohikosken välillä. Keskusta-asemanseudun osalta ei kuitenkaan löydetty lopullista yhteensovittavaa ratkaisua liikenteen ja kaupunkiympäristön kehittämiseen. Ratapiha-alue ydinkeskustassa tuo kehittämiseen oman haasteen.

Miksi kaupunki tutkii asemanseudun kehittämistä?

Asemanseutu on osa Jyväskylän keskustan kehittämistä. Pääjunarata, ratapiha-alue sekä Rantaväylä rajoittavat keskustan laajenemista ja katkaisevat yhteyden Lutakkoon. Kun kauppatori siirtyy Asema-aukiolle, siirtyy myös keskustan painopiste lähemmäksi asemanseutua. Tällöin on tarve yhdistää ydinkeskusta Lutakkoon myös tältä kohdin.

Kuokkalan toria ja sen lähialuetta tullaan ehostamaan tulevina vuosina. Tavoitteena on, että toriaukiosta, läheisestä Lukkarinpuistosta ja kirkon viereen rakentuvasta Kalonin korttelista muodostuu houkutteleva ja viihtyisä kokonaisuus. Lisäksi tavoitteena on ollut myös pilotoida ikäystävällisen ympäristön suunnittelua ja toteuttamista Kuokkalan torialueella. Tässä yleissuunnitelmassa on huomioitu erityisesti seniorit ja lapset, ja ikänäkökulmaa on pyritty tuomaan alueen konseptiin, materiaali- ja kasvillisuusvalintoihin sekä toiminnallisuuteen.

Tourulassa käynnistyi syksyllä 2019 kaavakehitys- ja tontinluovutuskilpailu, jonka tarkoituksena on ollut löytää laadukas ja vaiheittain toteutettavissa oleva rakentamisen ratkaisu ja sen toteuttaja.

Kaavoitetaanko tontteja riittävästi? Riittävätkö palvelut ja hyödynnetäänkö olemassa olevaa palveluverkkoa tehokkaasti? Miten huolehtia tonttien riittävyydestä pitkäjänteisesti? Mikä on maapolitiikan merkitys? Miten syntyvät päätökset uusista asuinalueista ja riittävätkö rahat niiden toteuttamiseen? Onko kasvu hallittua? Kuka tietää, mitä tietää ja millä perusteella? 

Asuntoreformikilpailun 2018 tulos julkistettiin 30.8. Alvar Aalto Symposiumissa. Jyväskylän Kuokkalan keskustan suunnittelukohteeseen tulleista 46 kilpailuehdotuksesta voittajaksi valittiin ehdotus nimeltä ”Kalon”, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Collaboratorio Oy. Ehdotuksessa on pohdittu yhteisöllisyyttä ja asumisen eettisyyttä ja arkkitehtuuria syvällisesti ja suunnitelmaan on tuotu niitä tukevia ratkaisuja.

Yleiskaavaprosessi etenee neljän eri vaiheen kautta, joita ovat aloitusvaihe, luonnosvaihe, ehdotusvaihe ja hyväksymisvaihe.

Jyväskylän keskustan luoteislaidalla sijaitseva Kortepohjan on noin 10 000 asukkaan aluekeskus. Kaupunginosa on tunnettu vehreästä kävelypainotteisesta keskustastaan ja ylioppilaskylästä.

Kortepohjan keskustaa uudistetaan vaiheittain

Suunnittelualueena on Kortepohjan kaupunginosan keskusta sisältäen ylioppilaskylän opiskelija-asumisen korttelit, liikekeskuksen, päiväkodin ja kirjaston ja seurakuntakeskuksen tontit sekä niihin liittyvät kadut, puistot ja pysäköintialueet.

Rakentamisen infotilaisuus 

25.4. klo 17.00, Tapahtumatila PK5 Kankaan Paperitehdas, Kankaanaukio 3B

Tilaisuudessa kuullaan rakentamisen työvaiheista, aikatauluista sekä väliaikaisista liikennejärjestelyistä. Alla olevaan karttaan on merkitty koko työmaa-alue ja suljettavia reittejä. Koko alue ei kuitenkaan ole täysin suljettu, vaan alueita suljetaan ja avataan työn edetessä alue kerrallaan.

Meidän keskusta kuuluu jokaiselle. Se on arvokas, täydentyvä, vehreä ja viihtyisä sekä kaunis ja laadukas. Hyvän kaupunkikeskustan ylläpito vaatii jatkuvaa kehitystyötä. Tältä sivulta löydät keskustan kehittämiseen liittyvät keskeiset visio, strategiat ja päätökset.

Katso myös Jyväskylän uudistuvan ydinkeskustan omat verkkosivut.

Asumisvisiolla luodaan tulevaisuudenkuva ja tahtotila asumiseen ja sen kehittämiseen Jyväskylässä kooten tavoitteita, toiveita ja toimenpide-ehdotuksia sekä suuntaviivoja seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Visiotyön kautta halutaan vahvistaa Jyväskylää kasvavana ja saavutettavana maakunnan keskuskaupunkina, jossa nautitaan parhaasta elinympäristöstä.

Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa esitellään tulevien vuosien kaavoitusohjelma. Ohjelman tarkastelujakso on kolme vuotta, joista painopiste on ensimmäisellä vuodella.