Kyllä minä olisin voinut tulla tänne ihan oikeasti töihin!

Ihan mahtavaa, että päästään tutustumaan museotyön kulisseihin.

Jyväskylän kaupungin museot osallistuivat jo viidettä kertaa järjestettävälle Suomen museoliiton Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikkoon. Tällä kertaa vieraiksi kutsuttiin Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäseniä ja kutsun vastaanottivat Jyväskylän kaupunginvaltuutetut Katja Isomöttönen (KOK) ja Eila Tiainen (VAS). 

Kaupunginvaltuutetuille oli järjestetty runsaasti ohjelmaa Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon yhteisessä kokoelma- ja konservointikeskuksessa Salmirannassa, jonne on tallennettu kolmen museon kokoelmia. Siellä huolehditaan kokoelmien kunnosta, jotta esineet säilyvät myös jälkipolville. ”Nykyisiin kokoelmakeskuksen tiloihin on muutettu vuonna 2009. Kyseessä oli ensimmäistä kertaa Suomessa usean museon yhteiset kokoelmatilat. Myöhemmin on syntynyt useita vastaavia myös muualle Suomea. Aikaisemmin Jyväskylän kaupungin museoilla oli yli kymmenen erilaista ja eritasoista säilytystilaa ympäri kaupunkia”, avaa Keski-Suomen museon kokoelmista vastaava intendentti Virpi Mäkinen kokoelmakeskuksen taustoja. 

On hienoa päästä näyttämään päättäjille sitä osaa museotyöstä, mikä ei juuri näy yleisölle, sillä yleensä yleisö tuntee museon vain näyttelyistä. Kokoelmatyön laajuus eri tehtäväalueineen voi tulla monelle yllätyksenä. Se on monivaiheinen prosessi, joka vaatii usean eri alan asiantuntijuutta ja valtavaa tiedon hallintaa”, kertoo museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen teemaviikon merkityksestä. 

Keski-Suomen museon intendentti Virpi Mäkinen kertoo kokoelmien säilytyksestä kaupunginvaltuutettu Katja Isomöttöselle.
Keski-Suomen museon intendentti Virpi Mäkinen kertoo kokoelmien säilytyksestä kaupunginvaltuutettu Katja Isomöttöselle. 

Teemaviikon harjoittelupäivät ovat olleet tykättyjä molemmin puolin. Museolaiset esittelevät mielellään yleisöltä piilossa tapahtuvaa toimintaansa ja päättäjät ovat olleet iloisia päästessään tutustumaan museotyöhön syvemmin. ”Tosi kiva kun kutsuitte. Ihan mahtavaa, että päästään tutustumaan museotyön kulisseihin”, Jyväskylän kaupunginhallituksen varajäsen Katja Isomöttönen kertoo astuessaan sisään kokoelmakeskukseen. Harjoitteluun tulleet Isomöttönen ja Tiainen pääsivät tutustumaan museotyön käytänteisiin rautaisten museoammattilaisten opastamana. Kokoelmakeskuksessa käytiin läpi museoesineiden käsittelyä, niiden paikkatietojen perusteita sekä kokoelmaesineiden kunnosta huolehtimista. 

Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen lähti mukaan Poliitikon museoharjoittelun teemaviikkoon, koska hän pitää museoista ja taiteesta ylipäänsä. ”Olen ”rähjännyt” museorahojen puolesta, joten onhan se hienoa päästä näkemään mitä niillä on saatu”, Tiainen naurahtaa.

Kokoelmatyössä korostuu esineen tarina

Päättäjille esiteltiin myös kokoelmakeskuksen käytännön toimintaa. Intendentti Virpi Mäkinen kertoi paitsi esineiden säilytykseen liittyvistä optimiolosuhteista, myös kokoelmaesineen reitistä osaksi museon kokoelmiin. ”Esineen status muuttuu siinä vaiheessa, kun se otetaan osaksi kokoelmia. Jokaisesta kokoelmahankinnasta tehdään sopimus luovutusvaiheessa ja sama prosessi toistetaan myös, jos esine poistetaan kokoelmista. Jokainen vaihe prosessista kirjataan ylös. Pelkkä esine ei kerro sinällään mitään, vaan siitä pitää olla olemassa kontekstitiedot, jotka antavat esineelle sen arvon.

Keski-Suomen museon kokoelmatiloissa intendentti Virpi Mäkinen kertoi esineiden säilytyksestä kaupunginvaltuutettu Eila Tiaiselle. Kuvassa myös museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja Suomen käsityön museon johtaja Taina Rantala.
Keski-Suomen museon kokoelmatiloissa intendentti Virpi Mäkinen kertoi esineiden säilytyksestä kaupunginvaltuutettu Eila Tiaiselle. Kuvassa myös museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja Suomen käsityön museon johtaja Taina Rantala. 

 

Kokoelmiin ei oteta mitä tahansa, vaan jokaisella museolla on oma kokoelmapolitiikka, jonka mukaan kokoelmia täydennetään harkitusti. Kokoelmien säilytykseenkin tulee olla oma suunnitelma, jotta esineet ja taideteokset löytyvät tarvittaessa omilta paikoiltaan ja ne säilytetään niille optimaalisissa olosuhteissa. Kaikki kokoelmaesineethän eivät ole aina esillä näyttelyissä, mutta tavoitteena on esitellä kokoelmia mahdollisimman monipuolisesti. On tärkeää, että keskisuomalaista kulttuuria saadaan näkyviin yleisön tutustuttavaksi”, museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen jatkaa. 

Jyväskylän kaupungin museoissa on tehty viime vuosina isoa tiedonhallintatyötä, kun kokoelmanhallintajärjestelmä päivitettiin uuteen. Muutoksen myötä kokoelmien saavutettavuutta valtakunnallisesti helpotettiin. ”Museokokoelmien saavutettavuus myös suuren yleisön parissa paranee syksyllä, kun osia Jyväskylän museoiden kokoelmista liitetään valtakunnalliseen Finna.fi -järjestelmään. Tämä on erityisen tärkeä saavutus, koska muuten museoiden kokoelmien laajuus ei oikeastaan näy muuten yleisölle”, Virpi Mäkinen kertoo. 

Keski-Suomen kokoelma-amanuenssi Sirpa Suhonen opasti Eila Tiaista ja Katja Isomöttöstä luetteloinnin pariin. Jo järjestelmään kirjatuille esineille etsittiin oikea säilytyspaikka, jonka jälkeen tieto kirjattiin kokoelmanhallintajärjestelmään. Näin esine löydetään tuhansien muiden joukosta myös tulevaisuudessa. 

Amanuenssi Sirpa Suhonen kertoo kokoelmaesineiden paikannuksesta kaupunginvaltuutettu Eila Tiaiselle.
Amanuenssi Sirpa Suhonen kertoo kokoelmaesineiden paikannuksesta kaupunginvaltuutettu Eila Tiaiselle. 
Amanuenssi Sirpa Suhonen esittelee uutta kokoelmanhallintajärjestelmää kaupunginvaltuutettu Katja Isomöttöselle.
Amanuenssi Sirpa Suhonen esittelee uutta kokoelmanhallintajärjestelmää kaupunginvaltuutettu Katja Isomöttöselle. 

 

Kyllä minä olisin voinut tulla tänne ihan oikeasti töihin! Hirveen kivaa”, Tiainen kuvailee kokemustaan poliitikon museoharjoittelusta. ”Oli silmiä avaavaa nähdä kaikki se käsityön määrä, mikä liittyy museotyöhön. Todella tarkkaa työtä pitää tehdä, että kaikki löytyy sieltä mistä pitää.

Konservointityössä jokainen vaihe kirjataan ylös

Museoesineiden tarinoiden tallentamisen tärkeä osa on myös niiden kunnosta huolehtiminen. Tekstiili- ja taidekonservaattorit tekevät kokoelma- ja konservointikeskuksessa työtään pieteetillä ja myös teemaviikkoon osallistuville harjoittelijoille on varattu pieniä konservointiin ja esineiden säilytykseen liittyviä tehtäviä. 

Yhdessä Jyväskylän taidemuseon taidekonservaattori Veera Lopez-Lehdon kanssa Tiainen tutustui Juhani Petäjäniemen teoksen vauriotarkistukseen. Teosta tutkittiin tarkkaan ja jokainen vaurio kirjattiinn ylös ja tallennettiinn osaksi teostietoja kokoelmanhallintajärjestelmään. Vasta kun kaikki vauriot on kirjattu, voi Lopez-Lehto aloittaa konservointityöt. 

Taidekonservaattori Veera Lopez-Lehto ohjeistaa taideteoksen vaurioiden kirjaamisessa kaupunginvaltuutettu Eila Tiaista.
Taidekonservaattori Veera Lopez-Lehto ohjeistaa taideteoksen vaurioiden kirjaamisessa kaupunginvaltuutettu Eila Tiaista. 

 

Konservointikeskuksessa huolehditaan tekstiilien kunnosta ja ohjeistetaan niiden säilytyksestä myös muita toimijoita ympäri Suomea. Suomen käsityön museon Konservointikeskuksen johtava konservaattori Anne Vesanto kertoi kaupunginvaltuutetuille Konservointikeskuksen toiminnasta ja tällä hetkellä työn alla olevista tekstiileistä. Palokan seurakunnan kirkkotekstiilien huolto on jo edennyt hyvää vauhtia ja Lapuan piispan käsin kudotusta villasta valmistettu liturginen asu on käyttöhuollossa juuri nyt. Aina konservaattorin käsissä olevat esineet eivät ole tekstiilejä. Vuoden vaihteessa Suomen käsityön museossa avautuvaa näyttelyä varten puhdistetaan kymmeniä hopeakoruja, jotta ne olisivat parhaimmillaan yleisön ihastelua varten. 

Kaupunginvaltuutettu Katja Isomöttönen tutustui konservoitujen tekstiilien pakkaamisen Konservointikeskuksessa.
Kaupunginvaltuutettu Katja Isomöttönen tutustui konservoitujen tekstiilien pakkaamisen Konservointikeskuksessa. 

 

Ajankohtaista tietoa museotyöstä jo viidettä kertaa

Teemaviikko järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Viikko on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta ja viime vuonna yli 70 päättäjää tutustui museoihin ”työharjoittelun” merkeissä. Palaute sekä museoilta että poliitikoilta on ollut hyvin positiivista. 

Teemaviikkoon osallistuville päättäjille tempaus tarjoaa mahdollisuuden saada ajankohtaista tietoa museoalasta sekä tutustua monipuoliseen museotyöhön. Museoliiton järjestämän Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikon valtakunnallisen osallistujalistan näet verkosta: www.museoliitto.fi/poliitikonmuseoharjoittelu

Teksti: Sari Koskinen
Kuvat: Taina Rantala ja Sari Koskinen