Hyppää pääsisältöön
Kuva
Keski-Suomen museon puutarhatarinoita, Katin ja Tuomaksen puutarha. Kuva: Tiina Martin. Kuva KeMu

Museotarinoita Jyväskylästä

Uusin blogikirjoitus

Päättäjät hyvinvoinnin lähteillä

Kuva
Maria Kaisa Aula ja Margarita Rosselló Ramón. Kuva: Sari Koskinen. Kuva Suomen käsityön museo/Sari Koskinen

Valtakunnallista Poliitikon museoharjoittelu -viikkoa vietettiin tänä vuonna Jyväskylän museoissa hyvinvointiteeman parissa.

Kesä taiteilijaresidenssissä

Kuva
Mehdi Darvishi. Kuva: Jyväskylän taidemuseo. Kuva Jyväskylän taidemuseo

Ratamon grafiikan pajan taiteilijaresidenssissä työskentelee kahden kuukauden ajan iranilaislähtöinen taidegraafikko Mehdi Darvishi.

Vahvat naiset valloillaan

Kuva
Leena Luostarinen: Yöleopardi. Kuva: Mikko Lehtimäki. Kuva Mikko Lehtimäki

Kultaa, oranssia ja keltaista hehkuva leopardi tuijottaa kaukaisuuteen mustan yön arvoituksellisessa hehkussa. Lämmin käsi työntyy materiaalien runsauteen ja muovaa ne avaruudeksi ympärillään. Pieni kynän liike sulaa palaksi geometriaa. Historia on tässä hetkessä nykypäivää. 

Jyväskylän museoiden vastuumuseotoiminta tuli tutuksi Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikolla

Kuva
Varavaltuutettu, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsen Anne Hämeenkorpi tutustuu Kemun perusnäyttelyyn. Kuva Suomen käsityön museo

Jyväskylän kaupungin museoissa käy kova kuhina päivittäin ja vierailijoita on vauvasta vaariin.

Niina Lehtonen Braun kitkee naissukupolvien samaistuttavia muistoja

Kuva
Yksityiskohta Niina Lehtonen Braunin teoksesta Muistojen kitkeminen. Kuva: Hannu-Pekka Auraneva, 2020. Kuva JTM/Hannu-Pekka Auraneva

Matkalla maan keskipisteeseen –näyttelyn toisessa kerroksessa ihastuttaa Niina Lehtonen Braunin teos Muistojen kitkeminen. Teos on tekstiä ja kuvia yhdistävä installaatio, joka on saanut monille hymyn huulille. 

Anni Puolakan teoksessa uppoudutaan toksoplasman elämään

Kuva
Museon asiakkaita tutustumassa Anni Puolakan videoteokseen. Kuva Jyväskylän taidemuseo

Syksyllä Jyväskylän taidemuseoon rantautuva Matkalla maan keskipisteeseen –näyttely tuo koettavaksi ajankohtaista nykytaidetta sekä kiinnostavia esityksiä, luentoja ja työpajoja, jotka käsittelevät kuulumista ja ulkopuolisuutta.

Kyllä minä olisin voinut tulla tänne ihan oikeasti töihin!

Kuva
Taidekonservaattori Veera Lopez-Lehto kertoo taidekonservoinnista kaupunginvaltuutettu Katja Isomöttöselle. Kuva Suomen käsityön museo

Jyväskylän kaupungin museot osallistuivat jo viidettä kertaa järjestettävälle Suomen museoliiton Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikkoon.

Hannu Castrén: Mitä minä tuntee – Vuonna 1979 valmistunut Lähtö oli Kimmo Jylhälle lähes täyskäännös

Kuva
Kimmo Jylhän teos Lähtö vuodelta 1979. Kuva KeMu

Kun juna lähestyy Helsingin rautatieasemaa ja vauhti hidastuu, matkustaja ehtii ihastella Linnunlaulun suojeltuja puuhuviloita. Kuvataiteilija Kimmo Jylhä (1939–2002) innoittui näkemästään niin, että siirsi yhden rakennuksen detaljiksi maalaukseensa Lähtö.

Hannu Castrén: Virpi Vanas – Värin verkkainen soinnuttelija

Kuva
Virpi Vanas: Sunnuntaimaalari, 1982. Kuva: Pekka Helin. Kuva KeMu

Virpi Vanaksen (synt. 1935) maalaus edustaa naivismia ja nimen Sunnuntaimaalari perusteella se myös esittää naivistia. Taiteilijan omakuva on ollut toistuva teema taiteilijan tuotannossa. Kumpa ne joskus näkisi yhtenä näyttelynä.

Hannu Castrén: Harva tietää, että Veikko Hirvimäki aloitti maalarina

Kuva
Veikko Hirvimäen teos Tuhottu vuodelta 1961. Kuva: Pekka Helin. Kuva KeMu

Veikko Hirvimäen taiteilijauran voi pelkistetysti jakaa aikaan ennen Mika Waltarin muistomerkkiä Kuningasajatus (1985) ja aikaan sen jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa Hirvimäki oli vielä keskisuomalainen taiteilija ja Jyväskylän taiteilijaseuran aktiivijäsen.

Hannu Castrén: Erkki Santasella oli absoluuttinen värisilmä

Kuva
Erkki Santasen teos Talviaurinkoa vuodelta 1977. Kuva: Pekka Helin. Kuva KeMu

Taidekriitikko Kyösti Sorjonen oli Jyväskylän taiteilijaseuran perustajajäsen, ja jo siksikin häntä voi luonnehtia keskisuomalaisen kuvataiteen koulukuntakriitikoksi. Sorjosen ydinkäsite oli keskisuomalainen värimaalaus, jonka määrittelemiseksi hän löysi runsaasti taiteilijaesimerkkejä.

Hannu Castrén: Helmer Selin oli Päijänteen maalari ja runoilija

Kuva
Helmer Selinin teos Iltatunnelma Ylisjärvellä vuodelta 1976. Kuva: Pekka Helin. Kuva KeMu

Iltatunnelma Ylisjärvellä oli uutta kotia etsivä maalaus ja tuorein taidehankinta näyttelyssä. Aikoinaan taulu on ostettu suoraan Helmer Selinin ateljeekodista Putkilahden Mehtänpeitosta.

Hannu Castrén: Yrjö Saarisen Alaston kiiltävissä sukissa oli taiteen keräilijän merkittävä löytö

Kuva
Yrjö Saarisen teos Alaston kiiltävissä sukissa vuodelta 1932. Kuva KeMu

Feliks Ojanen, Matti Särkkä ja Yrjö Saarinen muodostivat työporukan, joka teki kilpimaalauksia ja teatterilavasteita.  Töiden välissä keskityttiin yhteistuumin taiteeseen. Kolmikosta jokainen asui Taulumäellä ja siksi heidät tunnetaan yhteisnimellä Taulumäen maalarit. 

Hannu Castrén: Tourujoen maalari kiipesi vuorelle

Kuva
Feliks Ojasen teos Pappilanvuorelta vuodelta 1958. Kuva KeMu

Vuonna 1978 Keski-Suomen museossa oli Feliks Ojasen muistonäyttely. Esillä oli erityisesti maisemia, mutta myös kansankuvauksia, muotokuvia, asetelmia sekä ’harjoitelmia’ elävän mallin mukaan. Öljyvärimaalausten lisäksi taiteilija teki myös akvarelleja, pastellimaalauksia ja piirustuksia.

Hannu Castrén: Muotokuva toimii kuin selfie

Kuva
Urho Lehtisen teos Hilpi vuodelta 1938. Kuva KeMu

Keskisuomalaisen taidehistorian alkuvaiheesta nousee esiin kolme taidemaalaria: Jonas Heiska, Carl Bengts ja Urho Lehtinen.

Museotarinoita Jyväskylästä kokoaa Jyväskylän museoiden tarinat yhteen blogiin. Tervetuloa kulissien taakse!