Hyppää pääsisältöön
Kuva
Kuva puisen kirkon kirkkosalista alttarille päin. Penkkirivistö oikealla ja vasemmalla. Kuva Anna ja Eugeni Bach
Jyväskylän museoiden kesässä vilisee taiteen kiehtovia koiria, lasitaiteen ikoneita, toinen toistaan upeampia kaarnasepän taidonnäytteitä sekä maailmanperintöä saunakulttuurista aina Kiinan muurille saakka.
Kuva
Kuva puisen kirkon kirkkosalista alttarille päin. Penkkirivistö oikealla ja vasemmalla. Kuva Anna ja Eugeni Bach

Kaikkia näitä yhdistää ajatus klassikosta; teoksesta, joka kestää aikaa sekä tuntuu ajankohtaiselta ja tärkeältä eri aikoina ja eri paikoissa. On sanottu, että kenties klassikon asemaan pääsee olemalla jotain, mikä saavuttaa jotain kaikille ihmisille yhteistä — miten tämä siis näkyy museoiden kesänäyttelyissä?

Gunnel Nyman, Huntu-teokset (vuodelta 1946-1947) Suomen lasitaiteen ikonit -näyttelyssä Suomen käsityön museossa.
Gunnel Nyman, Huntu, 1946-1947. Suomen lasitaiteen ikonit -näyttelyssä.

Palataan toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Suomen teollisuuden kansainväliset taloussuhteet, raaka-aineiden maahantuonti ja tuotteiden vienti olivat tyrehtyneet, ja hintasäännöstelyn vuoksi tehtaiden oli kannattamatonta valmistaa käyttölasia. Lasitehtailla riitti kuitenkin ammattitaitoisia työntekijöitä, joten uudenlaisia yhteistyökuvioita etsittiin. Alkunsa sai ainutlaatuinen taiteilijoiden, muotoilijoiden ja lasintekijöiden välinen yhteistyö, jonka tuloksena syntyivät Suomen lasitaiteen ikonit. Näitä teoksia pääsee ihailemaan myös Suomen käsityön museon näyttelyssä!

Entäs sitten kaarna? Voiko arkinen, puunkäsittelyn sivutuotteena syntynyt materiaali yltää klassikon asemaan? Kaarna herättää varmasti monissa nostalgisia ajatuksia: mieleen lipuu pieni kaarnasta ja tikusta valmistettu ”kaarnalaiva”, jonka mahdollista kellumista ja uppoamista tapitetaan silmät sirrillään varpaat vedessä ja kädet ojossa. Mutta mitä jos mittasuhteet yltävät aivan toisiin ulottuvuuksiin ja kaarnasta syntyy liki puolimetrisiä ja jopa isompia kaarnaveneitä ja kulkuvälineitä? Ja erikoisempiakin taidonnäytteitä, kuten orava, hattu ja solmio? Eikö pelkästään materiaalin käyttö ja sen soveltaminen kerro jotain sen tärkeydestä eri aikoina ja eri paikoissa? Tätäkin voi pohtia kaarnaseppä Raimo Mutasen upeassa näyttelyssä.

Kaarnaseppä Raimo Mutanen kaarnahattu päässä ja edessä pöydällä 125 cm pitkä kaarnasta vuoltu kirkkovene Kaarina.
Kaarnaseppä Raimo Mutanen ja kirkkovene Kaarina.

Klassikko ei ole kuitenkaan aina omissa silmissämme jotain erikoista. Mikään ei liene suomalaisille yhtä tavanomainen kuin sauna, mutta yhtä kaikki ja ehkä juuri siksi se on todellinen klassikko klassikkojen joukossa. Suomalaiseen saunakulttuuriin paneudutaan osana Aalto2-museokeskuksen avausnäyttelyä Ihmisen jäljet — maailmanperintöä. Näyttelykokonaisuus nostaa esiin myös muita merkittäviä maailmanperintökohteita niin Suomessa kuin maailmalla sekä arkkitehtuurin helmiä.

Paikallinen klassikko on tietysti Alvar Aalto ja hänen mittava elämäntyönsä, johon voi tutustua Alvar Aalto -museon upouudessa pysyvässä näyttelyssä, AALTO — työ ja elämä. Samoin pelkkä astuminen uuden museokeskuksen tiloihin on kuin astuisi sisään klassikkoon, onhan uusi Aalto2-museokeskus ainutlaatuinen kahden Aallon suunnitteleman rakennuksen kokonaisuus, jonka arkkitehti itse jo aikanaan itse visioi!

Alvar Aalto 1940-luvulla. Kuva: Eino Mäkinen, Alvar Aalto -säätiö.
alvar_aalto_1940-luvulla.jpg

Myös koiran ja ihmisen suhde on omalla tavallaan klassikko. Eihän yksi maailman käytetyimmistä sanonnoista, koira on ihmisen paras ystävä, ole syntynyt tyhjästä. Tätä suhdetta tarkastellaan taidemuseon kesänäyttelyssä Überhund — taiteen kiehtovat koirat. Historiallisia ja nykytaideteoksia esittelevä näyttely on laajin koiria esittävä taiteen kokonaisuus, mitä Suomessa on koskaan nähty. Näyttelyssä on mukana 70 teosta yli 40 taiteilijalta.

Perinteisesti koiraa on taiteessa kuvattu ihmisen kumppanina, villinä laumaeläimenä ja esimerkiksi symbolina vauraudelle, mutta nykytaiteen mukana teoksiin on tullut myös ironisia ja kriittisiä sävyjä, jotka kommentoivat ihmisen ja koiran pitkää yhteistä historiaa osoittamalla ihmisen toiminnan ristiriitaisuutta. Tarkastelussa ovat eettiset kysymykset: miten me näemme koiran, millainen on eläinsuhteemme? Koiran ja ihmisen suhteen kautta on mahdollista avata myös laajempia näkökulmia ympäröivään yhteiskuntaan. Toisaalta, jos syvällisempi pohdiskelu taiteen merkityksestä ei houkuttele, voi koiria tulla katsomaan ihan muuten vaan. Tämä näyttely kiinnostaa taatusti kaikenikäisiä koiranystäviä!

The referenced media source is missing and needs to be re-embedded.

Uskalla innostua ja anna klassikoiden viedä sinut mukanaan. Jyväskylän museot ovat avoinna koko kesän juhannusta lukuun ottamatta. Tervetuloa!

Lue lisää: jyvaskyla.fi/museot