Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset

Vuonna 2018 rakentaminen, erityisesti asuntorakentaminen, vilkastui edelleen aiemmista vuosista. Tämä heijastui sekä kaavoitukseen että maan myyntivoittoon, joka toteutui 1,9 M€ ennakoitua suurempana. Kevään aikana saatiin valmiiksi useita kaupunkiympäristön kehitystä pitkällä aikavälillä ohjaavia suunnitelmia ja ohjelmia: pysäköintinormit uudistettiin, metsäohjelma valmistui ja uudet asuntopolitiikan linjaukset hyväksyttiin KymppiR2018-ohjelman yhteydessä.

Talous on kaikilla mittareilla tasapainossa

Jyväskylän kaupungin vuosikate toteutui muutettua talousarviota parempana ja oli poistojen suuruinen. Vuosi oli ylijäämäinen ja lainojen määrä laski. 

Tilastoja www-sivuilta - Jyväskylän kaupunki - Helmikuu 2019

Yhteensä sivun katseluita: 2 144 208

Kävijöitä etusivulla: 69 513

Sivun katselut Jyväskylän seutu -sivuilla: 143 313

Sivun katselut Visit Jyväskylä-sivuilla: 44 811

Raportit

• Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen loppuraportti(pdf)
• Hankkeessa julkaistujen raporttien Tiivistelmät (pdf)
• Pasi-Heikki Rannisto & Piia Tienhaara: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuraportti(pdf)

Peurunka4 -seminaari 13.9.2016

Seminaarin materiaalit

Päivän diaesitykset

Maakuntaan on integraatiokehityksen myötä alettu kaivata uutta kehittämisrakennetta, joka kokoaisi sosiaalialan osaamiskeskuksen, perusterveydenhuollon yksikön ja erikoissairaanhoidon, oppilaitokset sekä kuntien kehittäjät samaan rakenteeseen. Tätä työskentelyä on tehty sekä eri tahoilla että yhdessä; mm. Uusi Sairaala -hankkeessa, perusterveydenhuollon yksikössä ja Koskessa.

Tilastoja www-sivuilta - Jyväskylän kaupunki - Tammikuu 2019

Yhteensä sivun katseluita: 2 309 499

Kävijöitä etusivulla: 99 027

Sivun katselut Jyväskylän seutu -sivuilla: 160 640

Sivun katselutVisit Jyväskylä-sivuilla: 41 175

Taustaa sote-integraatiosta

Osana Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitystä toteutettua integraatioselvitystä Outi Markkanen ja Markku Puro toteavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon integroituneella palvelukokonaisuudella tavoitellaan nykyistä toimivampia peruspalveluita: sosiaali- ja perusterveydenhuollon vahvistumista sekä matalan kynnyksen palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden lisääntymistä.

Vanhuspalveluiden prosessille on hankesuunnitelman mukaisesti asetettu tavoitteeksi kehittää palveluiden jokaista vaihetta tukemaan omatoimisuutta ja ohjaamaan ikäihmisiä oman toimintakykynsä säilyttämiseen sekä sitä kautta palvelutarpeen vähentäminen. Jokaisessa prosessin vaiheessa keskeinen tavoite on vähentää tarvetta siirtyä seuraavalle portaalle. Ennaltaehkäiseviin palveluihin kehitetään sote-alueen uusia toimintakäytänteitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arviointi tehdään moniammatillisena yhteistyönä yhteisiä ja luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen.

Hyvän lapsuuden rakentaminen ja tukeminen lasten luonnollisissa kehitysyhteisöissä ja niiden keskeisissä kasvatuskumppanuuksissa ovat lasten ja perheiden sekä lastensuojelun palvelurakenteen muutoksen tavoitteena. Lisäksi on tavoitteena, että lapset ja perheet kohdataan kokonaisvaltaisesti ja kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja johdetaan suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena.

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys esitti maakunnan erääksi keskeiseksi jatkotehtäväksi kuntoutuksen kokonaisuuden kehittämistä. Hankkeen loppuraportissa todetaan: ”Kuntoutuksen merkitys on kasvamistaan kasvanut palvelurakennemuutoksen edetessä. Luovuttaessa pitkäaikaishoidosta, on kuntoutuksen tarve luonnollisesti kasvanut. Terveyskeskussairaaloista on ryhdytty rakentamaan kuntoutusyksiköitä tai kuntoutuksen osaamiskeskuksia.

Palveluohjaus on käsitteenä monitasoinen ja puhekielessä sillä tarkoitetaan yhtä usein palveluihin ohjausta kuin teoreettisempana käsitteenä palveluohjausta. Aiheesta puhuttaessa on tärkeää huomioida se, miten työntekijä tekee työtään palveluohjauksellisella työotteella. Palveluohjaus on kaikkia ydinprosesseja läpileikkaava teema.

Yhdessä rakentamalla muodostetaan asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Lähipalvelut, palveluverkot sekä asiakkaiden osallisuus ovat läpileikkaavia teemoja ja yhteistyötä tehdään Kuntaliiton "Vaikuttavat lähipalvelut" -hankkeen kanssa.

Lähtökohdat lähipalveluihin ja niiden määrittelyt (pdf).

Palvelutuotantotyöryhmän tiedot ja muistiot siirretty Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen yhteisille www-sivuille

Johtaminen on kehittämisen kohde sekä keino ja hankkeessa keskitytään muutos- ja tietojohtamisen kysymyksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johtamisessa hyödynnetään palvelumuotoajattelua ja pyritään kehittämään johtajuutta kaikilla johtamisen tasoilla, sillä varsinkin lähijohtajat ovat keskeisessä asemassa uudistuksen käytännön toimeenpanon näkökulmasta.

Hanke on päättynyt

Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke on päättynyt 31.10.2016. Näiltä sivuilta löydät kuitenkin edelleen hankkeen aikana tuotettua tietoa ja aineistoa.

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua voit seurata osoitteessa: www.ks2019.fi

Jyväskylä-brändi rakentuu pitkäjänteisellä kaupunkimarkkinoinnilla ja yhteneväisellä mainetyöllä

Jyväskylän brändiä on ryhdytty rakentamaan nykymuodossaan vuonna 2019. Kyseessä on usean vuoden mittainen strateginen työ, jossa keskitytään Jyväskylälle strategisesti merkittävien teemojen markkinointiin ja viestintään. 

Liikunnan ja hyvinvoinnin osaaminen on Jyväskylän erottautumistekijä. Hippoksen alueesta on muodostumassa kansainvälinen liikunnan, urheilun ja terveyden osaamiskeskittymä. Kaupunki luo myös mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen ja kehittää yhteistyö- ja palvelumalleja sekä asuinympäristöjen liikuntamahdollisuuksia, muun muassa lähiliikuntapaikkoja rakentamalla. Lasten ja nuorten liikuntaa edistetään aktiivisesti päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia opiskelun ja urheilun yhdistämiseen kaikilla koulutusasteilla.

Jyväskylän kaupunki on sitoutunut (KV25.5.2015) pitkäjänteisesti tavoittelemaan resurssiviisautta: jätteettömyyttä ja päästöttömyyttä. Resurssien viisas käyttö edellyttää muun muassa eheän yhteiskuntarakenteen toteuttamista, kestävän liikkumisen ja kiertotalouden edistämistä, uusiutuvan energian käytön lisäämistä sekä kestävien, eettisten ja innovatiivisten hankintojen toteuttamista. Myös kaupunkitilojen avaaminen paremmin kaupunkilaisten käyttöön kuuluu kärjen teemoihin samoin kuin se, miten digitalisaation keinoin tehostetaan toimintoja ja lisätään palvelujen saatavuutta.

Jyväskylää vahvistetaan vetovoimaisena koulutuskaupunkina, korkean osaamisen ja tutkimuksen keskuksena sekä kansainvälisenä kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina. Kaupunkikehitysalustoilla, hyvällä yhteistyöllä alueen oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa sekä erilaisilla muilla kumppanuuksilla tuetaan yritysten kasvua ja uusien teknologia-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden syntymistä. Myös kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa edistetään aktiivisin toimin.