Hyppää pääsisältöön
Kuva
Viistoilmakuva, jossa näkyy keskustan siluettia ja Laajavuori taustalla. Kuva Ari Heinonen. Kuva Ari Heinonen
Katsomme reilusti tulevaisuuteen, mutta tunnistamme myös, että monet ratkaisut on jo sidottu ja valittu.
Kuva
Viistoilmakuva, jossa näkyy keskustan siluettia ja Laajavuori taustalla. Kuva Ari Heinonen

Löydät tämän kirjoituksen Jyväskylän yleiskaavan 2050 -blogista. Ensimmäisessä kirjoituksessa on hyvä lähteä peruskysymyksestä, mistä yleiskaavatyössä on kyse ja miksi Jyväskylän kaupunki käynnistää yleiskaavan uudistamisen. 

Miksi teemme yleiskaavaa?

Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Nimensä mukaisesti yleiskaavassa näitä tarkastellaan yleispiirteisesti, ja monista yksityiskohdista päätetään myöhemmässä vaiheessa asemakaavoituksella tai muissa suunnitelmissa. Toisin sanoen yleiskaavan keskeinen tehtävä on tarkastella pidemmällä aikajänteellä, mihin uudet asunnot, työpaikat ja palvelut sijoittuvat. Ja miten ne sijoittuvat suhteessa esimerkiksi liikenneväyliin tai virkistysalueisiin. 

Edellinen koko kaupunkia koskenut Jyväskylän kaupungin yleiskaava hyväksyttiin vuonna 2014. Tämän edellisen yleiskaavan lähtölaukaus liittyi vuonna 2009 toteutuneeseen Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan yhdistymiseen. Tuolloin uusi kaava loi lähtökohdat maankäytön tarkastelulle ilman kuntarajoja yhteisellä työpöydällä. 

Kymmenen vuotta sitten hyväksytty yleiskaava on toiminut Jyväskylän maankäytön kehittämisen perustana, ja monilta osin sen periaatteet ovat toteutuneet hyvin Jyväskylän rakentamisessa. Jos yleiskaavan toteutuminen kiinnostaa enemmän, kannattaa tutustua vuoden 2023 alussa tehtyyn yleiskaavojen arviointiin (pdf).

Maailma muuttuu ja niin myös yleiskaava

Kuten kaikki suunnitelmat, myös yleiskaava vanhenee ajan kuluessa. Monet asuin- ja työpaikka-alueet tai liikennesuunnitelmat ovat rakentuneet, kuten esimerkiksi Kirrin ja Vehniän välinen uusi moottoritie. Myös maankäytön tarpeet ovat muuttuneet kymmenen vuoden kuluessa. Esimerkiksi kaupan kehityssuunta on muuttunut verkkokaupan ja kuluttajakäyttäytymisen seurauksena tai aurinkovoimasta on tullut ihan varteenotettava tapa tuottaa uusiutuvaa energiaa Keski-Suomessa. 

Myös kaupungin strategiset tavoitteet ovat terävöityneet merkittävästi, vaikka ne ovat olleet aiemminkin samansuuntaisia. Resurssiviisaus on yksi Jyväskylän kaupunkistrategian 2022–2025 kärki. Vastaamme resurssiviisaustyöllä osaltamme ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ehtymisen ja luontokadon hillitsemiseen ja ratkaisemiseen. 

Yleiskaavassa resurssiviisas kaupunki tarkoittaa meille hiilineutraalia Jyväskylää, liikkumistarpeen vähentämistä, luontoympäristön monimuotoisuuden turvaamista ja kiertotalouden edistämistä. Maankäytön suunnittelulla tuemme muita strategiamme kärkiä, eli rakennamme koulutus- ja kulttuurikaupunkia sekä luomme osaltamme elinvoiman kaupunkia ja liikuntapääkaupunkia. 

Katsomme tulevaisuuteen - yhdessä

Nyt on hyvä aika katsoa uudistaa yleiskaavaa ja tarkistaa kymmenen vuotta sitten hyväksytty yleiskaava vastaamaan tätä päivää ja meille asetettuja tavoitteita. Uudistettavan yleiskaavan nimeen on liitetty vuosiluku 2050, mikä kuvaa kaavan tavoitevuotta. Katsomme reilusti tulevaisuuteen, mutta tunnistamme myös, että monet ratkaisut on jo sidottu ja valittu. Toisaalta voimme tehdä yleiskaavassa valintoja, jotka vaikuttavat kaupungin tulevaisuuteen tavoitevuotta huomattavasti pidemmälle. 

Yleiskaavan laadinta tarkoittaa myös laajaa keskustelua, millaista kaupunkia rakennamme. Tätä keskustelua käymme seuraavina vuosina yleiskaavatyön eri vaiheissa asukkaiden, erilaisten yhdistysten, sidosryhmien, viranomaisten ja päätöksentekijöiden kanssa. Ota Jyväskylän yleiskaava 2050 -työ mukaan säännölliseen seurantaan ja tule mukaan keskusteluun. 

Jouni Mäkäräinen 
Yleiskaavasuunnittelija, joka vastaa Jyväskylän yleiskaavan 2050 suunnittelusta yhdessä muiden yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijoiden kanssa.