Jyväskylä vuonna 2050?
Jos katsoo Jyväskylän karttaa reilun 25 vuoden takaa huomaa, että yleishahmoltaan kaupunki näyttää kutakuinkin samalta kuin nykyisin. Valtatiet ovat samoilla paikoillaan kuin nykyisinkin, kaupungin keskustan rakenne näyttää nopealla silmäyksellä tuttuakin tutummalta.
Tarkemmassa tutkailussa paljastuu kuitenkin monenmoista. Esimerkiksi vuonna 2000 Lutakon asuinalueen rakentuminen oli vasta käynnistynyt, suurin osa alueesta oli edelleen aiemman teollisuuskäytön jäljiltä. Jyväsjärven Rantaraittiakaan ei vielä tuolloin päässyt Lutakossa porhaltamaan.
Kuokkalassa on monet tutut alueet ja kadut olleet jo 25 vuotta sitten paikallaan. Mutta paljon on Kuokkalassakin tapahtunut 25 vuodessa. Sen kertoo jo alueen väkiluvun muutos, sillä Kuokkalaa on 2000-luvulla monin paikoin täydennysrakennettu. Vuonna 1999 Kuokkalassa asui noin 14000 asukasta, ja nyt se on jo yli 18 000 ihmisen asuinpaikka.
Vieritettäessä karttaa eri puolille kaupunkia, voi huomata lukuisia muutoksia myös muualla. Pientaloalueita on vuoden 2000 jälkeen rakentunut useita eri puolille kaupunkia: muun muassa Halssilanmäki, Kangasvuori, Pysäkkivuori ja Vääräjärvi, Mannilan pohjoisosat, Haukkala, Savulahti, Elovainio, Mustalampi, Kaijanlampi, Sääksvuori, Kinkovuori…
Paljonko jyväskyläläisiä on vuonna 2050?
Vuonna 1999 ei ollut ylipäätään nykyisen kaltaista Jyväskylän kaupunkia. Oli Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti. Näiden kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli tuolloin lähes 115 000 asukasta. Nykyisin Jyväskylässä asuu noin 33 000 asukasta enemmän. Vuoden 2023 lopussa jyväskyläläisiä oli lähes 148 000.
Yleiskaavan pohjaksi laaditaan erilaisia väestöskenaarioita sekä asuin- ja työpaikkarakentamisen mitoitusarvioita. Väestönkasvu ei nykyisten ennusteiden mukaan tule seuraavien 25 vuoden aikana olemaan yhtä rivakkaa kuin 2000-luvun alkuvuosikymmeninä. Koko Suomen osalta on ennustettu, että väestön kasvuvauhti hidastuu. Väestönkasvu näyttää keskittyvän yhä harvemmille kaupunkiseuduille, Jyväskylän ollessa yksi näistä.
Käynnistynyt yleiskaavatyö lähtee skenaariosta, jonka mukaan Jyväskylä voi kasvaa vuoteen 2050 mennessä 175 000 asukkaan kaupungiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kaupunki kasvaisi keskimäärin esimerkiksi Lutakon tyyppisesti, tarvitsisimme vuoteen 2050 mennessä ainakin kahdeksan kertaa uuden lutakollisen verran asuinrakentamista. Eli noin 240 hehtaaria Lutakon tyyppistä rakentamista (vertailulukuna Jyväsjärven pinta-ala on noin 330 hehtaaria).
Erilaisia asuinmahdollisuuksia tietenkin tarvitaan eli osa haluaa edelleen tulevaisuudessakin rakentaa oman talon. Osa uusista omakotitaloista sijoittuu jo asemakaavoitetuille tonteille, osin myös täydennysrakentamisena kaupunkirakenteen keskelle. Täysin uusia pientaloalueita tulevaisuudessa rakennettaneen aiempaa vähemmän.
Työpaikat ja liikenneväylät
Työpaikkakehitys seuraa väestönkehitystä, mutta siihen vaikuttavat myös elinkeinojen muutokset sekä suhdannevaihtelut. Yleiskaavan mitoituksen pohjaksi on asetettu tavoitteita, jotka pohjautuvat muun muassa Jyväskylän työpaikkojen kehittämisohjelmaan. Lähtökohtana on, että uusia teollisuus- ja yritystontteja tarvitaan vuoteen 2050 mennessä useita satoja hehtaareja (vertailulukuna nykyinen Seppälän alue on noin 75 hehtaaria). Tällä hetkellä puhutaan paljon puhtaan siirtymän hankkeista, joita voi Jyväskyläänkin tulevaisuudessa sijoittua. Ne voivat yksittäisinä tontteinakin tarkoittaa useita kymmeniä hehtaareja.
Erityisesti työpaikka-alueet edellyttävät yleensä hyvää liikenteellistä sijaintia. Siksi uusia katu- tai tieyhteyksiä on todennäköisesti tulevaisuudessakin rakennettava. Esimerkiksi 25 vuoden kuluessa niin sanottu Koilliskehä Vaajakosken Asmalammelta Seppälänkankaalle ja edelleen Palokan orrelle voi tulla tarpeelliseksi toteuttaa.
Ole vaikuttamassa Jyväskylän tulevaisuuteen!
Edellä kuvatut ovat nostoja kysymyksistä, joita yleiskaavassa on ratkottava. Kaavan laadintaan vaikuttavat monet muutkin lähtökohdat ja tavoitteet. Alkuvuodesta toteutimme asukaskyselyn liittyen yleiskaavan tavoitteisiin, ja tästä kirjoitetaan seuraavassa blogikirjoituksessamme.
Jyväskylän yleiskaavan 2050 luonnos on tavoite laittaa nähtäville tämän vuoden lopussa. Tuolloin on tärkeää, että mahdollisimman moni osallinen antaa panoksensa kaavaluonnoksen mahdollistaman kehityskulun arviointiin. Tapaamisiin siis viimeistään tuolloin järjestettävissä erilaisissa tilaisuuksissa, joista saat tietoa esimerkiksi liittymällä yleiskaavan sähköpostilistalle.
Mervi Vallinkoski, yleiskaavapäällikkö