Jyväskylän yleiskaava 2050 -blogi

Jyväskylän yleiskaavaluonnos 2050 oli nähtävillä tammi-helmikuussa 2025. Nyt yleiskaavaluonnos on tulossa toisen kerran nähtäville. Käytämme tästä uudesta luonnoksesta nimeä yleiskaavan 2. luonnos. 

Noin kymmenen Jyväskylän ruutukaavakeskustan kokoista aluetta. Sen verran, eli 600 hehtaaria, on Jyväskylän yleiskaava 2050:n luonnoksessa esitetty uusia työnteon alueita.

Jyväskylän kaupungin yleiskaava 2050 oli luonnoksena nähtävillä 17.1.-17.2.2025 välisen ajan. Saavutimme tärkeän vaiheen, kun yleiskaavaluonnosta esiteltiin asukkaille ja erilaisille sidosryhmille. Osallistumisen näkökulmasta luonnosvaihe on tärkein vaihe kaavoitusprosessia.

Jyväskylän yleiskaava 2050 on nyt edennyt työn tärkeimpään vaiheeseen. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi tiistaina 17.12. yleiskaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi.

Yleiskaavassa määritellään yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin tavoitetila. Yleiskaava ei kuitenkaan ota suoraan kantaa siihen, missä järjestyksessä esimerkiksi yksittäisiä uusia asuinalueita tulisi toteuttaa.

Ilmastonmuutos näkyy jo nyt tavoissamme olla kaupungissa.

Luonnon monimuotoisuuden merkitys paitsi luonnon, myös ihmisen hyvinvoinnille ymmärretään nykyisin laajalti. Ihmisen toiminta vaikuttaa yleensä luonnon monimuotoisuuteen haitallisesti, minkä takia luontohaittoja pyritään ehkäisemään erityisesti suurissa maankäytön hankkeissa.

Jyväskylän kaupunki on vuosien myötä kasvanut ja kehittynyt järvien ympärille. Yhtenäinen kaupunkirakenne ympäröi tänä päivänä Jyväsjärven lisäksi myös Tuomiojärveä ja Palokkajärveä. Suuri osa Säynätsalon, Korpilahden, Kuokkalan ja Vaajakosken asuinalueista sijaitsee Päijänteen äärellä.

Turvallinen, luonnonläheinen, elinvoimainen ja arjessa toimiva. Tällaisena jyväskyläiset haluaisivat nähdä kaupungin vuonna 2050.  Saimme tammikuussa 2024 järjestettyyn avoimeen verkkokyselyyn yli 1000 vastausta jyväskyläläisiltä kaupunkiympäristön kehittämisestä.

Jos katsoo Jyväskylän karttaa reilun 25 vuoden takaa huomaa, että yleishahmoltaan kaupunki näyttää kutakuinkin samalta kuin nykyisin. Valtatiet ovat samoilla paikoillaan kuin nykyisinkin, kaupungin keskustan rakenne näyttää nopealla silmäyksellä tuttuakin tutummalta.

Suomen kielen sanaa kaava käytetään tavattoman monenlaisissa yhteyksissä. Tuttuja ovat sen tieteelliset merkitykset muun muassa matematiikasta, kemiasta ja fysiikasta. Omat kaavansa löytyy myös taiteista kuten musiikista ja kirjallisuudesta.

Uudistamme Jyväskylässä koko kaupunkia käsittelevää yleiskaavaa. Ratkaistavana on, miten ohjaamme kaupungin kasvua ja muutosta kestävään suuntaan. Valmis yleiskaava näkyy kaupungin kehityksessä vuosikymmeniä eteenpäin.

Löydät tämän kirjoituksen Jyväskylän yleiskaavan 2050 -blogista. Ensimmäisessä kirjoituksessa on hyvä lähteä peruskysymyksestä, mistä yleiskaavatyössä on kyse ja miksi Jyväskylän kaupunki käynnistää yleiskaavan uudistamisen.