Metsien suojelu on meille tärkeää
Vuoden 2018 alussa metsistämme oli suojeltuja metsiä kaikkiaan 13,5 prosenttia omistamastamme metsäpinta-alasta. Kaupungin metsäohjelmassa on linjattu, että suojeltujen metsien määrä nostetaan 17 prosenttiin, jolloin suojeltuja metsiä tulee olemaan lähes 1 500 hehtaaria. Tähän metsäohjelmassa annettuun suojelutavoitteeseen olemme päässeet.
Edistämme tietoisesti luonnon monimuotoisuutta
Luonnon monimuotoisuus ja muut erityispiirteet huomioidaan suojelualueiden lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös kaikkialla muualla omistamissamme metsissä. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden yhteydessä edistämme monimuotoisuutta tietoisesti esimerkiksi jättämällä puustoon vaihtelevuutta ja puulajivaihtelua sekä tekemällä toimenpiteitä, jotka lisäävät lahopuun määrää tulevaisuudessa.
Asemakaavoitetut alueet kuuluvat metsistämme PEFC-sertifioinnin piiriin, muutoin metsät ovat FSC-sertifioituja.
Tavoitteena sekapuustoiset ja kerrokselliset metsät
Emme tavoittele asutuksen lähimetsien ja ulkoilu-virkistysmetsien hoidossa lähtökohtaisesti tasaikäisrakenteista yhden puulajin metsikköä, vaan ohjaamme raivauksissa ja hakkuissa puulajisuhteita sekapuustoiseksi ja kokorakennetta kerrokselliseksi. Puustoon ja pensaskerrokseen jätetään koko- ja tiheysvaihtelua, ja tasaikäistä puustoa rikotaan pienaukkohakkuilla, jotta alueelle saataisiin syntymään nuorempaa puustoa.
Suojelu- ja luonnonarvometsät -hoitoluokkiin määriteltyjen alueiden lisäksi kaikkien hoitoluokkien metsissä on sellaisia kohteita, jotka jätetään hakkuiden ja hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle, mutta niitä ei varsinaisesti lasketa suojeluasteeseen. Tällainen kohde voi olla esimerkiksi liito-oravan pesäpuun ympäristö, riistatiheikkö, pienialainen muusta ympäristöstä erottuva kallioinen kohta tai märkä painanne. Nämä tuovat luontaista vaihtelua metsiin.
Metsien hoidolla monipuolistetaan puulajistoa
Käsittelemme luonnon monimuotoisuuden ja maisemallisen vaihtelevuuden lisäämiseksi metsiä siten, että lehtipuuosuutta kasvatetaan. Tavoitteena on metsien puulaji- ja ikärakenteen kehittäminen luonnontilaisempaan suuntaan. Erityisesti havupuuvaltaisia metsiä ohjataan käsittelyillä sekapuuvaltaisemmiksi.
Koivua kasvaa kaupungin metsissä 18 prosenttia puuston tilavuudesta. Luonnon monimuotoisuuden ja monien ekosysteemipalvelujen kannalta keskeisen tärkeitä ovat myös muut lehtipuulajit, joiden taloudellinen arvo on vähäisempi. Metsäohjelman toimenpiteillä lisäämme erityisesti näiden muiden lehtipuulajien osuutta niille luontaisilla kasvupaikoilla.
Jyväskylän seudulla tärkeimmät muut lehtipuut ovat:
- Haapa (keskeisen tärkeä kolopuu, erityinen eliölajisto)
- Harmaaleppä (karikkeen maaperää parantava vaikutus, typensidonta)
- Metsälehmus (erikoistunut hyönteislajisto)
- Pihlaja (marjasato linnuille, kukinta tärkeä pölyttäjille)
- Raita, halava ja muut puumaiset pajut (aikainen kukinta keskeisen tärkeä pölyttäjille)
- Tervaleppä (karikkeen maaperää parantava vaikutus, typensidonta)
- Tuomi (rikas hyönteislajisto, kukinta tärkeä pölyttäjille)
- Vaahtera (liito-oravien ravintopuu, kukinta tärkeä pölyttäjille)
- Tammi
Lisäämme yllä lueteltujen lehtipuiden osuutta puustosta ulkoilu- ja virkistysmetsissä, lähimetsissä ja arvometsissä säästämällä niitä kaikissa metsänhoidon vaiheissa taimikonhoidosta lähtien. Erityistä huomiota kiinnitämme varttuneiden puuyksilöiden vaalimiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa kuivahkoa kangasta rehevämmillä kasvupaikoilla tilanne, jossa vähintään 5 prosenttia varttuneista puuyksilöistä koostuu yllä luetelluista lajeista.
Lahopuusta on hyötyä monille eliölajeille
Lahopuu on yksi tärkeä metsäluonnon monimuotoisuuteen vaikuttava tekijä, sillä runsas joukko lahottajasieniä ja hyönteisiä tarvitsee elääkseen lahopuuta. Myös monet metsälinnut hyötyvät lahopuusta. Metsäohjelman yhtenä tavoitteena on lahopuun säilyttäminen ja lisääminen suojelualueiden ulkopuolisissa metsissä. Lisäämme lahopuun määrää myös asutuksen läheisyydessä harkitusti siten, että lisääntynyt lahopuumäärä ei vaaranna turvallisuutta tai merkittävästi hankaloita metsässä liikkumista.
Näin lisäämme lahopuun määrää:
- Olemassa oleva maalahopuu säilytetään
- Kuolleet pystypuut jätetään
- Avohakkuissa säästöpuita jätetään hehtaaria kohti 20 kappaletta, joka on kaksinkertainen määrä sertifioinnissa (2018) vaadittuun verrattuna
- Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa jätetään säästöpuita myös 20 kappaletta hehtaarille. Säästöpuut jätetään yhden kerran, ei uudelleen jokaisen hakkuukerran yhteydessä. Kaatuneiden säästöpuiden tilalle osoitetaan seuraavalla hakkuukerralla uudet elävät säästöpuut.
- Yksittäiset tuulenkaadot jätetään pääsääntöisesti maahan lahoamaan
- Kaikkien hakkuiden yhteydessä tehdään hehtaaria kohti kaksi tekopökkelöä. Tekopökkelö on noin 4 - 5 metrin korkeudesta katkaistu puunrunko, joka jätetään metsään lahoamaan.