Puulajiston monipuolistaminen

Luonnon monimuotoisuuden ja maisemallisen vaihtelevuuden lisäämiseksi metsiä käsitellään siten, että lehtipuuosuutta kasvatetaan. Tavoitteena on metsien puulaji- ja ikärakenteen kehittäminen luonnontilaisempaan suuntaan. Erityisesti havupuuvaltaisia metsiä ohjataan käsittelyillä sekapuuvaltaisemmiksi.  

Koivua kasvaa kaupungin metsissä 18 % puuston tilavuudesta. Luonnon monimuotoisuuden ja monien ekosysteemipalvelujen kannalta keskeisen tärkeitä ovat myös muut lehtipuulajit, joiden taloudellinen arvo on vähäisempi. Metsäohjelman toimenpiteillä lisätään erityisesti näiden muiden lehtipuulajien osuutta niille luontaisilla kasvupaikoilla.

Jyväskylän seudulla tärkeimmät muut lehtipuut ovat:

- Haapa (keskeisen tärkeä kolopuu, erityinen eliölajisto)

- Harmaaleppä (karikkeen maaperää parantava vaikutus, typensidonta)

- Metsälehmus (erikoistunut hyönteislajisto)

- Pihlaja (marjasato linnuille, kukinta tärkeä pölyttäjille)

- Raita, halava ja muut puumaiset pajut (aikainen kukinta keskeisen tärkeä pölyttäjille)

- Tervaleppä (karikkeen maaperää parantava vaikutus, typensidonta)

- Tuomi (rikas hyönteislajisto, kukinta tärkeä pölyttäjille)

- Vaahtera (liito-oravien ravintopuu, kukinta tärkeä pölyttäjille)

- Tammi 


Yllä lueteltujen lehtipuiden osuutta puustosta lisätään ulkoilu- ja virkistysmetsissä, lähimetsissä ja arvometsissä säästämällä niitä kaikissa metsänhoidon vaiheissa taimikonhoidosta lähtien. Erityistä huomiota kiinnitetään varttuneiden puuyksilöiden vaalimiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa kuivahkoa kangasta rehevämmillä kasvupaikoilla tilanne, jossa vähintään 5 % varttuneista puuyksilöistä koostuu yllä luetelluista lajeista.

 

Hirvikin pitää lehtipuusta