Monipuolistamme puulajistoa
Käsittelemme luonnon monimuotoisuuden ja maisemallisen vaihtelevuuden lisäämiseksi metsiä siten, että lehtipuuosuutta kasvatetaan. Tavoitteena on metsien puulaji- ja ikärakenteen kehittäminen luonnontilaisempaan suuntaan. Erityisesti havupuuvaltaisia metsiä ohjataan käsittelyillä sekapuuvaltaisemmiksi.
Koivua kasvaa kaupungin metsissä 18 prosenttia puuston tilavuudesta. Luonnon monimuotoisuuden ja monien ekosysteemipalvelujen kannalta keskeisen tärkeitä ovat myös muut lehtipuulajit, joiden taloudellinen arvo on vähäisempi. Metsäohjelman toimenpiteillä lisäämme erityisesti näiden muiden lehtipuulajien osuutta niille luontaisilla kasvupaikoilla.
Jyväskylän seudulla tärkeimmät muut lehtipuut ovat:
- Haapa (keskeisen tärkeä kolopuu, erityinen eliölajisto)
- Harmaaleppä (karikkeen maaperää parantava vaikutus, typensidonta)
- Metsälehmus (erikoistunut hyönteislajisto)
- Pihlaja (marjasato linnuille, kukinta tärkeä pölyttäjille)
- Raita, halava ja muut puumaiset pajut (aikainen kukinta keskeisen tärkeä pölyttäjille)
- Tervaleppä (karikkeen maaperää parantava vaikutus, typensidonta)
- Tuomi (rikas hyönteislajisto, kukinta tärkeä pölyttäjille)
- Vaahtera (liito-oravien ravintopuu, kukinta tärkeä pölyttäjille)
- Tammi
Lisäämme yllä lueteltujen lehtipuiden osuutta puustosta ulkoilu- ja virkistysmetsissä, lähimetsissä ja arvometsissä säästämällä niitä kaikissa metsänhoidon vaiheissa taimikonhoidosta lähtien. Erityistä huomiota kiinnitämme varttuneiden puuyksilöiden vaalimiseen. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa kuivahkoa kangasta rehevämmillä kasvupaikoilla tilanne, jossa vähintään 5 prosenttia varttuneista puuyksilöistä koostuu yllä luetelluista lajeista.
