3.6.–18.9. Alagalleria

Katutaiteen spray-merkinnät ja villin fyysinen viiva yhdistyvät Sami Korkiakosken taiteessa. Hän merkkaa maalauspohjia lyijykynällä, tekee vedon leveällä lastalla tai maalaa sormilla kehonsa liikettä näkyväksi. Jyväskylän taidemuseossa hän on installoinut viivamaalauksensa tilallisiksi maalausryppäiksi.

Viivan himo on elämän janoa

3.6.–18.9. Alvar Aalto -museo ja jyväskylän taidemuseo

Kaksi veljestä, kaksi taiteilijaa, joista toinen muotoilija, toinen käsitetaiteilija. Molemmat käsittelevät omalla tavallaan teemoja, jotka välillä sivuavat toisiaan. Yksi teemoista on sauna siksi, että molemmat kokevat sen yhdistävän suomalaisen sielun suomalaiseen maisemaan. Näyttelyn nimi räppänä on savusaunan henkireikä, josta savu ajetaan ulos ennen löylyttelyä. Jussi Heikkilä on tehnyt useita saunapolku-aiheisia teoksia, jotka alkavat matkasta saunaan, siirtymästä ja jatkuvat savuna.

15.4.–22.5. Holvin alagalleria

"Osoittautuvatko alakoululaisille jaetut tabletit vääräksi lääkitykseksi? Voiko olla kosketuksissa, jos näyttö puuttuu? Pääsikö Poliisit-sarjasta tuttu viranhaltija pilvipalvelun jäljille? 2000-luvun alkukymmeninä fiktio sai lopullisen yliotteen faktasta, ja oman elämänsä Putous-hahmot alkoivat kantaa päivitysvastuuta. Vain valoisimmat optimistit jaksoivat uskoa, että huonot ajat ovat vasta tulossa." 
- Pekka Suomäki

15.4.–22.5.

Värit ja teräs kohtaavat kahden taiteilijaiältään nuorena menehtyneen mestarin näyttelyssä. Kuvanveistäjä Anne Alho (1955–2010) ja kuvataiteilija Juhani Petäjäniemi (1956–2015) jättivät jälkensä Jyväskylään niin teoksina kuin opettajinakin. Esillä on Anne Alhon veistoksia sekä Juhani Petäjäniemen maalauksia Jyväskylän kaupungin taidekokoelmista.

”Käsiensä puolesta Anne Alholle sopisivat ristipistotyöt, mutta pikkuruinen nainen tarttuikin Migiin ja alkoi hitsata terässaumoja.” 
– Sari Toivakka, 2002

4.3.–10.4. Jyväskylän taidemuseon holvin alagalleria

22.1.–3.4.

Näyttelysalin valtaa mystisistä, mutta herkän sympaattisista keramiikkahahmoista muodostuva Muukalaiset-ryhmä. Keramiikkahahmojen äärellä on hyvä pohtia yksilön ja yhteisön sekä meidän ja muiden suhdetta. Väistämättömän ajankohtaisen sävyn muukalaisiin tuo toisaalta kotimainen keskustelu kansakunnan kahtiajakautumisesta ja toisaalta pakolaistulva Euroopassa. Kuin huomaamatta mieleen nousevat olemassaolon peruskysymykset, jotka Paul Gauguin esitti vuonna 1897 maalauksessaan Mistä tulemme? Keitä olemme? Mihin menemme?

22.1.–28.2. Alagalleria

Näyttelyni käsittelee tiedonjakamista ja sen tavoitteellisuutta. Törmään jatkuvasti eri yhteyksissä tarkoitushakuisesti esitettyyn tietoon, joka välillä on jopa niin roisisti vääristeltyä, että se on lähes läpinäkyvää. Vääristeltyä tai tarkoitushakuisesti muotoiltua tietoa esitetään kaikenlaisissa yhteyksissä, tiedotusvälineistä mielipidekirjoituksiin.

16.12.2017–4.3.2018

Jyväskylän Taiteilijaseuran vuosinäyttely juhlistaa Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä. Mukana on lukuisa joukko tämän päivän taiteilijoita, jotka esittäytyvät viimeaikaisilla töillään ja kunnioittavat samalla Jyväskylän Taiteilijaseuran perustajajäsen Urho Lehtistä (1887–1982). Tampereella syntynyt, Turussa ja Helsingissä opiskellut Lehtinen muutti Jämsään Suomen itsenäistyessä vuonna 1917.

Klassikot kiertueella 2017 31.10.–10.12.

Eero Järnefelt (1863–1937)
Raatajat rahanalaiset / Kaski
1893
Öljy
Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo

20.10.–3.12.2017

Oi maamme! -näyttely haastaa pohtimaan suhdetta 100-vuotiaaseen Suomeen. Ytimen muodostavat lyhytelokuvat, jotka kommentoivat suomalaisuuden myyttiä, mennyttä ja nykyisyyttä. Lyhytelokuvat pohjautuvat Ylen nostalgisiin vanhoihin filmeihin, joista taiteilijat Mika Taanila, Sami van Ingen, Timo Wright, Toni Knuutila ja Lauri Hei sekä taiteilijaryhmä Tehonrakentajat ovat tehneet uusia teoksia. Samaan materiaalin ovat tarttuneet myös kansalaiset ympäri maan ja lopputuloksena on moniääninen kuva Suomesta ja suomalaisista.

Kuvataide avain suomalaisuuteen

Jyväskylän taidemuseon Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttely esittelee Suomen taiteen merkkiteoksia 1800-luvun lopusta 2010-luvulle uudesta näkökulmasta, erilaisten tulkintojen kautta. Kuvataiteen avulla rakennettiin suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä, mutta tulkitsevatko nykyihmiset kuvastoa toisin?

10.3.–21.5.2017

Näyttelyn tärkein punainen lanka kulkee maalauksen ja piirroksen rajalla. Teoksissa piirustukset muuttuvat maalauksiksi ja synnyttävät erilaisia välitiloja ja rajapintoja. Teoksissa kyseenalaistetaan maalausten ja piirrosten perinteisiä vastakkainasetteluja: ovatko teokset esittäviä vai abstrakteja, missä kulkee värin raja, mitä voi sanoa mustavalkoiseksi. Teoksissa on vilpitöntä esteettisyyttä, lähestyttävää romantiikkaa, mutta myös suomalaisille helposti kolahtavaa modernistista suoruutta.

10.3.–21.5.

”Teosteni aiheet käsittelevät ihmisen vaellusta ajassa, kovaa, joskus armeliastakin arkea. Parhaiten voin kuvata sitä minkä tunnen... En usko ulkomaanmatkoihin, merille lähtöihin tai dramaattisiin syrjään vetäytymisiin. Uskon niin kuin Vilho Lampi – oman puron rannalta on marjat kerättävä.”

21.4.–27.5. Alagalleriassa

Kevään aikana Jyväskylän taidemuseolla keskitytään nuorten taiteen esilletuontiin. Museon päänäyttely Generation esittelee taidetta 15–23-vuotiailta, eri puolelta Suomea kotoisin olevilta, tekijöiltä samalla kun alagalleriassa esille pääsevät Jyväskylän ja Muuramen nuoret.

16.3.–27.5.

"Uskon, että sukupolvellani on tuore ja erilainen tapa ilmaista itseään ja nykyajan ilmiöitä taiteen keinoin. Mielestäni tämä näkyy näyttelyssä. Toivon, että Generation inspiroi nuoria ihmisiä kiinnostumaan taiteesta ja taiteen tekemisestä. Työni käsittelevät esimerkiksi identiteettiä, valtarakenteita ja ihmissuhteita, joissa todellisuus ja unelmat eivät aina kohtaa. Teokseni sisältävät usein ironiaa, huumoria ja kyynisyyttä, mutta ne ovat myös vilpittömiä kuvauksia aidoista tunteistani ja ajatuksistani."
- Henriikka Harinen, s. 1993

9.3.–15.4. Alagalleria

– MORPHEUS-näyttely on samanaikaisesti esillä kahdessa kaupungissa Kokkolassa ja Jyväskylässä. Kokkola on synnyinkaupunkini, jossa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni. Jyväskylä taasen on aikuisikäni kaupunki, jonne tulin opiskelemaan vuonna 1981. Sillä tiellä olen edelleen. Näyttelyn teokset ovat nähneet päivänvalon 2014–2018 välisenä aikana. Kokkolassa nähdään myös Jyväskylän kuvat ja Jyväskylässä taasen Kokkolan kuvat heijastettuna.

Rakennusvalvonnan arkistossa säilytetään Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Korpilahden ja Säynätsalon rakennus- ja toimenpidelupien sekä toimenpideilmoitusten päätökset, pääpiirustukset ja muut liitteet sekä katselmuspöytäkirjat. Aineisto on pääsääntöisesti saatavissa sähköisesti.

Rakennusvalvonnan arkistopalvelut ei tulkitse tai kommentoi asiakirjojen teknistä sisältöä.  Jos sinulla on asiakirjojen sisältöön liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä kaupunkirakenteen neuvontaan tai lupainsinööreihin.

Jyväskylän kaupunginarkisto toimii kaupungin toimialojen keskusarkistona. Se ohjaa kaupungin yksiköiden arkistonmuodostusta sekä huolehtii ja antaa tietoja sen haltuun siirretyistä asiakirjoista.

Aineistot

• noin 1250 arkistoa ja kokoelmaa
• asiakirjoja noin 7,4 hyllykilometriä

Kaupunginarkistossa säilytetään Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Korpilahden ja Säynätsalon kuntien arkistot.