Toimenpiteet 6-10

6.1, 3.2 Asiakkaiden osallisuus palveluissa toteutuu

6.1.1 Varmistetaan sujuva kommunikaatio/ kommunikaatiopassin käyttäminen kaikissa vammaispalvelujen yksiköissä

Vammaispalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota erilaisiin puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiotapoihin sekä asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen. Vammaispalveluiden omissa toimintayksiköissä, sekä asumis- että päivä- ja työtoimintayksiköissä, otetaan käyttöön kommunikaatiopassi. Kommunikaatiopassi on väline, jolla vammainen henkilö voi kertoa omista kommunikointitavoistaan uusille ihmisille. Passiin kootaan tieto kaikista niistä tavoista, joilla henkilö ilmaisee itseään. Siihen kirjataan myös millaista tukea henkilö tarvitsee eri tilanteissa ja millä keinoilla keskustelukumppani voi helpottaa viestien ymmärtämistä.

Vammaispalveluiden asumisen sekä päivä- ja työtoiminnan henkilöstö laativat asiakkaalle hänen oman henkilökohtaisen kommunikaatiopassinsa yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Kommunikaatiopassin laatimisen jälkeen sitä käytetään asiakkaan kanssa kommunikoidessa, jotta asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu ja hän tulee ymmärretyksi omassa asiassaan.

Papunet | Kommunikointipassi

6.1.2 Pro-Sos –kehittäjäkumppanuusmallin käyttöönotto

Vammaispalvelut osallistuu valtakunnalliseen ESR- rahoitteiseen PRO SOS –hankkeeseen. Keski-Suomen osahankkeessa on tarkoitus kohdistaa kehittämistoimet kaikkein heikoimmassa asemassa oleville erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Samalla tuetaan maakunnallisen sote-alueen muodostamista yhdenmukaistamalla ja uudistamalla sosiaalityön toimintamalleja.

Hankkeen yhtenä osa-alueena on kehittää asiakastyön osallisuutta ja toimintakykyä edistävä kehittäjäkumppanuustoimintamalli. Mallin työstäminen on aloitettu alkuvuonna 2017 vammaispalveluiden ympärivuorokautisessa asumisyksikössä. Ensimmäisessä vaiheessa työskentely on keskittynyt henkilöstön kanssa tehtävään työhön ja seuraavassa vaiheessa työskentelyyn tulevat mukaan asukkaat omien voimavarojensa mukaisesti. Tavoitteena on luoda malli, jonka avulla yksikön toimintaa kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa ja heidän toiveidensa mukaisesti. Kehittämistyöhön osallistuvat yksikön henkilöstön ja asukkaiden lisäksi PRO SOS –hanketyöntekijät Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Kehittämistyö jatkuu vuonna 2018 ja myös sen jälkeen, vaikka varsinainen hanke päättyisikin.

PRO SOS – uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa (2016–2018) | Koskeverkko

3.2.1 Asiakkaan osallisuus palveluissa toteutuu

- Vertaistoimintaa kehitetään
- Yhteiskehittäminen asiakkaiden kanssa toteutuu (rakenteellinen sosiaalityö/ kehittäjäasiakastoiminta)

Toimintaa on kehitetty ja edelleen kehitetään Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityössä Sosku-hankkeessa

7.1 Vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) päätöksenteossa vakiintuu/ mittarina tehdyt EVA:t

Kuntaliiton hallitus on myös 8.6.2011 hyväksynyt kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja valmistelijoille sekä soveltuvin osin kuntien liikelaitoksille tarkoitetun suosituksen ”Vaikutusten ennakko-arvioinnista (EVA) kunnallisessa päätöksenteossa”. Myös eri toimialoilla erityislainsäädäntö velvoittaa kuntia arvioimaan myös päätösten vaikutuksia.

Kuntaliitto suosituksessa ohjeistetaan, että

• Päättäjien tulee tarkastella useita erilaisia vaikutuksia samanaikaisesti ja koko-naisvaltaisesti. Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen.
• Kuntalaisvaikutuksilla eli ihmisiin kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan päätösesityksen vaikutuksia, jotka voivat kohdistua yhtäältä kunnan palveluja käyttäviin henkilöihin ja toisaalta henkilöihin, jotka asuvat kunnassa mutta eivät käytä palveluja (potentiaaliset asiakkaat). Ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa tarkastellaan hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä sekä niiden jakaantumista.
• Ympäristövaikutukset kohdistuvat ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, maisemaan, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön.
• Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset kohdistuvat eri organisaatioiden välisiin suhteisiin, organisaation tehtäviin tai menettelytapoihin, luottamuselinten toimintaan, henkilöstöön tai hallintoon.
• Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat kunnan tuloihin tai menoihin joko niitä lisäämällä tai vähentämällä. Taloudellisiin vaikutuksiin kuuluvat myös yritysvaikutukset, eli se miten kunta mahdollistaa alueellaan yritystoimintaa.
• Vaikutuksia tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.
• Päätösesityksissä esitetään vaihtoehtoja, ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto (= kuvaus siitä, mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään).
• Suosituksen mukaan kunnan tulee linjata itselleen, mitkä asiat on tarpeen ottaa ennakkoarvioinnin kohteeksi. Kunnan on hyvä keskittyä arvioimaan vain niitä päätöksiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia

7.1.1 Asiasta päätös/ linjaus

Jyväskylän kaupungin johtoryhmä on linjannut EVA:n käyttöön oton keväällä 2015. Valmistelijan ohjeet on vaikutusten ennakkoarvioinnin osalta päivitetty syksyllä 2017.

7.1.2 Palvelualueilla koulutetut tutorit

Vaikutusten ennakkoarvioinnin tueksi tarjotaan koulutusta kaikille valmistelijoille. Tämän lisäksi kootaan ns. EVA-tutoreiden ryhmä, joiden tehtävänä on olla valmistelijoiden tukena omalla palvelualueella. Ryhmän kutsuu koolle hyvinvointikoordinaattori

7.1.3 Koulutusta/ valmennusta valmistelijoille

Vaikutusten ennakkoarviointiin järjestetään koulutusta säännöllisesti. Ensimmäiset koulutukset ovat marras-joulukuussa (seitsemän koulutusta). Tämän lisäksi meneillään olevat vaikutusten ennakkoarviointiprosessit avataan niin, että myös muiden kuin arviointia laativan palvelualueen henkilöstö voi osallistua arvioinnin seuraamiseen.

EVA-koulutukset sisällytetään jatkossa Jyväskylän kaupungin henkilöstön koulutusohjelmaan.

7.2 Osallisuus palveluissa vahvistuu

7.2.1 Asiakasraatitoiminta laajenee ja sen toiminta-ajatus selkeytetään

Asiakasraadit koostuvat palveluja käyttävistä tai ne tuntevista asiakkaista sekä kyseenä olevan palvelun viranhaltijoista. Vetovastuu on viranhaltijoilla. Asiakasraadeissa asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Raatien muistiot julkaistaan nettisivuilla ja välitetään vastaavan palvelualueen johdolle ja vastaavalle luottamuselimelle.

Asiakasraatien vetäjille järjestetään koulutusta osallisuusyhteyshenkilöverkoston kautta. Koulutusten tavoite on kehittää asiakasraatitoimintaa sekä toiminnan seurantaa ja vaikuttavuutta. Lisäksi alkuvuonna 2018 järjestetään koulutuksellinen tilaisuus asiakasraatilaisille.

7.2.2 Vapaaehtoistoiminnan kohderyhmät laajenevat

Vapaaehtoiset ja vapaaehtoistoiminnan kohteet ovat tähän mennessä pääsääntöisesti painottuneet vanhuksiin ja vanhustyöhön. Vanhustyö pysyy edelleen vahvimpana painotuksena, mutta toimintaa markkinoidaan ja suunnataan myös muille ikäryhmille.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia markkinoidaan oppilaitoksille ja opiskelijoille. Esimerkiksi yliopistolla on vireillä toimintaa, jossa vapaaehtoistoiminta ja muu kansalaistoiminta saisi enemmän jalansijaa opiskelijoiden elämässä. Kehitteillä on uusi järjestelmää yliopistolle yhteistyössä JYY:n sekä Student Lifen kanssa, jonka ideana olisi opinnollistaa tai muuten palkita vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori pitää yhteyttä oppilaitoksiin ja opiskelijoihin. Oppilaitosyhteistyön kartoittaminen alkaa heti.

Vapaaehtoistoimintaa on laajennettu myös lapsiperheisiin, Keltinmäen lapsiperheiden asiointiavun osalta. Toimintaa kehitettiin keväällä 2017 yhdessä hyvinvoivat asuinalueet –työntekijöiden kanssa ja jatkamme kehittämistä edelleen.

7.2.3 Kaupungin sisäisen vapaaehtoistoiminnan yhtenäistäminen ja yhteistyön tiivistäminen kaikkien palvelualueiden kesken

Vaparin koordinaattori kutsuu koolle noin neljä kertaa vuodessa kaikki kaupungin vapaaehtoistoimintaa koordinoivat työntekijät. Mukana on ollut Vapaaehtoistoiminnan palveluiden lisäksi työntekijöitä sovittelutoiminnasta, Jyte:stä, liikuntapalveluista, kulttuuripalveluista sekä nuorisopalveluista. Pohdimme ryhmässä yhteisiä asioita sekä jatkossa järjestämme yhteistä toimintaa, jossa lisäämme kaupungin vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä.

Otamme käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän Secapp:n. Ohjelman kautta välitämme vapaaehtoistehtäviä älypuhelinsovellukseen tai sähköpostiin aiemman soittamisen sijaan. Ohjelma takaa myös paremman tietoturvan. Ohjelma otetaan käyttöön Vapaaehtoistoiminnan palveluiden kerta-apu toiminnan osalta lokakuussa 2016. Liikunta- ja kulttuuriluotsitoiminta ottaa ohjelman käyttöön vuonna 2017.

7.2.4 Ammattilaisten valmennus laadukkaan vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen

Vapaaehtoistoiminnan palveluiden tavoitteena on, että kaupungissa tarjotaan mahdollisimman laadukasta vapaaehtoistoimintaa. Tämä mahdollistuu ammattilaisten valmennuksella, josta vastaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Tavoitteena on, että vapaaehtoisille tarjoutuu tehdä mielekästä ja hyvin tuettu vapaaehtoistoimintaa.

7.3 Osallisuus asukastoiminnassa vahvistuu

7.3.1 Hyvinvoivat asuinalueet –toiminta vakiintuu Huhtasuon, Keltinmäen ja Kuokkalan alueella ja laajenee muille alueille

Asuinaluetoiminnan tavoitteena on toteuttaa hyvinvointisuunnitelmaa ja osallisuusohjelmaa asuinalueilla. Tämä tapahtuu vahvistamalla asukkaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Toimintatapa on dialoginen ja vuorovaikutteinen. ”Hyvinvoivat asuinalueet” -ohjelmaa toteutetaan Keltinmäen alueella yhdessä asukkaiden ja alueen yhdistysten kanssa. Vuonna 2018 toimintaa tullaan toteuttamaan Huhtasuon, Keltinmäen sekä myös Kuokkalan asuinalueilla.

Asuinaluetoimintaa ja asukasyhteistyötä koordinoivat aluetyöntekijä ja asukasyhdyshenkilö. Asukasyhdyshenkilö toimii linkkinä organisaation ja asukkaiden ja asukas-/ kyläyhdistysten välillä.

Yhdistykset ja yhteisöt voivat jatkossa käyttää enenevässä määrin kaupungin tiloja toiminnassaan. Tilojen käyttöä pilotoidaan vuonna 2018 Tikkakoskella.

8.1 Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus toteutuu palveluissa

Syrijimättömyyteen liittyvät kysymykset nousevat 2016 laaditusta yhdenvertaisuuskyselystä. Yhdenvertaisuussuunnitelma

8.1.1 Palveluneuvontaa ja ohjausta palveluissa lisätään

Yksi keskeinen hyvinvointikertomuksesta esiin noussut painopiste oli palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Palveluneuvonnan ja ohjauksen rooli palvelujen saavutettavuudessa on merkittävä. Palveluneuvontaa ja ohjausta kehitetään useiden eri palvelujen yhteydessä. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden toteutumista seurataan valtuustokausittain uusittavassa yhdenvertaisuuskyselyssä.

8.1.2 Henkilöstölle järjestetään koulutusta mm. monikulttuurisuuteen ja vuorovaikutukseen sekä kohtaamiseen liittyen

Hyvinvointisuunnitelmaan liittyvää koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan 2018.

8.1.3 Varmistetaan palvelujen esteettömyys

Palvelujen esteettömyydellä tarkoitetaan sekä fyysistä esteettömyyttä, mutta myös esimerkiksi digitaalisten palvelujen esteettömyyttä. Tarkemmat palvelukohtaiset toimenpiteet tarkentuvat 2018

8.1.4 Syrjimättömyys kampanja toteutetaan Jyväskylän kaupungin palveluissa

Kaupunki tukee työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikoilla ja kaupungin palveluissa. Osana yhdenvertaisuustyötä järjestetään 9.–14.10. Syrjimätön työpaikka -kampanjaviikko. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävän teemaviikon kohderyhmänä on erityisesti koulut, joiden syrjimättömyyden käytännöistä, etenkin opetuksessa, muillakin palveluilla olisi opittavaa. Koulut voivat näyttää osaamistaan osallistumalla videokilpailuun, jonka teema on ”Miten syrjimättömyys näkyy koulussamme?”, tarkemmat ohjeet lähetetään kouluille lähempänä kampanjaviikkoa. Suurena työnantajana kaupungilla on luonnollisesti kohderyhmänä myös henkilöstö. Teema on esillä työsuojeluiltapäivissä 11. ja 12.10. Lisäksi viikolle suunnitellaan asiantuntijaluentoja teemoista monikulttuurisuus, vähemmistöt, vammaisuus. Pistäkää ajankohta kalenteriin, tarkempaa infoa lähempänä tapahtumaviikkoa. Lisätietoja yhdenvertaisuudesta ja sen edistämisestä valtakunnan tasolla www.yhdenvertaisuus.fi –sivustolta.

Syrjimättömyyden edistämisen toimenpiteitä toteutetaan vuosittain.

9.1 Lähisuhdeväkivallan, kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen

9.1.1 Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen toimintamalli/-t otetaan käyttöön Jyväskylän kaupungin palveluissa

Väkivaltaan puuttuminen:
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tulee systemaattisesti kartoittaa lähisuhde- ja perheväkivallan riskiä. Vain harva uhri ottaa väkivaltakokemuksensa oma-aloitteisesti puheeksi. Siksi lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamiseksi väkivaltakokemuksista tulee kysyä suoraan. Väkivallasta kysyminen on jo itsessään interventio, joka auttaa asiakasta irtaantumaan väkivallasta.

9.1.2 Marak-työryhmän (vakavan väkivallan ehkäisy –työryhmä) toiminta turvataan

MARAK moniammatillinen riskiarviointi:
MARAK on Englannista lähtöisin oleva menetelmä, jolla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Ideana on laatia moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle turvasuunnitelma ja tätä kautta parantaa tämän turvallisuutta.

Lue lisää
https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/menetelmat/marak

9.1.3 Henkilöstölle järjestetään koulutusta mielenterveys- , päihde- ja väkivalta kysymyksistä

Mielenterveyden ensiapu 1 ja 2:
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/mielenterveysosaaminen/mielenterveyden-ensiapu
Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ehkäisy -koulutus ja tarv. kohdennetut koulukset
Hyvinvointisuunnitelmaan liittyvää koulutusta suunnitellaan tarkemmin ja järjestetään 2018.

9.1.4 Lähisuhde väkivallan hoitoketju otetaan käyttöön

Hoitoketju sijaitsee tällä hetkellä Intermetsossa, joka on Keski-Suomen terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyöverkko (KSshp), vaatii salasanan. Julkaistaan Terveysportissa myöhemmin

9.1.5 Rikoksen torjunta neuvoston turvallisuuskyselyn toteuttaminen Hyvinvoivat asuinalueet toimintaympäristöissä (Suur-Keltinmäki, Kuokkala, muut)

Turvallisuuskysely:
Tarve kuntakohtaisten turvallisuustutkimusten tekemiseen on kasvanut, kun paikallinen ja seudullinen turvallisuussuunnittelu on kehittynyt. Nykytilan arviointi ja toimintaympäristön tarkastelu ovat turvallisuustyön olennainen vaihe. Asukkaille suunnatuilla kyselytutkimuksilla saadaan kerättyä sekä uutta että viranomaistietoja, kuten poliisin tilastoja, täydentävää tietoa. Niistä on myös apua tilastollisen perustiedon kohdentamisessa esimerkiksi alueellisesti.perustiedon kohdentamisessa esimerkiksi alueellisesti.

9.2 Ennaltaehkäisevän päihdetyön vahvistaminen Jyväskylän kaupungissa

Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja sekä edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

9.2.1 Perustetaan ennaltaehkäisevän päihdetyön (ept) koordinaattorin toimi tai hankitaan palvelu ostopalveluna

Koordinaattorin tehtävänä on luoda, kehittää ja ylläpitää alueellisia verkostoja, joissa eri toimijat yhteistyössä vähentävät päihdehaittoja. Koordinaattorilla on oltava työntekijänä selkeä mandaatti toimia ja riittävät resurssit toiminnalle. Hyvä paikallisyhteisön ja toimijoiden tuntemus on koordinaattorin työssä ensiarvoisen tärkeää. Koordinaattorilla on oltava myös hyvät vuorovaikutustaidot.

Koordinaattorin tehtävät

1) Koordinaattori kokoaa toimijaverkoston yhteen ja luo yhteiset tavoitteet
Paikallisyhteisön mukaan saaminen vaatii koordinaattorilta selkeää perusviestiä toiminnan tavoitteista ja lähtökohdista. Tavoitteiden pitää olla ymmärrettäviä, hyväksyttäviä ja käytäntöön sitoutuvia. Mukaan kutsuttavia avaintoimijoita mietitään tarkasti etukäteen. Koordinaattori kuuluu verkoston työryhmiin avaintoimijana.

2) Koordinaattori vastaa paikallisiin tarpeisiin ja synnyttää uutta toimintaa
Koordinaattorin on kyettävä näyttämään osallistuville työntekijöille selvästi mikä on toiminnan hyöty työyhteisölle tai asiakkaalle. Toiminnan onnistumiset on jaettava työhön panostaneille.
Lisähaasteena koordinaattorin työssä on sovittaa yhteen paikallistason toiveet ja tutkimuksen näkemykset siitä mikä on tehokasta alkoholihaittojen ehkäisyä. Yhteensovittaminen vaatii neuvotteluja ja kompromisseja. Koordinaattori jäsentää paikallista puhetta suhteessa Pakka-toiminnan tavoitteisiin järkeväksi, toteutuskelpoiseksi toiminnaksi
Koordinaattorit myös tuovat paikallisten toimijoiden käyttöön uusinta tutkimusta vaikuttavista toimenpiteistä. Uuden tiedon tuomisella on myös usein tarpeita synnyttävä vaikutus ja huomataan uusia puuttumista vaativia ongelmia.

3) Koordinaattori tiedottaa toiminnasta ja edustaa toimintaa ulospäin
Koordinaattori tiedottaa toiminnasta sekä omille verkostoilleen että ulospäin. Tiedottamisen lisäksi koordinaattorit välittävät toimijoiden kokemuksia ja osallistuvat julkiseen päihdeaiheiseen keskusteluun.

4) Koordinaattori rakentaa yhteistyötä
Koordinaattorin tehtävä on rakentaa puitteet, jossa elinkeinon ja viranomaisten yhteistyö on mahdollista. Koordinaattori huolehtii rakentavan ja kehittämismyönteisen ilmapiirin säilymisestä mahdollisista ristiriidoista huolimatta.

Koordinaattorin roolit

• tuo toimijoille alkoholihaittojen ehkäisyn asiantuntemusta
• edustaa neutraalia tahoa
• rakentaa dialogia
• luo puitteet ymmärryksen lisääntymiseen toimijoiden välille
• liittää vastuullista anniskelua ja myyntiä laajempaan haittojen ehkäisyn kokonaisuuteen
• vastaa toistuvasti kysymykseen "miksi pitäisi?"
• synnyttää ongelmapuheesta realistista yhdessä hyväksyttyä toimintaa
• tiedottaa laajasti sekä sisäisesti että mediassa
• arvostaa kaikkia osapuolia ja jakaa kunnian saavutuksista toimijoille ja kantaa tarvittaessa tappiot.

9.2.2 Kootaan moniammatillinen ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmä, joka laatii ja toteuttaa ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnitelman.

Hyvinvointikoordinaattori kutsuu koolle ennaltaehkäisevän päihdetyön ryhmän. 12.1.2018 järjestetään laaja ennaltaehkäisevän päihdetyön foorumi. Foorumin kutsuu koolle hyvinvointikoordinaattori. Foorumi toimii yhteistyön käynnistäjänä ennaltaehkäisevän päihdetyön kysymyksissä.

9.2.3 Pakka –toimintamalli ehkäisevään päihdetyöhön otetaan käyttöön

Pakka-toimintamalli tutkittu sovellus päihdehaittoja ehkäisevälle paikalliselle työlle. Pakka-toimintamallissa painopiste on alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuuteen puuttumisessa. Paikalliseen ehkäisevään päihdetyöhön saadaan uutta vaikuttavuutta kun kysynnän ehkäisyä käyttäviä menetelmiä, valistusta ja koulutusta täydennetään saatavuuden ehkäisyllä.

Lue lisää Pakkatoimintamallista

10.1 Asuinalueiden sosiaalista eheyttä edistetään kaupunkisuunnittelun avulla

Kymppi R2018 –ohjelman erityisteema

10.1.1 Asuinalueiden sosiaalisen eheyden edistäminen kaupunkisuunnittelun keinoilla – KymppiR2018

Yhdyskuntasuunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista on edistää asuinalueiden sosiaalista eheyttä ja yhdenvertaisuutta. Monipuolinen asuntorakenne ja erilaiset asumismahdollisuudet varmistavat, että kunnassa on asuntotarjontaa, joka vastaa erilaista toimeentuloa, elämäntilannetta ja erityistarpeita. Kaupunki voi esim. kaavoituksella ja tontinluovutuksella vaikuttaa eri asumismuotojen sijoittumiseen ja väestön sosioekonomiseen rakenteeseen. Jyväskylän kaupungissa päivitetään vuosittain maankäytön toteuttamisohjelma KymppiR, jonka vuoden 2018 erityisteemana on asuinalueiden sosiaalinen rakenne ja asuntopolitiikka – miten kaupunkisuunnittelulla edistetään asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä.

Kuka
- Kaupunkirakennepalvelut / Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

Missä
- Jyväskylän kaupunki

Mitä
- KymppiR2018-ohjelman laadinnan taustaksi laaditaan paikkatietopohjainen tarkastelu asuinalueiden erityispiirteistä ja kehityskuluista. Onko asuinalueiden kehityskuluissa havaittavissa erilaistumista? Tavoitteena tunnistaa merkkejä hyväosaisuuden ja huono-osaisuuden keskittymisestä ja tunnistaa taustalla vaikuttavia syitä.
- Valintojen portaat kaupunkisuunnittelussa, prosessin auki purkaminen. Mitä valintoja tehdään kaupunkisuunnittelun eri vaiheissa, joilla vaikutetaan asuinalueiden sosiaaliseen rakenteeseen ja asumisviihtyvyyteen? Mitkä asiat ovat kaupungin toimijoiden ulottumattomissa? Prosessissa tutkitaan mm. onko joillain alueilla tai joissain tilanteissa tarpeellista vaikuttaa jatkossa esim. asuntojen huoneistokokoon ja/tai -hallintamuotoon ja mitä ohjauskeinoja käytetään.
- Luodaan mittareita, joiden avulla asuinalueiden sosiaalista tilaa voidaan jatkossa seurata säännöllisesti esim. kerran valtuustokaudessa.

Milloin
- syksy 2017 – kevät 2018

10.2 Kestävien liikkumismuotojen kehittäminen

- Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteenedellytysten parantaminen

10.2.1 Kestävien liikkumismuotojen edistäminen - kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytysten parantaminen

Kestävän liikkumisen edistämisellä tavoitellaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien kasvua. Kestävien kulkumuotojen edistäminen tuo ympäristöhyötyjen lisäksi monenlaisia hyvinvointihyötyjä (esim. työkyvyn kohentuminen, sairauspoissaolojen vähentyminen, kustannussäästöt). Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat siis paitsi ympäristöystävällisiä tapoja siirtyä paikasta toiseen, myös edistävät hyvinvointia monipuolisesti.

Kestävän liikkumisen tulisi olla mahdollista tulotasosta, ikäryhmästä tai koulutuksesta riippumatta. Tavoitteisiin pyritään kestävän liikkumisen olosuhteita ja palveluita parantamalla sekä liikkumisen ohjauksen, viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Kestävien kulkumuotojen edistäminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja edellyttää yhteistyötä ja toimenpiteitä kaupungin monilla eri palvelualueilla.

Kuka
- Koordinoivana tahona kaupunkirakenteen toimiala

Missä
- Koko kaupunki

Mitä
- Olosuhteiden ja palveluiden parantaminen:

• Pyöräilyn edistämisohjelman (Ensiapupaketti + kuntoutuspaketti) ja JYSELIn aiesopimuksen 2017-2019 mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen
• Joukkoliikenteen palvelujen kehittäminen

- Liikkumisen ohjaus viestinnän ja markkinoinnin keinoin:

• Liikkumisen ohjauksen hankkeisiin osallistuminen ja hankerahoituksen hakeminen uusille hankkeille
• Kestävän liikkumisen viestinnän suunnittelu ja edistämistoimenpiteet (mm. visuaalisen ilmeen ja verkkosivujen suunnittelu)
• Työmatkaliikkumisen edistämistoimenpiteet: kaupungin eri yksiköiden ja yritysten tukeminen kannusteiden ja keinojen suunnittelussa ja toteutuksessa

- Kestävään liikkumiseen tukeutuva täydennysrakentaminen

• Uusien asuinalueiden avaamisessa priorisoidaan alueita, jotka edistävät kestävän liikkumisen periaatteiden toteutumista

Milloin
- Jatkuvaa

Yhteistyötahot
- mm. kaupungin eri palvelualueet ja yksityiset palveluntuottajat

10.3 Viherverkoston yhtenäisyyden ja kattavuuden parantaminen

Erityisesti keskustan alueella Kehä Vihreän kehittäminen Viherverkoston yhtenäisyyden ja kattavuuden parantaminen

Viher- ja virkistysalueilla on suuri merkitys hyvän elinympäristön muodostumisen kokonaisuudessa. Viheralueiden käyttö ja luonnossa liikkuminen lisäävät tutkimusten mukaan psyykkistä hyvinvointia. Kaupungin viherverkosto turvataan maankäytön suunnitelmissa. Runkona tässä työssä on yleiskaavassa linjattu kaupungin viherrakenteen tavoitetila. Siihen liittyy päävirkistysalueiden säilyttämisen ja kehittämisen lisäksi paikallisempien viheryhteyksien turvaaminen tarkemmassa kaavoituksessa. Erityisenä kohteena kaupungin keskusta-alueella on Kehä Vihreän kehittäminen.

Kuka
- Kaupunkirakennepalvelut / Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

Missä
- Viherrakenteen turvaaminen koko kaupungin tasolla
- Kehä Vihreän kehittäminen keskusta-alueella

Mitä
- Tarkemman suunnittelun pohjaksi tarkennetaan ja ylläpidetään ajantasaisia viher- ja virkistysaluetietoja koskien sekä niiden toiminnallisia tarpeita että ekologisia, kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja
- Asukkaiden näkemyksiä koskien tärkeitä viheralueita kartoitetaan aktiivisesti esim. kyselyin
- Kehä Vihreän kehittämisen toimenpiteitä viedään eteenpäin hyväksytyn toimenpideohjelman mukaisesti

Milloin
- Tietopohjan tarkennus ja ylläpitäminen jatkuvaa toimintaa
- Laajempi selvitys viheralueiden tarjoamista ekosysteemipalveluista käynnistetään vuoden 2018 aikana
- Asukaskysely viheralueiden arvoista toteutetaan vuonna 2019
- Kehä Vihreän kehittäminen toimenpideohjelmassa esitetyn mukaisesti

Yhteistyötahot
- mm. kaupungin eri palvelualueet, asukkaat sekä yhdistykset ja muut toimijat

10.4 Kaupunkilaisten osallisuus kaupunkiympäristön suunnittelussa vahvistuu

- AVOin kaupunkiympäristö Jyväskylässä- hanke: uusia osallistumisen menetelmiä ja vaikuttamisen kanavia

10.4.1 Kaupunkilaisten osallisuus kaupunkiympäristön suunnittelussa vahvistuu – AVOin Kaupunkiympäristö

Jyväskylän kaupunkisuunnittelun saralla on käynnissä arkkitehtuuria, vihreää infrastruktuuria ja osallisuutta yhdistävä toiminta. Tavoitteena on tehdä yhdessä jyväskyläläistä kaupunkia, jossa yhdistyvät vetovoimainen ja kestävä rakentaminen sekä viihtyisä ympäristö. Osallisuuden osalta tämä tarkoittaa koko kaupungin laajuinen osallisuusohjelma jalkauttamista kaupunkiympäristön suunnitteluun ja kaavoitukseen, mikä pitää sisällään myös kaupunkisuunnittelun omien toimintatapojen uudistusta. Osallisuus on mukana olemista, aktiivista kansalaisuutta sekä asukkaiden ja muiden toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa aluettaan koskevaan kehittämiseen.

http://www.jyvaskyla.fi/avoinkaupunkiymparisto

Kuka
- Kaupunkirakennepalvelut / Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

Missä
- Jyväskylän kaupunki

Mitä
- AVOin Kaupunkiympäristö -hankkeessa vuonna 2017 testattuja toimintatapoja jalostetaan ja toteutetaan vuonna 2018. Näihin kuuluu mm. osallistuminen erilaisiin tapahtumiin, jyväskyläläisten osallisuus kaupunkisuunnitteluun raatitoiminnalla sekä viestinnän uudistaminen kattamaan sosiaalisen median kanavia.
- Kaavoituksen osalta edelleen käytetään ja kehitetään osallisuutta ja osallistumista vahvistavia toimintatapoja ja välineitä, kuten asukkaille järjestettäviä tilaisuuksia, sähköisiä osallistumisvälineitä.

Milloin
- Aktiivinen hankekausi 2017 – 2018, toimintatavat jatkuvat tämän jälkeen.

10.5 Kuntalaisten lähiliikunnan edistäminen erilaisin toimenpitein

- lähiliikuntapaikkaohjelman toteuttaminen

Lue lisää liikuntapaikkaohjelmasta