Tätä on etsivä nuorisotyö

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist totesi torstaina 12.10.2023 täysistunnossa seuraavasti ”…koska jos kyse on etsivästä nuorisotyöstä, niin se on nimenomaan näin, että mennään kotiin nuorten kanssa ja autetaan heidät syömään aamiaista, saamaan vaatteet päälle ja menemään kouluun. Se on tällä tasolla, ja edelleen panostetaan siihen.”

Jyväskyläläisestä etsivästä nuorisotyöstä käsin katsottuna arjen työ ei näytä tältä. 

Esimerkki etsivän nuorisotyöntekijän työpäivästä

Aamukahvia vielä hörppien availen puhelimen ja tietokoneen, selaan läpi viestit ja sähköpostit. Katson kalenterista, millainen päivä on tulossa. Tälle päivälle on sovittuna kolme asiakastapaamista, laitan nuorille heti aamusta viestin, jossa muistutan tapaamisista. Tarkistan kirjaamisjärjestelmästä jokaisen kohdalta, mistä on viimeksi puhuttu ja mitä sovittu. Seuraavana tehtävälistalla on tavoitella erään nuoren sosiaalityöntekijää ja sopia yhteistä tapaamista. Aamuihin kuuluu usein verkostoyhteistyötä ja tulevien päivien suunnittelua ja kalenterointia.

Kymmenen aikaan on ensimmäinen tapaaminen nuoren kanssa. Nuori on kuitannut tulevansa paikalle ja kertoo asioiden olevan solmussa. Nuori saapuu tapaamiselle alakuloisena, Kelan hakemusten kanssa on epäselvyyksiä ja rahatilanne huolettaa. Selvitämme Kelan hakemusten tilannetta yhdessä ja teemme varasuunnitelman, mikäli päätöstä toimeentulotuesta ei tule ennen vuokranmaksupäivää. Nuorelta on myös ruoka vähissä eikä rahaa ole. Soitetaan vielä nuoren kanssa diakonille, jotta saisi oikeuden hakea ruokakassin. Kirjaan tapaamisen jälkeen lyhyesti ylös, mitä on sovittu ja tehty.

Lounaan jälkeen olisi päivän seuraava asiakas. Nuori ei ole vastannut aamuiseen viestiini. Kun nuorta ei kuulu paikanpäälle, soitan hänelle. Nuori kertoo heränneensä puheluun, eikä pääse tapaamiselle. Käydään asioita lyhyesti puhelimessa läpi. Nuori kertoo olevansa masentunut, eikä oikein saa mistään kiinni eikä päivärytmi ole kohdallaan. Jutellaan asiasta ja sovitaan uusi aika, seuraavan kerran myöhemmälle iltapäivään ja lähemmäs nuoren kotia. Koska aikaa on, käyn asiakastilanteen läpi työparini kanssa sekä tavoittelen vielä nuoria, joista meille on tullut yhteydenottopyyntö sekä vastailen nuorilta tulleisiin viesteihin.

Iltapäivän uusi asiakas saapuu tapaamiseen. Tapaamisen alussa huomaamme työparini kanssa, että nuori ei ole tullut tapaamiseen selvinpäin. Nuori kertookin, että hän on ”ottanut muutaman jännitykseen”. Tapaamisella selviää, että hän asuu kaverinsa luona, omaa asuntoa ei ole. Luottotiedot ovat menneet aikoja sitten ja ulosotossa on useamman tonnin velat. Tukiasioita ei ole saanut hoidettua, koska ei ole henkilöllisyystodistusta eikä pankkitunnuksia. Nuoren sanoja lainatakseni ”Asiat ovat niin perseellään, etten tiedä mistä aloittaa, enkä taida enää välittääkään aloittaa”. Jutellaan nuoren kanssa jonkin aikaa ja luodaan uskoa, että ei ole liian myöhäistä saada asioita raiteilleen. Kerrotaan, että me kyllä autamme, jos nuori itse on halukas asioitaan alkaa hoitamaan. Pitkän keskustelun jälkeen nuori toteaa, että hyvähän se olisi saada elämä kuntoon, muttei yksin pysty eikä jaksa. Tehdään yhdessä suunnitelmaa, sovitaan, että etsivä nuorisotyöntekijä soittaa ensin sosiaalityöntekijälle ja varaa aikaa, jotta saadaan henkilöllisyystodistus ja pankkiasia alkuun. Sitä ennen tehdään paperinen toimeentulotukihakemus ja postitetaan se Kelalle. Nuori toteaa, että hänellä ei ole välttämättä aina mahdollisuutta liikkua toimistolle keskustaan, joten sovitaan seuraava tapaaminen nuoren majailupaikan lähistölle kahvilaan. Nuori vaikuttaa helpottuneelta, kun saa apua asioihinsa.

Faktaa Jyväskylän etsivästä nuorisotyöstä

Jyväskylässä alle 29-vuotiaita on 52 979, joka on lähes 40 % kaikista Jyväskylän asukkaista. Syrjäytymisvaarassa näistä nuorista on 4500. Jyväskylässä etsivän nuorisotyön asiakkaana ovat ne nuoret, jotka eivät ole koulu- tai työelämässä ja ovat palveluiden ulkopuolella. Useimmilla rahat on vähissä, osalla ei ole kotia mihin mennä. Näillä nuorilla viimesijaisena mielessä on koulupaikan löytyminen, ensin on saatava elämän perusedellytykset kuntoon. 

Vuonna 2022 Jyväskylän etsivä nuorisotyö (Sovatek säätiö ja Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut) oli yhteydessä 918 nuoreen (yhteydenotot), joista pidempiaikaisessa asiakkuudessa oli 641 nuorta (tavoitetut nuoret). Suurin osa nuorista ohjautuu meille nuoren oman tai nuoren läheisen yhteydenoton kautta. Seuraavaksi eniten ilmoituksia tulee oppilaitoksista. Eniten nuoret tarvitsevat apua oikeiden palveluiden löytymiseen. Nuoria ohjataan mm. asumiseen liittyviin palveluihin, mielenterveyspalveluihin, päihdepalveluihin ja -kuntoutukseen, toimeentuloon liittyviin palveluihin sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Jyväskylässä nuoria ohjataan myös etsivän nuorisotyön omaan matalan kynnyksen ryhmätoimintaan (Akku-ryhmä). Tarkasteltaessa tilastoja voidaan todeta, että meillä etsivä nuorisotyö kohdentuu tavoitteiden mukaisesti palveluiden ulkopuolisiin ja haastavassa elämäntilanteessa oleviin nuoriin. Asiakkaiden tilanteet ovat moninaisia ja haastavia, nuoret ovat huonovointisia ja usein etsivän nuorisotyöntekijän tärkein tehtävä onkin motivoida nuorta tarvittavien palveluiden piiriin. Tässä autetaan ja tuetaan pitkäjänteisesti. Etsivän nuorisotyön asiakkuus kestää keskimäärin muutamasta kuukaudesta vuoteen, mutta asiakkuuksien pituudet vaihtelevat nuoren tarpeen mukaan.

Mari Koljonen
etsivä nuorisotyöntekijä