Mikä ihmeen alueellinen nuorisotyö?
Alueelliseksi nuorisotyöksi kutsutaan usein nuorisotyötä, joka nimensä mukaisesti sijoittuu ja toimii kiinteästi kaupungin eri alueilla. Se tarjoaa nuorille tiloja, on osa alueen verkostoja, osallistuu ja turvaa nuorten vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ja hyvinvointia. Alueellinen nuorisotyö on yhteisöllistä ja ennalta ehkäisevää, kaikille avointa nuorisotyötä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin alueellisen nuorisotyön nuorisotilat tarjoavat nuorille mielekästä ja kiinnostavaa vapaa-ajan tekemistä, foorumin vertaisten kanssa toimimiseksi, sosiaalisten taitojen ja osallisuuden harjoittelemiseksi ja vaivattoman pääsyn ammattiaikuisen luo keskustelemaan, saamaan apua ja tukea elämän eri kysymyksiin. Nuorisotila on avoin kaikille ja sen säännölliset aukioloajat luovat luottamusta ja madaltavat kynnystä tulla mukaan toimintaan. Alueellisessa nuorisotyössä työskentelevät työntekijät ovat saaneet useimmiten joko kasvatusalan (esim. yhteisöpedagogi AMK) tai sosiaalialan korkeakoulutuksen (sosionomi AMK).
Alueellisen nuorisotyön ennalta ehkäisevä työote perustuu yhteisöllisen nuorisotyön ideaan. Yhteisöllisessä nuorisotyössä ihminen nähdään osana yhteisöä ja työn pääasiallisena kohteena ovatkin nuoret ryhmänä. Yhteisöllinen nuorisotyö on pääsääntöisesti nuoren vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa ja perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen. Vapaa-ajanvietto, vapaa hengailu kavereiden kanssa ilman ulkopuolelta määriteltyä pakollista tekemistä on erityinen ja tärkeä toiminnan tavoite. Samalla toiminnassa välitetään elämässä tärkeitä taitoja, kuten arkielämän taidot, käytöstavat, toisten ihmisten huomioiminen jne. Työn lähtökohtia ovat osallisuuden vahvistaminen ja yhdenvertaisuus.
Nuorisotilatoiminnan lisäksi alueellista, yhteisöllistä ja ennalta ehkäisevää nuorisotyötä ovat mm. kouluyhteistyö (ryhmäytykset, nuorisotyölliset oppitunnit, koulu- ja nuorisotilavierailut, vanhempainillat yms.), katupäivystys ja kadulle jalkautuva työ, liikkuva nuorisotyö (Nuorisopaku; haja-asutusalueiden toiminta, terveisten ajo) sekä loma-ajan toiminta (leirit, retket, tapahtumat).
Alueellisen nuorisotyön työ nuorisotiloilla, Nuorisopakussa ja muussa yhteisöllisessä työssä perustuu nuorisokasvatuksen suhdeteoriaan (Eila Kauppinen & Tomi Kiilakoski 2022). Nuorisotyössä siis tuetaan nuoren suhteita muun muassa toisiin nuoriin, aikuisiin, palvelujärjestelmään ja rakenteisiin, omaan ympäristöön ja lähialueeseen, päätöksentekoon ja yhteiskuntaan sekä maailmaan, kulttuuriin ja luontoon.
• Nuorisonohjaajat tukevat nuoren kasvua persoonaksi, hänen itseilmaisuaan ja positiivista minäkuvaansa. Konkreettisesti tätä toteutetaan mm. olemalla kiinnostuneita nuoren asioista, hänen tavastaan ilmaista itseään ja hänen kiinnostuksen kohteistaan. Nuorisonohjaajat pyrkivät mahdollistamaan nuorten toiveita ja aloitteita toiminnan sisällöiksi. Samalla vahvistetaan nuoren kokemusta itsestään arvokkaana ja arvostettavana toimijana. Nuori on nuorisotilalla aina osallinen.
• Nuorisotilat ovat yksi toimintamuoto, jonka kautta nuorilla on mahdollisuus toimia muiden nuorten kanssa ja oppia ja nauttia toisten seurassa. Nuorisonohjaajat tukevat nuorten kuulumista ryhmiin ja ryhmään. Lisäksi nuorisonohjaajat tukevat nuorten omaehtoisten ryhmien toimintaa ja luovat edellytyksiä sille, että nuoret voivat toimia keskenään. Tätä toteutetaan mm. järjestämällä nuorisotiloilla ohjattua toimintaa, joihin voi ryhmässä osallistua. Nuorisonohjaajan ammattitaitoa on huomioida erilaiset ryhmädynamiikat, ja mahdollistaa entuudestaan tuntemattomien nuorten tutustuminen ja yhdessä toimiminen. Nuorisonohjaajat kannustavat nuoria toimimaan itse, vaikuttamaan ympärillään oleviin asioihin, ja samalla huomioimaan ympärillä olevat ihmiset, yhteisöt, rakenteet, säännöt ja yhteiskunta.
• Nuorisotilat tarjoavat toiminnallaan luotettavan aikuisen, jolle nuori voi uskoa huolensa ja jolta nuori voi saada tukea. Turvallinen ja johdonmukaisesti toimiva aikuinen myös puuttuu tarvittaessa huonoon tai nuorisotilan sääntöjä rikkovaan käytökseen, tai nuoren hyvinvointia uhkaaviin asioihin (päihteet, mielen hyvinvointi, kiusaaminen jne.). Nuorisonohjaajat toimivat yhteistyössä muiden kasvattajien ja viranomaisten kanssa. Nuorisotiloilla pidetään esillä materiaalia, keskustellaan ja järjestetään teematapahtumia mielenterveyden, päihteiden, sukupuolen ja seksuaalisuuden asioista. Nuorisotyö osallistuu vanhempien tukemiseen ja vahvistaa nuorten sukupolven ja vanhemman sukupolven välistä suhdetta. Nuorisotyö on usein tulkkina, välittäjänä ja tasoittajana sukupolvien välillä. Näin nuorisotiloilla tuetaan nuoren suhdetta aikuisiin.
• Nuorisotiloissa tehtävä työ vahvistaa nuoren suhdetta palvelujärjestelmään ja rakenteisiin. Tätä toteutetaan mm. tiedottamalla alueen ja kaupungin palveluista, tukemalla nuorten koulutus- ja työelämävalintoja keskustelemalla, tiedottamalla ja ohjaamalla nuorta palvelujen pariin sekä tekemällä yhteistyötä nuorille läheisten palveluntuottajien kanssa ja ohjaamalla nuori tarvittaessa niiden piiriin. Nuorisotila on matalan kynnyksen paikka viettää vapaa-aikaa, mutta myös saada ohjausta, neuvontaa, tukea ja apua elämän eri kysymyksiin. Nuorisonohjaajat tekevät nuorten palveluohjausta. Huolitilanteissa nuorisonohjaajat tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, esimerkiksi konsultointien, lastensuojeluilmoitusten, tai poliisille tehtävien ilmoitusten kautta. Nuorisotiloilla järjestetään kesätyöinfoja, cv-työpajoja, tutkitaan koulutustarjontaa ja mietitään vaihtoehtoja. Nuorisotiloilla pidetään esillä materiaalia, keskustellaan ja järjestetään teematapahtumia mielenterveyden, päihteiden, sukupuolen ja seksuaalisuuden asioista. Nuorisotyö on ennalta ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä.
• Nuorisotilat ovat alueellinen palvelu, ne ovat nuoren lähipalvelu. Ne tukevat nuoren suhdetta alueeseen ja omaan lähiympäristöön tukemalla alueellista identiteettiä. Nuorisotilat ja nuorisonohjaajat osallistuvat oman alueensa verkostoihin, ja yhdessä heidän ja nuorten kanssa vaikuttavat alueensa nuorten hyvinvointiin. Nuorisonohjaajat pitävät nuorten puolta, ja muistuttavat nuorten ansioista alueella.
• Nuorisotyön päämääränä on kansalaisuuden tukeminen. Nuorisotyössä, ja nuorisotilalla, opitaan demokratiassa toimimisen taitoja osallistumalla nuorisotilan toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Nuorisotila ja sen toiminta ovat kulloisenkin käyttäjäryhmän näköisiä – nuoret ovat osallisia ja osallistuvat. Nuorisonohjaajat tekevät näkyväksi kansalaistaitoja, yhteiskunnallisen vaikuttamisen rakenteita, ja myös kannustavat nuoria osallistumaan näihin mahdollisuuksien mukaan (nuorisovaltuusto, lasten parlamentti, vaikuttaminen omaehtoisen toiminnan tai yhdistystoiminnan kautta). Nuorisonohjaajat tukevat ja auttavat nuoria näissä pyrkimyksissä. Näin toimimalla vahvistetaan nuoren suhdetta päätöksentekoon ja yhteiskuntaan.
• Nuoren suhde maailmaan, kulttuuriin ja luontoon. Nuorisotiloilla näitä suhteita tuetaan keskustelemalla nuorten kanssa heitä mietityttävistä asioista, esimerkiksi Ukrainan sota, ilmastokriisi. Luonto- ja ympäristösuhteiden rooli näkyy esimerkiksi kierrätyksen harjoittelemisessa, resurssiviisaissa valinnoissa, joita myös nuorten kanssa nuorisotilalla käsitellään. Nuorisotilat ovat vapaita rasismista, vihapuheesta ja kaikenlaisesta syrjivästä käytöksestä.
Edellä kuvattujen prosessien toteutumista arvioidaan Jyväskylässä vuosittain esimerkiksi kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunan arviointimenetelmien avulla (mm. kyselyt nuorille). Nuorten kertoman mukaan työmme onkin laadukasta, ja nuorisotiloilla tapahtuva työ todella tukee nuorten kasvua ja näitä edellä mainittuja suhteita. Nuorisotilat ja nuorisotyö ovat nuorille tärkeitä. Siitä kertovat myös Tikkakosken nuorisotilan kävijöiden koostamat ajatukset siitä, mitä nuorisotyö on (kuva).
Alueellinen nuorisotyö toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!
Teksti: Elina Lämsä