Muovinkeräyskokeilu Jyväskylässä
Muovinkeräyskokeilu Jyväskylässä ja mitä siitä opittiin?
Muovin lajittelu ja kierrätys kiinnostavat tällä hetkellä valtavasti – ainakin aiheen saamasta mediahuomiosta ja myös meille Mustankorkealle tulevien kysymysten ja toiveiden määrästä päätellen. Siksi tähän ajankohtaiseen aiheeseen tartuttiin myös kiertotaloutta edistävässä Circwaste -hankkeessa, tarkemmin sanottuna Jyväskylän kaupungin kokeilussa, jonka idea vieläpä saatiin kaupunkilaisilta.
Otetaan siis viisi taloyhtiötä, viedään niiden jätekatoksiin erillisastiat pakkausmuoville ja opastetaan asukkaat huolella lajittelemaan oikeaoppisesti. Sen jälkeen avataan jätepussit ja tutkitaan kerätty muovijäte, joka toimitetaan uusiokäyttöön. Helppoa, eikö?
Tällaisista ennakkoasetelmista alkoi muovinkeräyskokeilu käytännössä elokuussa 2017. Projektiin valittiin viisi Jyväskylän Vuokra-asuntojen eli JVA:n taloyhtiötä eri puolilta kaupunkia. Tavoitteena oli otanta, joka edustaisi mahdollisimman hyvin ns. kansan syviä rivejä. Käytännön työtä toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa logistiikkaa opiskeleva Suvi Sointusalo, joka teki tutkimuksesta opinnäytetyönsä. Yhdessä JVA:n kanssa Suvi suunnitteli keräilyn käytäntöjä, kohteita ja asukkaiden ohjeistusta.
Ennen elokuun alkua kaikkiin 194 asuntoon vietiin kaksi tiedotetta, joissa kerrottiin kokeilun alkamisesta ja ohjeistettiin muovin lajitteluun. Samat tiedotteet -suomeksi ja englanniksi- kiinnitettiin myös talojen rappukäytäviin. Taloyhtiöiden jätekatoksiin vietiin lisäastiat, tai yksi sekajäteastioista muutettiin muoviastiaksi. Astiat merkattiin keltaisilla opaskylteillä. Lisäksi kokeilusta tiedotettiin huoltoyhtiöitä ja kuljetusyrityksiä.
Kerätty jäte kuljetettiin Mustankorkean jätekeskukselle, missä Suvi tutki ja analysoi kertyneen materiaalin. Kuukauden aikana kasaan saatiin yhteensä hieman reilut 129 kiloa jätettä. Tästä kierrätyskelpoista muovia, eli uusiokäyttöön TAI energiahyötykäyttöön soveltuvaa, oli vähän yli 47 kiloa. Muita jätteitä, eli esimerkiksi biojätettä, metallia, lasia ja kartonkia, oli yli 66 kiloa eli yli puolet. Painon perusteella tarkasteluna tulos näyttää erittäin huonolta, mutta on huomioitava, että muovi on huomattavasti kevyempää kuin vaikkapa biojäte. Tilavuudessa mitattuna jätteitä kerättiin noin 4000 litraa, josta kierrätyskelpoista muovia oli yli puolet, 2538 litraa.
Mitä muoville varatuissa jäteastioissa sitten tarkalleen ottaen oli? Lyhyesti sanottuna – aivan kaikkea. Erinomaisesti lajiteltua ja siistiä muovipakkausjätettä, mutta myös sekajätettä, elintarvikkeita, pohjaan poltettu kattila ja lasten leluja.
Tuloksen perusteella kokeilua voisi pitää epäonnistuneena, mutta toisaalta taas ei. Tavoitteena oli selvittää kuntalaisten asennoitumista, tietämystä ja halukkuutta muovin lajitteluun. Tulos olisi varmasti ollut aivan toisenlainen, jos koetaloyhtiöt olisi valittu vapaaehtoisuuden ja halukkuuden perusteella. Nyt saatu tulos kertoo tilanteesta, jossa uusi lajitteluvaatimus tuotiin asukkaille annettuna.
Varsinaisen kokeilujakson jälkeen asukkaille vietiin vielä kyselylomake, jolla haluttiin selvittää kokeilun onnistumista ja tarpeellisuutta osallistujien näkökulmasta. Kyselyyn vastasi viidennes asukkaista, suurin osa naisia. Vastausten perusteella kokeilu nähtiin kuitenkin hyvänä ja lajitteluintoakin löytyi. Tästä voinee päätellä, että lomakkeen täyttivät juurikin ne aiheesta innostuneimmat henkilöt.
Muovipakkausten keräyksestä on vuoden 2016 alusta vastannut tuottajayhteisöjen Suomen Pakkauskierrätys RINKI ry. Tällä hetkellä muovia kerätään Jyväskylässä noin viidessätoista Rinki-pisteessä. Mustankorkean muissa omistajakunnissa Rinki pisteitä ei ole. Kokeilun perusteella näyttää siltä, että ainakaan jätehuoltomääräyksiin perustuvaa, kiinteistökohtaista muovin keräystä ei ole järkevää aloittaa ihan lähitulevaisuudessa – siihen on vielä matkaa. Sen sijaan vapaaehtoisuuteen perustuva ja oma-aloitteinen muovipakkausten keräys voi ottaa tuulta purjeisiin kysynnän kasvaessa. Lisäksi kunnallisena jäteyhtiönä Mustankorkea voi täydentää Ringin verkostoa omilla hyötykeräyspisteillään. Tätäkin suunnitellaan.
Kokeilun lopputulemasta ei kuitenkaan kannata masentua - ei jäteyhtiön, ei tutkijan, eikä varsinkaan sen kuntalaisen, joka haluaisi lajitella muovijätteensä. Tutkimusaika oli lyhyt ja se sijoittui elokuulle, jolloin osa asukkaista oli ehkä vielä kesälomatunnelmissa. Tiedotuskin olisi varmasti voinut olla kattavampaa, ja näin pienen otannan kokeilussa sattumalla on merkittävä sija tuloksen kannalta. Circwaste-hankkeen kannalta kokeilu oli kuitenkin tärkeä päänavaus, joka yhdisti Jyväskylän kaupungin ison vuokranantajan ja vuoden alussa uudessa roolissa aloittaneen jäteyhtiön. Se myös osoitti, jälleen kerran, että lajitteluinto ei parane ”käskemällä”. Vaaditaan pitkäjänteistä yhteistyötä, positiivisia esimerkkejä ja innokkaita edelläkävijöitä, jotta myös suuret joukot saadaan innostumaan ja tarttumaan toimeen.
Petra Thurén
Mustankorkea Oy:n viestintäsuunnittelija