Suojelumetsät
Kaupungissamme on runsaasti suojelumetsiä
Suojelumetsät sijaitsevat valtaosin yleiskaavan päävirkistysalueilla ja asemakaava-alueilla. Yksittäisiä suojelumetsiä sijaitsee myös haja-asutusalueella kauempana taajamarakenteesta. Monet suojelumetsät ovat myös virkistyskäytössä. Metsiä on suojeltu Jyväskylän kaupungin omistamilla alueilla muun muassa luonnonsuojelulain päätöksin, yleis- ja asemakaavoilla sekä kaupungin metsäsuunnitelmalla. Kaupungin omistamista metsistä pieni osa kuuluu myös Euroopan unionin Natura 2000 –verkostoon.
Suojelumetsiä on kaikkiaan 1168 hehtaaria, eli noin 13,5 prosenttia kaupungin metsistä. Metsäohjelmassa tavoitteeksi otetun 17 prosentin suojeluasteen täyttyessä suojelumetsiä ja luonnonarvometsiä tulee olemaan yhteensä vähintään 1476 hehtaaria. Uusien suojelumetsien valinta toteutetaan metsäohjelman jatkotyönä.
Suojelumetsätkin tarvitsevat huolenpitoa
Pääsääntöisesti suojelumetsien luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääntyminen taataan yleensä parhaiten, kun suojelumetsät saavat ikääntyä ja kasvaa luontaisesti ilman puustonhoidollisia toimenpiteitä.
Joillakin suojelualueilla voi kuitenkin olla tarpeen toteuttaa ennallistamis- tai luonnonhoitotoimia alueen luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tai tiettyjen luontoarvojen ylläpitämiseksi. Tällaisia hoitotoimia voivat olla esimerkiksi lehtojen kuusettumisen estäminen, uhanalaisten lajien hoidon vaatimat toimenpiteet, lahopuun lisääminen tai vesitalouden ennallistaminen.
Suojelumetsien luonnonhoitotoimista laadimme aina kirjallisen hoitosuunnitelman, joka käy läpi kohteen suojelutilanteesta riippuen tarvittavan hyväksymisprosessin. Suojelumetsien hoito on ympäristönsuojeluyksikön vastuulla.
Asukkaidemme turvallisuus on tärkeää myös suojelumetsissä
Vaikka suojelumetsien hoitotoimien kivijalkana on mahdollisimman vähäinen puuttuminen luontaiseen metsän kehitykseen, voidaan turvallisuuden takia kaataa suojelumetsistä yksittäisiä, turvallisuusriskiä aiheuttavia puita ottaen huomioon luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräykset ja kaavamääräykset. Polkujen yli kaatuneita runkoja voidaan myös katkoa virkistyskäytön sujuvoittamiseksi. Kaadetut puut jätetään pääsääntöisesti lahopuiksi suojelumetsiin.
Kaikkia suojelumetsiä ei ole suojeltu luonnonsuojelulailla tai yleis- tai asemakaavalla. Niissä suojelumetsissä hoidamme kaupungin ylläpitämien ulkoilu- ja virkistysreittien varsien puustoa seuraavin periaattein:
- Noin viiden metrin etäisyydellä virkistysreitin reunasta varttunutta puustoa harvennetaan ja nuorta puustoa raivataan virkistysreitin näkymien ja käyttöturvallisuuden parantamiseksi.
- Turvallisuusriskiä aiheuttavia puita kaadetaan 10-15 metrin etäisyydeltä virkistysreitin reunasta. Virkistysreitin varsien hoito tehdään reitiltä käsin ja kaadetut puut viedään pois alueelta.
- Yleis- ja asemakaavoilla suojeltujen suojelualueiden virkistysreittien hoito tehdään kaatamalla vain turvallisuusriskiä aiheuttavat puut ja jättämällä ne suojelualueelle lahopuuksi. Näiden kohteiden hoito on ympäristönsuojeluyksikön vastuulla.
Suojelumetsät tuottavat monenlaista hyvinvointia
Suojelumetsissä painottuva hoidon tavoite on elinympäristöjen ja lajien suojelu. Suojelumetsät ovat tärkeitä myös kulttuuripalvelujen tuottajia, eli ne ovat tärkeitä niin virkistyksen, elämysten ja kokemusten sekä henkisten arvojen kannalta. Myös tiede- ja opetusmielessä suojelumetsät ovat merkittäviä. Suojelumetsät nousivat arvokohteina esille myös asukkaille suunnatun kyselyn tuloksissa.
