Mannilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Esihenkilöalue

Esihenkilöalueen varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat

• Mannilan päiväkoti
• Mannilan päiväkodin kaksivuotinen esiopetuskokeilu 2021–2024

Kuvaus ryhmärakenteista, henkilöstörakenteesta ja johtamisesta

Mannilan päiväkoti | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)

Mannilan päiväkodissa lapsiryhmät on jaettu useamman kasvattajan muodostamiin kotipesiin. Mannilan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kotipesien toiminta jakautuu kahden tai kolmen kasvattajan ohjaamiin kotiryhmiin/työpareihin, joiden kasvattajat vastaavat lapsen yksilöllisistä oppimissuunnitelmakeskusteluista. Kotiryhmän sisällä lapset toimivat arjessa pienryhmissä. Lapset toimivat koti- ja pienryhmissä pääsääntöisesti aamupäivisin. Kaikki kotipesän kasvattajat tulevat arjessa lapsille tutuiksi, sillä aikaiset aamut ja iltapäivät toimitaan yhteisvastuullisesti koko kotipesä huomioiden. Iltapäivisin lapset voivat halutessaan liittyä leikkeihin myös muiden kotiryhmänsä lasten kanssa, aina jakautuen paikalla olevien aikuisten mukaisesti pienempiin porukoihin ja erillisiin leikkitiloihin.

Henkilöstö esihenkilöalueella: Mannilan päiväkodissa työskentelee yhteensä 20 varhaiskasvatuksen opettajaa/lastenhoitajaa. Alueellamme on kaksi erityisavustajaa, sekä kolme varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa varahenkilöinä, jotka mahdollistavat henkilökunnan suunnittelu-, arviointi ja kehittämistyötä sekä toimivat sijaisina lapsiryhmissä henkilökunnan äkillisissä poissaolotilanteissa.

Mannilan päiväkoti on mukana valtakunnallisessa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa. Kokeilu jatkuu 2024 vuoden kevääseen. 

Esihenkilöalueemme johtotiimiin kuuluvat päiväkodin johtaja Mari Hintsa, apulaisjohtaja Aino Toikkanen sekä varhaiskasvatuksen erityisopettaja Enni Lehtovirta. Kotiryhmillä on nimetyt tiimivastaavat, jotka yhdessä johtotiimin kanssa muodostavat päiväkodin kehittämistiimin. Jaettu johtajuus toteutuu arjessa parhaalla mahdollisella tavalla, kun jokainen kasvattaja johtaa omaa työtään, tietää tehtävänkuvansa ja vastuunsa osana työyhteisöä.

Hyvä arki ja laadulliset tavoitteet

”Jyväskylän varhaiskasvatuksessa painotetaan hyvää arkea ja sensitiivistä vuorovaikutusta, jotka edistävät lasten ja aikuisten hyvinvointia. Hyvä arki muodostuu lämminhenkisestä yhdessäolosta, koko päivän kattavasta monipuolisesta, pedagogisesti suunnitellusta toiminnasta sekä päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, levosta ja ruokailusta.” 

Hyvän arjen kivijalka, sensitiivinen vuorovaikutus on pieniä tekoja arjen kaikissa hetkissä. Sensitiivisen vuorovaikutuksen teemojen äärelle pysähdymme säännöllisesti tiimien palavereissa ja koko työyhteisön työkokouksissa. Vuorovaikutuksen merkitys korostui elokuun alussa käydyissä sekä yksilöllisissä että tiimien arvokeskusteluissa. Hyvää arkea ja sensitiivistä vuorovaikutusta arjessa tukee pienryhmätoiminta sekä kokopäiväpedagogiikka. Hyvään arkeen kuuluu tärkeänä osana myös lasten osallisuus. Sensitiivinen kasvattaja varmistaa päivittäin, että lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöihin ja tehdä itseään koskevia valintoja arjessa. Osana laadullisia tavoitteitamme panostamme myös tiedonkulkuun koko talon tasolla, ja laadimme konkreettiset käytännöt tärkeän informaation sujuvan kulkemisen takaamiseksi.

Mannilan esihenkilöalueella on yhdessä henkilöstön kanssa sovittu eettisistä pelisäännöistä, jotka toimivat alueemme arvopohjana. Pelisäännöissä on huomioitu erikseen kasvattajan suhde lapseen, huoltajiin, työyhteisöön ja työnantajaan. Ammatillinen, myönteinen vuorovaikutus työyhteisössämme on yksi asettamistamme laadullisista tavoitteista. Sitoudumme työntekijöinä huomaamaan onnistumiset ja vahvuudet niin lapsissa kuin aikuisissakin, sekä tuomaan nämä ilmi osana jokapäiväistä vuorovaikutusilmapiiriämme.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toimintaamme ohjaavat varhaiskasvatus- ja perusopetuslain lisäksi muun muassa paikalliset ja valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Laadullinen tavoitteemme on, että jokainen työntekijä saa ajantasaisen tiedon muutoksista ko. asiakirjoissa ja saa riittävästi tukea näiden ohjeiden ja velvoitteiden soveltamiseen työssään. Tärkeässä roolissa on päiväkotimme pedagoginen lukujärjestys, johon kalenteroidaan koulutuksia, talon sisäisiä pedagogisia kahviloita ja hetkiä ammatilliselle keskustelulle esimerkiksi tiimeittäin tai ammattiryhmittäin. Jokaisessa kotipesässä työntekijät käyttävät työkaluna yhteistä pedagogista suunnitelmaa, jonka sisältöjä käydään läpi yhdessä keskustellen.

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja vanhempien keskinäinen luottamus luovat perustan yhteistyölle. Yhteistyö alkaa tutustumisesta ja varhaiskasvatuksen hyvän alun varmistamisesta. 

(Varhaiskasvatuksen Hyvä alku | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)). 

Lapsen aloittaessa päiväkodissamme käymme aloituskeskustelun joko kotona tai päiväkodilla, perheen valinnan mukaan. Keskustelun lisäksi annamme perheelle yksilöllisesti aikaa tutustua päiväkodin arkeen. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita sekä yhdessä sovittuja asioita hänen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa tukemiseksi. Perheiden osallisuutta, huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja toimintamme läpinäkyvyyttä haluamme kehittää esimerkiksi erilaisten suunnitelmien tuomista voimakkaammin perheiden tietoisuuteen. Tällaisia suunnitelmia ovat toimintasuunnitelman lisäksi esimerkiksi yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma sekä kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemisen suunnitelma.

Osana päiväkotimme laadullisia tavoitteita pyrimme tarjoamaan perheille monipuolisesti mahdollisuuksia tavata niin työntekijöitä, kuin muita perheitäkin järjestämällä muun muassa vanhempainiltoja, juhlia ja erilaisia tapahtumia. Poikkeusolojen väistyessä haluamme kuitenkin edelleen huomioida perheiden erilaiset tarpeet tapaamis- ja keskustelukäytännöissä. Vaikka tapaamme mielellämme kasvotusten, pyrimme tarjoamaan perheille mahdollisuuden osallistua tapaamisiin, keskusteluihin ja tapahtumiin myös etäyhteyksin. Haluamme jatkaa myös toiminnan digitaalista tallentamista esimerkiksi kuvin ja videoin, jotta perheet ja huoltajat pääsevät mahdollisimman monipuolisesti osallisiksi lastensa päivien kulusta ja kuulumisista.

Lapsen siirtyessä päiväkotiryhmästä toiseen teemme yhteistyötä huoltajien ja henkilökunnan kanssa, jotta tarvittava tieto ja yhdessä sovitut asiat siirtyvät lapsen uuteen ryhmään sujuvasti ja yhteisten käytäntöjen mukaisesti. Yhtenäisen opinpolun nivelvaiheissa (varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun) tehtävä yhteistyö on tärkeä osa lapsen varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta kouluun ulottuvaa opinpolun jatkumoa. Tähän yhteistyöhön sisältyy esimerkiksi ensitietopalavereja, tiedonsiirtoa ryhmien sekä esiopetuksen ja koulun välillä, sekä tutustumispäiviä uusissa ryhmissä tai koulussa. Tätä prosessia ja perusopetuksen kanssa tehtävää yhteistyötä ohjaa yhtenäisen opinpolun vuosikello.

Kehityksen ja oppimisen tuki yhteistyössä huoltajien kanssa

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa jokaisella lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä käytetään tuen kolmiportaista mallia.  Yhteiset käsitteet varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen    jatkumossa    helpottavat    kasvattajien    keskinäistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Oikea-aikaisella tuella lapsia autetaan mahdollisimman varhain ja annettu tuki ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä. Tuki voi muuttua yleisen, tehostetun ja erityisen välillä.  Kehityksen ja oppimisen tuki rakennetaan   muokkaamalla   toimintatapoja, toiminnan   sisältöjä, oppimisympäristöä   ja henkilöstöjärjestelyjä lapsiryhmän tarpeita vastaaviksi. Vahva, laadukas pedagogiikka toimii jokaisen lapsen kasvun ja oppimisen tuen pohjana. Lisäksi lapsella on oikeus yksilöllisempiin yleisen, tehostetun, tai erityisen tuen tukitoimiin. Tuki järjestetään lapselle heti sen tarpeen ilmetessä.  Yksilölliset tukitoimet suunnitellaan yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa teemme myös monialaista yhteistyötä lapsen parissa työskentelevien tahojen, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, sekä esimerkiksi terapeuttien ja psykologien kanssa.  Yhdessä sovitut tukitoimet kirjaamme lapsen yksilölliseen oppimissuunnitelmaan.

Seuraamme ja arvioimme tukitoimien toteutumista säännöllisesti. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa annettu tuki voi olla lapsen tarpeista riippuen pedagogista, rakenteellista tai hoidollista. Pedagogisella tuella pyritään muokkaamaan oppimisympäristöä, päivän rakennetta ja pedagogisia toimintatapoja lapsen tarpeita vastaaviksi. Rakenteelliset tuen muodot kohdistuvat henkilöstön osaamiseen ja mitoitukseen, tai esimerkiksi ryhmärakenteeseen. Hoidollisella tuella varmistetaan, että lapsi saa tarvitsemaansa terveydenhoidollista tukea.

 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja:

• työskentelee ryhmissä yhdessä muun henkilöstön kanssa
• havainnoi lasten tuen tarpeita yhdessä muun henkilöstön kanssa
• suunnittelee, toteuttaa ja arvioi tukitoimia, sekä niiden toimivuutta, toteutumista ja tarpeellisuutta
• osallistuu monialaiseen yhteistyöhön (neuvola, terapeutit, psykologit) sekä koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön
• ohjaa erityisavustajia

Erityisavustaja:

• työskentelee lapsiryhmissä yhdessä muun henkilöstön kanssa lisäresurssina
• työpiste vaihtelee ryhmissä esiintyvien tuen tarpeiden mukaan

Jyväskylän kaupunki on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa, jonka tavoitteena on koronapandemian aiheuttamien kasvun ja oppimisen erojen tasaaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Hankkeen myötä on kaupungin palvelukseen eri varhaiskasvatusalueille palkattu kasvatusohjaajia, joiden työtehtäviin kuuluu muun muassa lapsiryhmissä työskentely, huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, sekä yksilö- ja ryhmämuotoinen ohjaus. Perheet voivat olla yhteydessä kasvatusohjaajaan, kun lapsen kasvatukseen tai vaikkapa huoltajien jaksamiseen liittyvät asiat mietityttävät.

Oppilashuolto

Esiopetuksen oppilashuoltopalvelut​

Esiopetukseen ja kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuvilla lapsilla on oikeus oppilashuollon palveluihin. Oppilashuolto on jokaisen lapsen ja lapsiryhmän hyvinvointia tukevaa työtä, jota kaikki esiopetuksen henkilöstössä työskentelevät aikuiset toteuttavat. Oppilashuoltotyön tavoitteena on turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö, ja sen painopiste on ennalta ehkäisevässä työssä. Yhteisöllinen oppilashuolto on kaikkia lapsia koskettavaa, suunnitelmallista työtä. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu vapaaehtoisuuteen ja siitä sovitaan aina erikseen huoltajien kanssa. Oppilashuoltotyö suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaisesti.

Mannilan esihenkilöalueella toimii säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä, jonka muodostavat esiopetuksen opettajat yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Oppilashuoltoryhmän tapaamisissa käsitellään oppilashuollon kannalta tärkeitä asiakirjoja ja ohjeistuksia, kehitetään yhteistyötä oppilashuollon työntekijöiden kanssa, sekä keskustellaan ajankohtaisista oppilashuollollisten toimenpiteiden tarpeesta ja toimivuudesta. Oppilashuollon keskeisiä yhteistyötahoja ovat koulupsykologi ja koulukuraattori. Koulupsykologia voi konsultoida tai pyytää mukaan palaveriin, kun on huolta lapsen kehityksestä, psyykkisestä voinnista, käyttäytymisestä tai keskittymisestä. Koulupsykologi osallistuu myös kolmiportaisen tuen prosesseihin esiopetuksessa.​ Koulukuraattori auttaa lapsen tai perheen elämäntilanteeseen liittyvissä huolissa ja auttaa löytämään lapsen tilannetta helpottavat palvelut.​

Lisää tietoa oppilashuollosta sekä koulupsykologien ja -kuraattoreiden yhteystiedot löytyy Keski-Suomen hyvinvointialueen nettisivuilta.

Tiedottamisen ja viestinnän käytännöt esihenkilöalueella

Tiedonkulku varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja huoltajien välillä tapahtuu Edlevon kautta. Kuukausikirjeet ryhmistä, koko esihenkilöalueen yhteiset ja yksikkökohtaiset tiedotteet, tapahtumailmoitukset ja mm. koulujen loma-aikoihin liittyvä informaatio tiedotetaan Edlevon kautta. Huoltajat varaavat hoitoajat ja ilmoittavat loma-aikojen hoidontarpeen Edlevon kautta. Äkilliset poissaolot ja lapsen asioihin liittyvä välitön informaatio viestitään puhelimitse soittamalla tai tekstiviestein.

Tuonti- ja hakutilanteissa varmistetaan kuulumisten vaihto huoltajien ja henkilöstön välillä kirjaamalla lapsen tärkeät asiat päivälistaan. Oleelliset ja perheen toiveen mukaiset kuulumiset lapsen päivästä kerromme lapsen huoltajalle hakutilanteissa päivälistan mukaisesti. Henkilöstön työvuorot suunnitellaan huoltajien ilmoittamien lasten hoitoaikojen perusteella jakautuen tarpeen mukaisesti päiväkodin aukioloajalle, joten oman pien- tai kotiryhmän aikuinen ei ole välttämättä hakutilanteessa aina paikalla, mutta tieto välittyy omaan ryhmään ja asiaan on mahdollisuus palata oman kotiryhmän aikuisen kanssa seuraavana aamuna. 

Kotiryhmissä otetaan lapsen arjesta valokuvia ja videotallenteita, joita voidaan laittaa esille ryhmien eteis-/ilmoitustauluille. Myös lasten töitä laitetaan esille ryhmätiloihin. Videoita leikeistä tai muista arjen tilanteista voidaan näyttää huoltajille vasu-/esukeskusteluissa.