Varhaiskasvatuksen Hyvä alku

Lapsen aloittaminen varhaiskasvatuksessa on uusi elämänvaihe sekä lapselle että huoltajille. Varhaiskasvatuksen Hyvä alku -käytänteet helpottavat uuden elämäntilanteen käynnistymistä.

Varhaiskasvatuspäätöksen jälkeen varhaiskasvatusyksiköstä lähetetään perheelle Tervetuloa-kirje, jossa kuvataan lapsen yksikön toimintatapoja. Tämän jälkeen lapsen oman ryhmän kasvattaja soittaa perheeseen sopiakseen aloituskeskustelun. Hyvä alku muodostuu aloituskeskustelusta, tutustumiskäynneistä ja vanhemman mukana olemisesta lapsen ryhmässä. 

Aloituskeskustelu sovitaan hyvissä ajoin

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja huoltajien keskinäinen luottamus luovat perustan yhteistyölle. Yhteistyö alkaa tutustumisesta aloituskeskustelun aikana. Keskustelu voidaan käydä perheen toiveen mukaisesti joko kotona tai tulevassa varhaiskasvatuspaikassa. 

Aloituskeskustelun lähtökohtana on antaa perheelle puheenvuoro. Tarkoituksena on luoda huoltajille turvallinen ilmapiiri luottamukselliseen keskusteluun omasta perheestä ja lapsesta. Keskustelussa jutellaan lapsen arkeen liittyvistä asioista, esimerkiksi, miten lapsi syö, nukkuu, leikkii ja tulee muiden lasten kanssa toimeen, mitkä asiat ovat lapselle tärkeitä sekä mistä huoltajat iloitsevat lapsessaan tai ovatko huolissaan jostakin asiasta.

Tutustuminen varhaiskasvatuspaikkaan

Aloituskeskustelun jälkeen alkavat varhaiskasvatuspaikkaan tutustumiset, joista sovitaan aloituskeskustelun yhteydessä. Tutustumiskäynneillä lapselle ja huoltajille tulevat tutuiksi varhaiskasvatuspaikan tilat ja käytänteet. Huoltajat saavat myös tietoa lapsen tarvitsemista varusteista ja muista käytännön järjestelyistä. Lapsi pääsee aloittamaan tutustumisen ryhmäänsä ja kavereihin. Lapsen turvallista alkua helpottaa, jos huoltajilla on mahdollisuus olla lapsen mukana ensimmäisten päivien ajan.

Lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa sovitaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun laatimisesta. Vasu laaditaan jokaiselle lapselle yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen itsensä kanssa. Vasu-keskusteluja käydään kaksi kertaa vuodessa. Keskustelun aiheita ovat muun muassa

• Lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet sekä niiden huomioon ottaminen
• Tavoitteet toiminnalle ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
• Tavoitteiden ja toimenpiteiden sekä lapsen tuen toteutumisen arviointi