Hyppää pääsisältöön
Kuva
Lapsi aikuisen sylissä. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen
Pääsisältö
Kuva
Lasten käsiä yhdessä. Ranteissa nahkakorut, jotka valmistettu Suomen käsityön museon työpajassa. Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi)

 

Huhtasuon päiväkodin esimiesalueen varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat

  • Huhtasuon päiväkoti
  • esiopetus 

1. KASVU JA OPPIMINEN JYVÄSKYLÄSSÄ

 

Kasvun ja oppimisen palvelut vastaavat Jyväskylässä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden eri toimintojen järjestämisestä. Tavoitteenamme on rakentaa lapselle yhtenäinen opinpolku taaperoikäisestä aina nuoreksi aikuiseksi saakka Jyväskylän kaupunkistrategian arvojen mukaisesti. Arvojamme ovat inhimillisyys, vastuullisuus, rohkeus, avoimuus ja turvallisuus. Yhteinen missiomme on "Edistämme kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä". 

Kaupunkistrategian koulutuskaupunkikärjen tavoitteiden pohjalta on luotu vuosille 2023-2025 Kasvun ja oppimisen palveluiden kehittämisohjelma, joka tuo suuntaviivoja seuraavien vuosien kehittämistyölle. 

Vahvan osallistavan prosessin tuloksena kehittämisohjelmalle muodostui neljä teemaa: 

Vuorovaikutustaidot ja yhteisöllisyys

  • Toimintaympäristön rakenteet ja prosessit 
  • Osaavat ja hyvinvoivat ammattilaiset 
  • Yhteisöllinen johtaminen, tietoperustaisuus ja laadun arviointi 

Uudistuvan toimintasuunnitelmaprosessin tavoitteena on tukea yksiköitä toiminnan kehittämisessä sekä yhtenäistää kehittämis- ja arviointikäytänteitä eri palvelualueiden ja yksiköiden välillä yhdenvertaisuuden ja laadun takaamiseksi. 

 

2. ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ

 

2.1 Päiväkodin johtamisrakenteet ja vastuut

 

Toiminta Kuvaus Arviointi 
Johtamisjärjestelmä Johtotiimin muodostavat päiväkodin johtaja, pedagoginen johtaja, 2 varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, kasvatusohjaaja ja toimintaterapeutti. Lisäksi viisi tiimivastaavaa ja hanketyöntekijä osallistuvat säännöllisesti johtotiimin palavereihin.Johtotiimi arvioi säännöllisesti keskustellen omaa toimintaansa. Pyydetään henkilökunnalta palautetta marraskuun pysäkissä.
Tiimirakenne Päiväkodissa on viisi kotipesää, joissa työskentelee 5-10 työntekijää työpareina tai kolmen kasvattajan tiiminä. Jokaisessa kotipesässä työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja erityisavustajia. 
Vastuutiimit/työryhmät Päiväkodissa on turvallisuustyöryhmä, hankintatiimi, tyhy-tiimi ja some-tiimi. 
VarahenkilötPäiväkodissa työskentelee neljä varahenkilöäPalautetta pyydetään varahenkilöiden toiminnasta marraskuun pysäkissä.

3. TOIMINTAVUOSI 2023-2024 

 

3.1 Toimintavuoden tapahtumat

ToimintaKuvaus 
Lasten kanssa järjestettävät tapahtumat (päiväkodin yhteiset, ryhmien omat jne.)

Kulttuuriaitan järjestämät taide-esitykset sekä taidepajat.

Ryhmissä vietetään yhteiset vuodenaikasyntymäpäivät kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä syntyneille lapsille.

Keväällä lasten kanssa tehdään ryhmittäin kevätretki.

Eskareitten ryhmissä toukokuussa pieni juhlahetki ja todistusten jako.

 

Vanhempien/perheiden kanssa järjestettävät tapahtumat

Kotipesittäin pidetään vanhempainillat syksyllä.

Kasvatusohjaajan ja hanketyöntekijän järjestämät aamukahvit syksyllä. 

Liikenneturvatapahtuma 15.9. 

Koko talon yhteinen toiminnallinen joulupajailta 13.12.

Kasvatusohjaajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kasvatusvartit keväällä - aiheena lapsen hyvä arki.

Leke- (leiki ja keskity) vanhempainryhmä syksyllä ja keväällä.

3.2 Hyvä arki ja laatutavoitteet

Valssin laatutavoitteet

Tavoite Toimenpiteet
Lapsen sosioemotionaalisen hyvinvoinnin tukeminenArjen turvallisuus ja sensitiivisyys (vuorovaikutuksen tiimisopimukset, arjen kuvitetut struktuurit, iltapäiväpedagogiikka – lapset toimivat iltapäiväisin pienissä leikkiryhmissä aikuisen ohjauksessa), tunne- ja turvataitojen harjoittelu kausittaisten teemojen mukaan sekä Leikitään ja keskitytään yhdessä- toiminta.

Lasten osallisuuden tukeminen 

Vanhemmuuden tukeminen

 

Työyhteisön psykologinen turvallisuus

Henkilökunnan koulutus ja säännölliset pedagogiset keskustelut osallisuuden toteuttamisesta.

Kasvatusohjaajan ja hanketyöntekijän aktiivinen rooli vanhemmuuden tukemisessa (esim. vasukeskuste-lut, kahvilat, kotikäynnit) Leke-toiminta, keskustelu ruutuajasta jokaisen lapsen esiops- tai vasukeskus-teluissa.

Vuorovaikutuksen tiimisopimus ja oman vuorovaikutusvastuun tiedostaminen, eettiset pelisäännöt, turvallisen tilan periaatteet.

Yksikön omat painotukset toimintavuodelle

Leikki: monipuolisten leikkiympäristöjen rakentaminen

Yhteiseen käyttöön valmistetaan kauppa-, lääkäri- sekä poliisi-/palokuntaleikit. Lapset saavat ryhmissä aikuisen ohjauksessa leikkiä roolileikkejä.

4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI

 

4.1 Kasvun ja oppimisen tuki yksikössä

 

Kehittämisen kohde Tavoitteet/toimenpiteetArviointi 
Arjen pedagogiikka ja yleinen tuki 

Kuvien systemaattinen käyttö jokaisessa ryhmässä.

Toimintakauden alussa jokaisella ryhmällä on käytettävissä samanlaiset kuvat arjen struktuureihin ja lasten itsesäätelyn tukemiseen. 

 

Veot ja pedajohtaja arvioivat toimenpiteitten käyttöä ja pysäkissä 10.10. jaetaan hyviä käytänteitä koko työyhteisön kanssa.

Veot ohjaavat erityisavustajien ja velhojen toimintaa ja heille on tehty pelisäännöt koskien koko päiväkotia. Johtotiimissä säännöllisesti arvioidaan resurssin käyttöä.

 

4.2 Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa

Lapsen tarvitsemat tukitoimet suunnitellaan inkluusio- ja lähipalveluperiaatteen mukaisesti lapsen varhaiskasvatusryhmään. Laadukas varhaiskasvatus ja vahva yleinen tuki ovat perusta, jonka pohjalta rakentuu yksilöllisempi lapsiryhmässä toteutettava tehostettu tai erityinen tuki. Tuki voi olla pedagogista, rakenteellista ja/tai hoidollista tukea lapsen tarpeiden mukaisesti.  

Tuen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi ovat koko henkilöstön vastuulla. Lapsiryhmissä työskentelee tuen resurssia kuten konsultoivia varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja erityisavustajia, jotka mahdollistavat tukitoimien toteuttamista lapsiryhmissä. Henkilöstö saa tukea autismi-, POLKU- ja NEPSY – konsultaatioiden avulla. 

Lapsen opinpolku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen pyritään rakentamaan joustavasti. Siirtymävaiheissa tehdään monialaista ja alueellista yhteistyötä sovittujen yhteistyörakenteiden mukaisesti. 

 

4.3 Tuki kasvun ja oppimisen palveluissa

Kasvun ja oppimisen palveluiden tavoitteena on laadukas kasvatus, opetus, ohjaus ja oppimisen tuki.

Kaupunkistrategia painottaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta, joita edistetään yhtenäisen opinpolun sekä monipuolisen nuorten palvelutarjonnan kautta. Mahdollisuus terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen turvataan takaamalla riittävät resurssit varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle. Näin toimien varmistetaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toteutuminen. 

Kasvun ja oppimisen kehittämisohjelma toimii työkaluna, jonka avulla edistetään kaupunkistrategiassa asetettuja tavoitteita. Joustavien rakenteiden ja toimivien prosessien avulla tavoitellaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tarpeen mukaista kasvun ja oppimisen tukea ja ohjausta.

 

5. OSALLISUUS, YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ

 

5.1 Osallisuus, yhteistyö ja viestintä yksikössä

 

Kehittämisen kohdeTavoitteet/toimenpiteetArviointi
OsallisuusLasten osallisuuden lisääminen/ henkilökunnan koulutus ja säännölliset pedagogiset keskustelut osallisuuden toteuttamisesta. Vanhempien osallisuus – vasukeskustelut ja vierailut lapsen ryhmässä.Peda- ja tiimipalavereissa pohditaan osallisuuden toteutumista ja jaetaan hyviä käytänteitä.
Eri sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö

Huhtasuon yhtenäiskoulu (esiopetus ja oppilashuolto)

Lasten kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta oleelliset kumppanit: Huhtasuon neuvola, pikkulapsiperheiden psykologi, eri alojen terapeutit ja varhaisentuen palvelut, perhekeskusverkosto.

Aktiivinen yhteydenpito ja yhteiset kalenteroidut tapaamiset.

Yksikön viestinnän periaatteet: Perheille viestitään Edlevon kautta. Jokaisessa ryhmässä pedagogisen dokumentoinnin päivittäisenä välineenä Moi-sovellus sekä viikoittaisena Instagram-sovellus. Sisäisessä viestimisessä käytetään Signal-sovellusta sekä sähköpostia.

 

5.2 Osallisuus, yhteistyö ja viestintä varhaiskasvatuksessa

Lasten osallisuus ja sen vahvistaminen on yksi tärkeimmistä Jyväskylän varhaiskasvatuksen pedagogisista painopisteistä. Yhteisöllisyys on osallisuuden oleellinen elementti.  

Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Turvallinen ilmapiiri ja joustava ryhmittely luovat yhteisöllisyyttä sekä mahdollistavat lapsen kuulemisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa.  

Huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lapsen terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen on yhteistyön tavoitteena. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä. Yhteistyö voi tukea myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta. 

Varhaiskasvatuksessa viestintä tapahtuu pääasiallisesti sähköisen asiointijärjestelmä Edlevon kautta. Akuutit asiat kuten lapsen äkillinen poissaolo tai muu lapsen asioihin liittyvä välitön tieto viestitään puhelimitse soittamalla tai tekstiviestillä.  

 

5.3 Palvelun järjestäjätason kuvaus

Toimivilla kuulemisen ja vaikuttamisen rakenteilla annamme lapsille, nuorille ja huoltajille mahdollisuuden vaikuttaa niin kasvuyhteisön yhteisiin kuin omiin henkilökohtaisiin asioihin. Näitä osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia ovat mm. lasten parlamentti, nuorisovaltuusto, koulujen oppilaskuntatoiminta, Vaskooli sekä koulujen vanhempaintoimikunnat. Kasvun ja oppimisen palveluissa tehdään laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien, esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kanssa. Kaikessa viestinnässä keskeistä on saavutettavuus sekä ajantasainen ja oikea-aikainen tiedottaminen. 

 

6. KEHITTÄMISOHJELMA 2023-2025

 

6.1 Vuorovaikutustaidot ja yhteisöllisyys

Huhtasuon päiväkodissa on sovittu yhteiset eettiset pelisäännöt ja niitä on tarkasteltu ja päivitetty säännöllisesti. Tärkeimpinä nostoina eettisistä periaatteista: lasten ja henkilökunnan fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden takaaminen ja kiusaamisen ehkäisy. Moninaisuuden kunnioittaminen, avoin ja kunnioittava vuorovaikutus.

VaiheetToiminta
StarttiKesäkuussa tehdään tulevan toimintakauden tiimin vuorovaikutuksen sopimukset. 
Kolme etappia10.10.2023, 23.11.2023. ja 7.2.2024
Valmiit säännöt ja seuranta

Uusille työntekijöille on laadittu perehdyttämissuunnitelma.

Turvataidot lasten kanssa 

Turvallisen tilan periaatteet

Arviointi

Tiimien vuorovaikutuksen sopimuksia arvioidaan säännöllisesti tiimipalavereissa. Eettiset pelisäännöt on päivitetty koko päiväkotia varten 30.9.2023 ja niitä arvioidaan keväällä 2024 yhteisessä työillassa. Silloin keskustellaan myös ammatillisista vuorovaikutustaidoista.

Perehdyttäminen alkaa ensimmäisestä päivästä. Palautetta perehdytyksen onnistumisesta kysytään säännöllisesti.

 

6.2 Toimintaympäristön rakenteet ja prosessit

Tukee lasten, nuorten sekä nuorten aikuisten harrastamista ja liikunnallista elämäntapaa kehittämällä yksikön rakenteita ja toimintatapoja. 

Kirjaukset toimintasuunnitelmaan​ lukuun 7.3.

Organisoi erilaiset tuen palveluiden muodot tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla hyödyntäen erilaisia malleja sekä rakenteita.

 Kirjaukset toimintasuunnitelmaan lukuun 4.1.

 

6.3 Osaavat ja hyvinvoivat ammattilaiset

Järjestää säännölliset työelämäkeskustelut ja kartoittaa työntekijöiden osaamistarpeita sekä hyvinvointia​.

Kannustaa työntekijöitä liikkumaan ja ylläpitämään omaa hyvinvointia

ToimenpideArviointi
Järjestetään tarvittavat työelämäkeskustelutSyksyllä henkilökohtaiset keskustelut esihenkilön kanssa.
Osaamistarpeiden kartoittaminenKeväällä omien vahvuuksien sekä osaamistarpeiden keskustelu veon ja pedajohtajan kanssa.
Hyvinvoinnin kartoittaminen

Osana työelämäkeskustelua

esihenkilön ja työntekijät keskustelu HR linjausten mukaan (10pv sl)

Työntekijöiden liikkumaan kannustaminen ja hyvinvoinnin ylläpitäminenTyhy- ryhmän aktiivinen toiminta. Päiväkodin liikuntasalin iltakäytön mahdollistaminen, avoin keskustelukulttuuri ja psykologisen turvallisuuden varmistaminen keskustelemalla.

 

6.4 Yhteisöllinen johtaminen, tietoperustaisuus ja laadun arviointi

Toimintasuunnitelmaan asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi:

Koko työyhteisön kanssa työilloissa ja tiimipalavereissa toimintakauden aikana.

 

7. KAUPUNKISTRATEGIASTA NOUSEVAT MUUT TEEMAT

 

7.1 Kansainvälisyys

Varhaiskasvatusyksikkö merkitsee taulukkoon toimintavuoden toiminnan painopisteet ja tavoitteet. Toimintavuoden päätteeksi arvioidaan, miten tavoitteet toteutuivat. 

Varhaiskasvatusyksikkö Toiminnan painopisteet /tavoitteet Arviointi 

Kielitietoisuus

 

Vuorovaikutuksen luominen jokaiseen lapseen moninaisia keinoja käyttäen. (Kääntäjä, kuvat, viittomat, oma äidinkieli)  

Kulttuurinen osaaminen 

 

Keskusteleva asenne lasten kanssa. ”Ei tabuja” - kaikista erilaisista näkemyksistä ollaan valmiita keskustelemaan. 
Katsomuksellinen osaaminen Kaikenlaisen moninaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen. 

Kansainvälisyyskasvatus

 

Hyväksyvä ilmapiiri, materiaalihankinnoissa huomioidaan monikulttuurisuus. 

Taulukko: Yksikön kansainvälisyyden tasot ja toiminta 

 

 Kansainvälisyys varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2022 mukaan varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa kulttuurinen moninaisuus nähdään voimavarana. Jokaisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen. 

Jyväskylässä monikielisen lapsen varhaiskasvatus järjestetään inklusiivisesti omalla asuinalueella lapsen lähipäiväkodissa. Lasten kielet, kulttuurit ja katsomukset saavat näkyä varhaiskasvatuksen arjessa. Henkilöstön tukena ovat kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, joiden tehtäviin kuuluu konsultointi ja koulutus. Varhaiskasvatusyksiköissä on nimetyt kieku (kieli ja kulttuuri) -yhdyshenkilöt. 

Henkilöstöltä edellytetään kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisuutta. Suomi toisena kielenä opetus toteutuu luontevissa, monipuolisissa tilanteissa sekä pienryhmätoiminnassa. Äidinkielen opettaminen on pääsääntöisesti perheen vastuulla. Oppimisympäristönä nähdään varhaiskasvatusyksikön lisäksi etenkin lähiympäristö mutta myös laajemmin koko Jyväskylä erilaisine mahdollisuuksineen. Henkilöstön kulttuurinen osaaminen ja sensitiivisyys näkyy eri kulttuurien arvostamisessa, avoimena kohtaamisena sekä vuorovaikutustaidoissa. Henkilöstön tietoisuutta ja ymmärrystä uskonnoista ja katsomuksista vahvistetaan koulutuksilla.  

Kansainvälisyyskasvatuksen avulla kaikilla lapsilla on mahdollisuus tutustua eri kieliin ja kulttuureihin.  Kaikkien lasten kielellisten taitojen, kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon kehittymistä tuetaan yksilöllisesti ja monipuolisesti.  

 

7.2 Resurssiviisaus

Ympäristövahtiin on kirjattu Jyväskylän kaupungin kestävän kehityksen tavoitteet, toimenpiteet ja tehtävät. Päiväkotien yksikkötasoisen suunnitelman taulukkoon kirjataan varhaiskasvatuksen vastuualueen toimenpiteistä (83, 137, 138 ja 139) johdetut tehtävät sekä niiden aikataulut, seuranta ja vastuuhenkilöt. 

Suunnitelmat laaditaan syyslukukauden aikana.  

Etusivu  · Ympäristövahti (jyvaskyla.fi)  

Lisäksi päiväkoti voi kirjata varhaiskasvatuksen ympäristötavoitteista johdettuja muita yksikkökohtaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. 

Tavoitteet ja toimenpiteet Vastuuhenkilö ja aikatauluArviointi (kyllä/ei)
Jätehuolto-/kiertotalousneuvonta  Sari Mehtovuori, Satu Jokilahti 
Kierrätettävät jätejakeet:Sekajäte, paperi, pahvi, kartonki, biojäte, muovi, lasi, metalli ja paristot 
Ympäristösuunnitelmat ja vuosikellot   
Luodaan ympäristökasvatuksen vuosikello Ympäristökasvatuksen vuosikello Tehdään v. 2024 aikana.
Ympäristövastaava osallistuu verkoston toimintaan Ympäristövastaava osallistuu sähköpostiviestinnällä.  
Toimenpiteet kirjataan toimintasuunnitelmaan  
Kasvatetaan lapsia ja nuoria fiksuiksi liikkujiksi Liikenneturvallisuus-tempaus 15.9.23 
Henkilöstö osallistuu Liikenneturvan järjestämään koulutuksenHenkilöstö kouluttautunut ja liikenneturvan materiaali käytössä. 
Hyödynnetään liikunta- ja luontovälinelainaamoa Lisätään välinelainaamon käyttöä. 
Osallistutaan #Beactive-viikkoon Kyllä  
Ruokahävikin seuranta ja vähentäminen   
Osallistutaan hävikkiseurantaviikkoihin Biojätteen vähentämiseen pyritään ottamalla sopivan kokoiset annokset aikuisen tuella.Hävikkiviikkojen tulokset

Taulukko. Päiväkodin tavoitteet ja toimenpiteet

 

 Resurssiviisaus varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatus varmistaa vuosittain lapsille järjestettävän ikätasoisen kiertotalousneuvonnan toteutumisesta. Toteuttaminen varmistetaan yhteisellä vuosikellolla, johon kirjataan säännölliset toimenpiteet ja tehtävät yhteistyössä ympäristövastaavien verkoston kanssa. 

Jokaisesta yksiköstä tulee löytyä ympäristövastaava sekä ympäristösuunnitelma osana toimintasuunnitelmaa. Vuosikelloon kirjataan säännölliset ympäristökasvatukseen liittyvät tehtävät. 

Varhaiskasvatuksessa kannustetaan lapsia ja perheitä liikkumaan fiksusti lihasvoimaa ja julkisia hyödyntäen. Lisäksi järjestetään säännöllisesti kampanjoita ja tapahtumia fiksun liikkumisen esiin nostamiseksi. 

Varhaiskasvatus järjestää osana ruokahävikkiviikkoja ja normaalia arkea kasvatuksellista toimintaa vastuullisen ja ekologisen ruokakäyttäytymisen vahvistamiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi. 

 

 Resurssiviisaus Kasvun ja oppimisen palveluissa

Kasvun ja oppimisen tavoitteena on kasvattaa resurssiviisaita, kestävään tulevaisuuteen katsovia ihmisiä. Tähän päästään tehostamalla nuorisopalveluiden, koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen kasvatusta osana opetus- ja kasvatustyötä, samalla parantaen kaupunkiympäristön tilaa sekä pienentäen ympäristöön kohdistuvien toimien kuormitusta. Pitkän aikavälin ympäristötavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden vuosittainen päivittäminen ovat toimenpiteistä tärkeimpiä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan Resurssiviisas Jyväskylä 2040 ohjelmapäivityksen yhteydessä ja seurannassa. 

 

7.3 Liikunnallinen elämäntapa

Päiväkodissa edistetään lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa. Liikkuvaan ja terveelliseen elämäntapaan kannustavaa ohjausta toteutetaan suunnitelmallisesti.

Tavoitteet ja toimenpiteet Toteutuuko (kyllä/ei) / käytännön toteutus / aikataulu / vastuuhenkilö(t) 
Päiväkodista löytyy liikuntavastaavat. Jokaisesta kotipesästä valitaan liikuntavastaava tälle toimintakaudelle.
Liikunta- ja luontotoiminta näkyy päiväkodin arjessa.Kaikki ryhmät retkeilevät viikoittain metsässä tai puistoissa. 3-6. v käytössä APM-kartoitus
Päiväkoti täyttää vuosittaisen Liikkuva varhaiskasvatus -nykytilan arvioinnin.

Kotipesien liikuntavastaavat arvioivat nykytilan ja päivittävät ulkoilupedagogiikkaa sekä pihasääntöjä  19.12.23 mennessä.

Liikuntavastaavien palaverit 20.11. ja 4.12.

Päiväkoti hyödyntää liikunta- ja luontovälinelainaamoa.  

 

 Liikunnallinen elämäntapa varhaiskasvatuksessa

Jyväskylä on mukana valtakunnallisessa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmassa. Innostetaan ja tuetaan perheitä ja lapsia löytämään liikunnan ilo ja tätä kautta varmistaa liikunnallisen elämäntavan jatkuminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Tavoitteena taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet liikkumiseen ja jokaiselle lapselle kokemus liikkumisen riemusta, joka siirtyy varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. 

 

  Liikunnallinen elämäntapa kasvun ja oppimisen palveluissa

Lasten ja nuorten kasvattaminen liikunnalliseen elämäntapaan on Liikuntapääkaupunki-strategiakärjen mukainen erityistavoite kaupungin palveluissa. Kaupunkistrategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu lupaus edistää lasten ja nuorten liikkumista päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla. Näin toimimalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä, tuetaan liikunta- ja harrastustoimintaa sekä vähennetään yksinäisyyttä. Jyväskylän kaupunki on myös Unicef Lapsiystävällinen kunta.

 

7.4 Kulttuuri

Varhaiskasvatuksen kulttuuritarjonnassa on vakiintunut kulttuuripalvelujen ja varhaiskasvatuksen kulttuurivastaavien kanssa yhdessä sovittu toimintamalli (taidepajat kiertävät alueilla ja esitykset tarjotaan vuosittain kaikille).

Päiväkodin kulttuurivastaavaSatu Jokilahti
Miten päiväkoti hyödyntää kaupungin tarjoamia kulttuuripalveluita?Osallistutaan tasapuolisesti ja monipuolisesti kulttuuritapahtumiin. Osallistutaan Huhtasuon kirjaston järjestämiin kulttuuritapahtumiin.
 

  Kulttuuri varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman mukaan hyödynnetään Jyväskylän kaupungin ja yhteistyökumppaneiden tarjoamia palveluja, joita ovat mm. koulut, kirjastot, museot ja Kulttuuriaitta. Kulttuuripalvelut tuottaa kaikille kaupungin päiväkodeille joka vuosi taide-esitykset sekä vuorovuosin päivähoitoalueilla kiertävän monitaiteisen taidepajaohjelman. Kulttuuriohjelman suunnittelussa huomioidaan eri ikäiset lapset. Tavoitteena on taiteen ja kulttuurin keinoin tuottaa positiivisia elämyksiä ja siten tukea lapsen hyvinvointia, itseilmaisua ja hyvää kasvua. 

 

https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuriaitta/varhaiskasvatus-ja-koulut/varhaiskasvatuksen-kulttuuriohjelma 

 

  Kulttuuri kasvun ja oppimisen palveluissa

Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut tuottaa lapsille, nuorille ja perheille runsaasti laadukkaita kulttuuripalveluita: tapahtumia ja esityksiä Lasten Lystissä, Kulttuurineuvola-toimintaa, varhaiskasvatuksen kulttuuriohjelmaa ja perusopetuksen kulttuuriopetussuunnitelma Kompassia.

 Kulttuuripalvelut koordinoi seudullista lasten- ja nuortenkulttuurin yhteistyöverkosto Kulttuuriaittaa. Kulttuuriaitta on yksi Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton perustajajäsenistä.

 

7.5 Elinvoima

Alueen tarpeisiin on vastattu mm. siten, että Huhtasuon päiväkodissa toimii kasvatusohjaaja (sosionomi), joka on matalan kynnyksen apu ja antaa perheille tukea ja neuvoja lasten hyvään kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa.

Päiväkodissa toimii myös toimintaterapeutti tukemassa ryhmien henkilökuntaa mm. lasten motoriikkaan, hienomotoriikkaan ja hahmottamiseen liittyvissä haasteissa.

Hanketyöntekijä toimii sekä henkilökunnan että huoltajien tukena ja pitää lapsille erilaisia lasten kehitystä ja oppimista tukevia kerhoja.

 

Tunne- ja kaveritaitoihin ja niiden opetteluun kiinnitetään huomiota kaikissa ryhmissä. Myös erityisiä tunnetaitokerhoja pidetään.

 

Liikenneturvallisuustempaus syksyllä päiväkodin pihassa. Huoltajia opastettiin lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa ja pyöräilykypärien käytöstä. Päiväkotiin on laadittu liikennekasvatuksen vuosikello.

 

 Elinvoima varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa kaupunkistrategian mukaista elinvoiman rakentumista tukevat erityisesti laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, jotka on kuvattu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. 

Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Tietojen ja taitojen käyttämiseen vaikuttavat lasten omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän.  

 

  Elinvoima kasvun ja oppimisen palveluissa

Jyväskylän kaupunkistrategian mukaisesti elinvoima rakentuu muun muassa työllisyyden vahvistamisesta, kasvavista yrityksistä, houkuttelevista työpaikoista sekä yritysten ja korkeakoulujen kanssa toteutettavista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Kasvun ja oppimisen palveluissa voimme tukea tätä strategista tavoitetta edistämällä lasten ja nuorten hyvää kasvua ja oppimista, innovatiivisuutta, yritteliäisyyttä ja valmiuksia kohdata tulevan työelämän moninaiset tarpeet.

 

8. SUUNNITELMAT

 

8.1 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Selvitys tehtiin keväällä 2023 ja esiin nousi leikkiympäristöön liittyviä asioita.

 

Kehitettävä teema ja tavoite Kehittämistoimenpiteet Aikataulu, vastuuhenkilö, milloin arvioidaan Arviointi 
Leikkivälineiden tasainen jakautuminen kotipesien välillä ja uusien leikkivälineiden hankinta.

Kaikki kotipesät siivotaan kesän 2023 aikana. Lelut jaetaan laatikoihin ja sijoitetaan tasaisesti eri kotipesien välillä viimeistään elokuussa 2023. Välineiden sijoittelussa huomioidaan lasten ikä. Rikkinäiset tavarat heitetään roskiin. 

 

Leikkiväleiden sijoittelun jälkeen kartoitetaan hankintojen tarve.

 Touko-elokuu 2023

 

 

 

Uusia leluja tilattiin elokuussa.

 

Kiinteiden leikkipisteiden rakentaminen

 

 

 

 

 

Lelujen saavutettavuus lapsille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Roolileikkimahdollisuuksien lisääntyminen

Kotipesässä mietitään yhdessä mitä kiinteitä leikkipisteitä rakennetaan mihinkin tilaan. Lasten mielipide ja näkökulma otetaan huomioon.

 

 

 

Jokaisessa lelulaatikossa on kuva, mitä se sisältää. Jos jotain välineistöä säilytetään kaapissa, laitetaan kuva kaapin oveen. Lelut säilytetään lasten saatavilla, ei ylähyllyillä. 

 

Jotta lelut ovat saavutettavissa koko toimintavuoden, niiden kohteluun ja keräämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kasvattajan läsnäolo leikeissä on tärkeää. Leikin siivoamiselle jätetään riittävästi aikaa ennen siirtymää ja kasvattajan tehtävänä on opastaa lapsia lelujen keräämisessä ja lajittelussa oikeisiin paikkoihin. 

 

Tehdään yhteiseen käyttöön erilaisia roolileikkilaatikoita- kauppaleikit, lääkärileikit, poliisi- ja palokuntaleikit.

Varhaiskasvatuksen opettajien vastuulla on leikkipisteiden rakentaminen ryhmiin. 

 

8.2 Turvallisuussuunnitelmat

 

SuunnitelmaPäivitetty 
Turvallisuussuunnitelma  6.9.2023
Kriisisuunnitelma 12.5.2023
Pelastussuunnitelma  6.9.2023

8.3 Esi- ja perusopetuksen opiskelijahuoltosuunnitelma

 

Sivistyspalvelut - Jyväskylän esi-ja perusopetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma.pdf - Kaikki asiakirjat (sharepoint.com)

 

 

Huhtasuon opiskeluhuoltosuunnitelma:
Asiasanat:  
varhaiskasvatus
päiväkoti
esiopetus