Timo Kiiverin polku kehitysvammaisten ohjaajasta työsuojeluasioiden kautta International House Jyväskylään

Timo Kiiveri tuli 90-luvulla Heinolasta Jyväskylään opiskelemaan. Työpaikat olivat tuolloin kortilla.  

– Minulla oli Päijät-Hämeeseen työpaikka jo tarjolla ja ajattelin, etten varmaankaan pääse Jyväskylään töihin kehitysvammaisten ohjaajaksi, koska hakijoita oli niin paljon. Viimeisenä hakupäivänä muutin mieleni. Minut haastateltiin viimeisenä, vaikka minulla ei tuolloin ollut kokemusta. Olen ollut todella kiitollinen, kun pääsin töihin Jyväskylään. Pakko myöntää, että päätökseen valita juuri minut kehitysvammaisten ohjaajaksi vaikutti, että olin mies.

Kehitysvammaisten ohjaajan hommien jälkeen 2000-luvun alkupuolella Timo työskenteli sote-alueen päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna noin 10 vuotta.

– Vuonna 2013 päätin, että työsuojelu-ura on tässä. Yksi kaupungin vahvuuksista on, että täältä löytyy monia paikkoja. Hakeuduin Huhtasuolle lähipalveluun ohjaajaksi ja sillä tiellä ollaan. Huhtasuolaiset toivoivat alueelle lähipistettä työvoimapalveluille. Työttömät tulivat itse mukaan kehittämään työvoimapalveluita. Tässä ensimmäisessä kuntakokeiluhankkeessa silloiset työllisyyspalvelut laajenivat lopulta Huhtasuolta mm. Kuokkalaan.

– Kun pääsin asiakastyöhön, niin sen jälkeen minulla on ollut työn ilo joka aamu. Tässä työssä olen omalla paikallani ja pääsen käyttämään omia vahvuuksiani ja tekemään tärkeää työtä.  

Tammikuussa 2021 alkoi hanke maahanmuuttajien palvelujen kehittämiseksi. Timo tykkää työskennellä kaupungin hankkeissa, koska hänen mukaansa niissä aidosti kehitetään asioita ja niistä tulee pysyviä palveluita ja muutoksia eikä hankkeita vaan aloiteta ja lopeta.  

Timo Kiiveri toimii ohjaajana Osaamiskeskuksessa, International House Jyväskylässä.

– Näissä kaupungin hankkeissa on mukana aina tekemisen iloa, yhteistä motivaatiota, selkeä päämäärä ja innostusta. Siksi hakeuduin tähän maahanmuuttajien hankkeeseenkin, koska Huhtasuon hanke oli niin kiva. Arvelin, että tässä toisessakin on samanlainen tekemisen meininki.  

Maahanmuuttajien palveluja kehitettäessä huomattiin, että kaupungin pitää ottaa laajempi vastuu palveluista, joten samalla alettiin rakentaa International House Jyväskylää.

”Onnistumiset tulevat siitä, että saan oikeat ihmiset kohtaamaan toisensa”

Timo painottaa, että hänen työnsä ydintä on henkilökohtainen ohjaus. Timon asiakkaita ovat työttömyysuhan alla olevat vieraskieliset maahan muuttaneet.

– Työarkeani on, että ohjaan asiakkaitani työhön, opiskelemaan tai yrittäjäksi. Olemme tehneet esimerkiksi erilaisia palvelukokeiluja, suunnittelimme Haluatko yrittäjäksi -ryhmää, olemme järjestäneet koulutuksia, ryhmiä ja tapaamisia.  

Yksi Timon vahvuuksista on kohtaamisen taito. Lisäksi hänellä on laaja verkosto hänen työnsä kannalta oleellisia osaajia.

– Tiedän, miten asiat toimivat Jyväskylän kaupungilla ja tunnen paljon yrityksiä, joista on paljon kontakteja. Se auttaa hirveästi tässä työssä.

Työnantajiin ei ole yhteydessä ainoastaan Timo, vaan myös työnantajat ottavat yhteyttä. Hän nostaa esimerkiksi Huhtasuon.  

– Huhtasuon menestys johtui, että työnantajat oppivat tuntemaan meidät ja tulivat itse tarjoamaan työ- ja harjoittelupaikkoja. Näin loimme jälleen uusia verkostoja. Tänä päivänä on helppo soittaa, että mikä tilanne teillä on. Pitää tuntea työntekijät, osaaminen ja minkälaista työntekijää yrityksessä tarvitaan. Onnistumiset tulevat siitä, että saan oikeat ihmiset kohtaamaan toisensa.

Kuva

Yrityksille löytyy apua kaupungilta vieraskielisten työntekijöiden palkkaamisessa

Timo näkee Suomessa kotouttamisen vahvuutena maahan tulijan mahdollisuuden kouluttautua, tehdä erilaisia töitä ja tulla kuulluksi.

– Emme pakota ketään tietylle alalle, vaikka joskus niin väitetäänkin. Jos ihmisellä on motivaatiota ja kykyä tehdä asioita, niin mahdollisuuksia on paljon. Meillä on erilaisia palveluja vieraskielisille todella paljon, esimerkiksi nuorille kohdennettuja palveluita. Tietysti välillä on ruuhkaa ja jonoa kotouttamiskoulutuksiin.

Suomessa asenne ja ilmapiiri ovat muuttuneet viime aikoina selvästi, samoin kielitaitovaatimukset työpaikoilla.  

– Mietimme koko ajan, mikä kielitaitovaatimus oikeasti on missäkin työssä. Esimerkiksi monesti kuulee sanottavan, että siivousta voi tehdä ilman kielitaitoa, mutta ei se ole niin. Siivousalalla kohtaamiset ovat monesti asiakaspalvelutilanteita. Lisäksi siivousalalla pitää pystyä työskentelemään turvallisesti. Asenteet muuttuvat koko ajan ja kielitaitovaatimuksia kehitetään.  

– Lisäksi työnantajat ovat oppineet käyttämään palvelujamme. Meillä on esimerkiksi suomen kielen valmennusta suoraan työpaikalle. Pystymme antamaan työntekijälle henkilökohtaista valmennusta ja kouluttamaan työyhteisöä, kuinka he voivat kommunikoida vieraskielisen kanssa. Se helpottaa vieraskielisen palkkaamista yritykseen.

Info centerissä palvellaan yli 10 kielellä

Timo kertoo, että Jyväskylässä on ihan viime aikoina tehty seitsemän työsopimusta siten, että yrittäjä etsi työntekijää, otti kaupunkiin yhteyttä, Timon porukka etsi työntekijät ja tarjosi työnhakijoille apua työhaastatteluihin, työpaikan esittelyyn ja perehdyttämiseen.

International House Jyväskylän omassa henkilökunnassa on kielitaitoista väkeä. Esimerkiksi Info centerissä apua saa yli 10 eri kielellä.

– Kaupunki on ottanut oikeasti vastuun ja kopin maahanmuuttajien palvelujen kehittämisestä. Olemme luomassa täällä yhden luukun mallia. Keskitämme ja kehitämme palveluitamme koko ajan, kiittelee Timo kaupungin roolia maahan muuttaneiden työllistämisessä.

Ihminen saatava nopeammin kiinni työntekoon

Moni asia on vieraskielisten työllistämisessä parantunut viime vuosina, mutta parannettavaakin löytyy. Ensimmäisenä parannuskohteena Timo nostaa maahan muuttaneiden työnhakijoiden asioiden hitaan käsittelyn.

– Kyllä ihmisen pitää päästä nopeammin kiinni työntekoon. Ja samoin saada nopeammin laajempaa ja tehokkaampaa kielikoulutusta.

– Pidän hyvänä suuntana, että kielikoulutuksiin on lisätty yhteiskuntaorientaatiota, jotta tulijalla olisi edellytykset ymmärtää suomalaista työkulttuuria ja -elämää. Näitä epäkohtia varten olemme järjestäneet esimerkiksi Startti työelämään -kursseja.

Timo peräänkuuluttaa laajempaa yhteistyötä eri palvelujen välillä, jotta asiakkaat eivät joutuisi kiertämään eri palveluissa. Laajempi yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja parempi toisten palveluiden tuntemus nopeuttaisi kototutumista ja olisi kustannustehokkaampaa. Silloin asiakaskin voisi hoitaa asiansa yhdellä luukulla yhden ihmisen kanssa kerralla kuntoon.  

– Vaikka keskitämmekin jo palveluja, asiakas joutuu liian usein kiertämään eri palveluissa. Sitä kuitenkin kehitetään koko ajan.

Timo on kiinnostunut ihmisistä ja heidän tarinoistaan

– Olen utelias ihminen, minua kiinnostaa, kuinka ihmiset pääsevät omassa elämässään etenemään oman tavoitteensa mukaan.  

– Minusta tuntuu aina kivalta, kun kuulen tai saan viestin, kuinka joku asiakkaani on saanut opiskelupaikan tai työpaikan. Tai kun yritys kiittää, että rekrytointi meni hyvin ja saatiinpa hyvät työntekijät.

Kun alussa kuuntelee, ihmisen tavoitteet ja tarjotut mahdollisuudet kohtaavat paremmin

Jyväskylä on monikulttuurinen yliopistokaupunki. Timo nostaakin esiin, että maahanmuuttajilla on hyvät mahdollisuudet opiskella Jyväskylässä, myös työn ohessa. Jyväskylän kaupunki tietää tarvitsevansa tänne maahanmuuttajia ja on siksi panostanut palveluihin paljon.

Timo korostaa, että ihmisen pitää tulla kuulluksi ja kohdatuksi heti alusta lähtien, mielellään omalla kielellään. Siksi Timo kartoittaa alkuhaastattelussa asiakkaidensa lähtötilanteen.  

– Tutustumiseen heti alusta lähtien pitää panostaa. Pitää kuulla ohjattavan omat unelmat ja rajoitteet. Kun luokseni tulee yksinhuoltaja, joka asuu tietyllä alueella ja voi tehdä vain tiettyä vuoroa, ne kaikki tekijät pitää ottaa huomioon hänen työllistämistään mietittäessä. Tai jos jollain ei ole asuntoa, niin minun velvollisuuteni on ohjata asumisen asiantuntijoidemme puoleen, koska me emme pysty täällä työllisyyspuolella ratkomaan asuntoasioita. Teemmekin paljon muiden toimijoiden kanssa yhteistyötä, joten asiat kyllä saadaan eteenpäin.

Timo pitää hyvänä, että Suomessa ei ole jäykkää viranomaistunnelmaa, vaan ihminen uskaltaa tulla palvelujen piiriin turvallisesti.

Timo näkee ongelmana sen, että maahanmuuttaja ei välttämättä tiedä, missä palvelussa hän milloinkin on ja kenen kanssa hän oikein on tekemisissä, viranomaisen vai jonkun muun. Ihmisten pitää ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa ja kenen kansa he oikein asioivat.  

– Lähes kaikki maahanmuuttajista ovat erittäin motivoituneita ja halukkaita edistämään omaa tilannettaan. Kaikki haluavat päästä eteenpäin. Toki on muutamia pudokkaitakin, sehän on selvä. Maahanmuuttajat eivät pelkää viranomaisiamme, vaan ennemminkin he pelkäävät sitä, että he eivät ole ymmärtäneet jotakin ja siitä tulee sanktioita.  

Jyväskylän kaupunki kannustaa osaamisen laajentamiseen

Timo on viihtynyt Jyväskylän kaupungilla hyvin. Erityisesti häneltä saa kiitosta esimiehet, jotka ovat Timon mielestä luotettavia, antavat vapauden tehdä ja määrittävät selkeät tavoitteet. Töitä tehdään yhteistyön ilmapiirissä.

– Meidän työntekijöiden pitäisi kuitenkin olla aktiivisempia ja yhdessä kehittää palavereita, tuoda esiin omia kehitysideoitamme. Yhteistyö on vuorovaikutteista eikä pelkästään työnantajan aktivoimaa toimintaa.  

– Oman kokemukseni mukaan työkierto on ollut helppoa ja joustavaa kaupungin sisällä. Kaupunki on aina kannustanut vaihtamaan tehtäviä ja laajentamaan omaa osaamista, kiittelee Timo kaupunkia työnantajana.

Teksti: Satu Kivistö
Kuvat: Tuuli Kärjä