Ehkäisevä päihdetyö Jyväskylässä

Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Ehkäisevä päihdetyö on välittämistä ja huolehtimista, jota jokainen meistä voi toteuttaa. Se on ajoissa annettavaa tukea ja apua. Tuen antajana voi olla niin ammattilainen kuin läheinen, tuttava tai naapuri.  

Ehkäisevässä päihdetyössä kannustetaan terveisiin elintapoihin. Tätä toteutetaan ehkäisemällä ja vähentämällä päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä sekä rahapelaamista ja niistä aiheutuvia haittoja. Työtä tehdään lisäämällä tietoa ja ymmärrystä kouluttamalla ja tiedottamalla.  

Ehkäisevä päihdetyö kouluissa

Jyväskylän kouluissa ehkäisevä päihdetyö koostuu terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edistämisestä ja laadukkaasta päihdekasvatuksesta. Ehkäisevä päihdetyö ei ole mikään erillinen osa, vaan se sisältyy kasvuympäristön tapaan toimia ja olla olemassa.

Osallisuuden ja onnistumisen kokemukset, turvallinen ja huolehtiva kasvuympäristö sekä vastuullisesti päihteiden käyttöön suhtautuva lähiyhteisö suojaavat lasta ja nuorta päihteiden käytöltä ja päihdehaitoilta.  

Jyväskylän kaupungin perusopetuksen koulut ottivat lukuvuonna 2022–2023 käyttöön hyvinvoinnin vuosikellon, jonka tavoitteena on vahvistaa sekä oppilaiden että henkilökunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Peda.net: Hyvinvoinnin vuosikello

Päihteet Suomessa 

Alkoholi, huumeet, tupakkatuotteet ja rahapelit aiheuttavat vakavia haittoja käyttäjille itselleen ja heidän lähipiirilleen. Haitat näkyvät niin perheissä, läheissuhteissa kuin työelämässä ja julkisilla paikoilla.

Päihteiden väärinkäyttö liittyy myös isoon osaan lastensuojeluilmoituksia.

Työpaikoilla varhainen puuttuminen on tärkeä osa koko työyhteisön hyvinvointia. Päihteet tulisi ottaa puheeksi riittävän varhaisessa vaiheessa. 

Päihdehaitat ja niiden hoitaminen kuormittavat monin tavoin kuntien ja hyvinvointialueiden taloutta. Koko maan tasolla alkoholin, tupakan ja huumeiden aiheuttamat kustannukset on laskettu olevan vähintään noin 4,2 miljardia vuodessa. 

Alkoholin riskikäytön tiedetään olevan Suomessa yleistä. THL:n juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 % väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tämä tarkoittaa sitä, että yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen.

Alkoholin käytön kohtalaisen riskin rajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa. Näin suurta kulutusta pidetään hälytysrajana ja alkoholinkäyttöön on tässä kohtaa hyvä viimeistään puuttua. Yksi alkoholiannos on esimerkiksi 1 pullo (0.33 litraa) keskiolutta tai siideriä tai lasillinen (12 cl) viiniä.  

Suomalaiset pelaavat myös rahapelejä aktiivisesti, joten Suomessa on väkilukuun suhteutettuna runsaasti pelaamiseen liittyviä haittoja. Suosituimpia rahapelejämme ovat lotto, arvat ja rahapeliautomaatit.

Lähes 80 prosenttia on pelannut viimeisen vuoden aikana jotain rahapeliä. Tästä joukosta 65 % pelaa maltillisesti ja 11 % pelaa riskitasolla. Suomalaisista 15–74-vuotiaista arviolta 3 prosentilla, eli noin 112 000 henkilöllä on rahapeliongelma. Rahapeliongelmaisista 52 000:lla on todennäköisesti myös rahapeliriippuvuus. 

Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan yhdessä 

Jotta päihdehaittojen ja riippuvuuksien ehkäisy ja vähentäminen olisi tehokasta, tarvitaan kuntalaisten, järjestöjen ja luottamushenkilöiden sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Jyväskylässä toimii ehkäisevän päihde- ja väkivaltatyön monialainen työryhmä, jossa on mukana laaja edustus eri toimijatahoista. 

Yhtenä ryhmän tärkeänä tehtävänä on ehkäisevän päihdetyön toimien esittäminen ja edistäminen eri hallinnonaloilla. Ryhmän tarkemmat tehtävät on määritelty laissa (laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015, 5 ja 6 §).

Ryhmän toimintaa koordinoi
Ella Lounasto, ehkäisevän päihde- ja väkivaltatyön koordinaattori
p. 040 161 7119, ella.lounasto(at)jyvaskyla.fi