Hyppää pääsisältöön
Kuva
Heijastinliiviset lapset kulkevat jonossa metsässä. Kuva Dolly Aittanen
Pääsisältö

Esimiesalueen varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat

  • Halssilan päiväkoti, varhaiskasvatus ja esiopetus 
  • Ilvespuiston esiopetusryhmä, esiopetus
  • Aittorinteen päiväkoti, varhaiskasvatus ja kaksivuotinen esiopetus 
  • Lokin esiopetusryhmä, esiopetus 

Päiväkodin johtajan ja muiden asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät päiväkotien nettisivuilta.  
Halssilan päiväkoti
Aittorinteen päiväkoti

Kuvaus ryhmärakenteista, henkilöstörakenteesta ja johtamisesta

  • Halssila: kaksi 1-4-vuotiaiden ryhmää, kaksi 3-5-vuotiaiden ryhmä sekä yksi esiopetusryhmää, jossa mukana myös 5-vuotiaita
  • Ilvespuiston esiopetusryhmä
  • Aittorinne: kaksi 1-3-vuotiaiden ryhmää, yksi 3-4 -vuotiaiden ryhmä ja kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluryhmä
  • Lokintien esiopetusryhmä 

Lapsiryhmät on muodostettu joustavan ryhmärakenteen mukaan toimiviksi kokonaisuuksiksi. Pienryhmätoiminnan lähtökohtana ovat lapsen mielenkiinnon kohteet, vasuun kirjatut tavoitteet ja lapsiryhmän tarpeet. 

Palveluista sekä työyhteisön toimintatapojen kehittämisestä vastaavat päiväkodinjohtaja Anne Niemeläinen, apulaisjohtaja Petja Tapaninaho sekä pedagoginen johtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Mari Vaara
 
Alueemme henkilöstö kokoontuu säännöllisin väliajoin, erilaisin kokoonpanoin, keskustelemaan pedagogisista toimintamalleista ja sopimaan käytännön järjestelyistä. Toiminnan arviointi on keskeinen teema kaikissa johtamisen rakenteissamme.

Kummassakin yksikössä työskentelee 8 varhaiskasvatuksen opettajaa ja 7 varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Alueella on 4 varahenkilöä, jotka paikkaavat äkillisiä poissaoloja,1 varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä 2 erityisavustajaa. 
 

Aittorinteen päiväkoti kuuluu kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluyksiköihin. Ryhmä koostuu kokeiluun osallistuvista 5-vuotiaista lapsista.

Hyvä arki ja laadulliset tavoitteet

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa painotetaan hyvää arkea, jossa toteutuu myönteinen, hyväksyvä ja arvostava vuorovaikutus, turvallinen kasvuilmapiiri ja osallisuus. Lapsen yksilölliset kehityksen ja oppimisen tarpeet, sekä lasten kannalta tarkoituksenmukaiset sosiaaliset suhteet huomioidaan jo lapsiryhmiä muodostaessa. Hyvä arki rakentuu monipuolisesta, pedagogisesti suunnitellusta toiminnasta sekä päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, levosta ja ruokailosta. Tunne-ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen on osa arjen toimintaa.

Yksiköiden toiminnassa painottuvat pienryhmätoiminta, leikki, lasten osallisuus sekä liikunta- ja luontotoiminta.

Yksiköille on tehty Liikunnan vuosikello -suunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Vuosikellossa huomioidaan lasten monipuolinen liikunta, vuodenajat ja eri liikuntaympäristöt. Liikunnan vuosikello löytyy jokaisen ryhmän tiimikansiosta. Lapsille pyritään järjestämään aikaa ja tilaa liikkumiselle päivittäin sekä sisä- että ulkotiloista. 

Aktiivisessa luontotoiminnassa hyödynnetään lähimetsää käyden siellä retkeilemässä. Metsätoiminta sisältää monipuolisesti oppimisen alueita ja metsäleikeille sekä majojen rakentamisille jätetään myös runsaasti aikaa. Molemmissa päiväkodeissa ryhmät retkeilevät aktiivisesti ympäri vuoden hyödyntäen lähiympäristön kohteita. 

Lasten osallisuus huomioidaan toiminnassa monin eri keinoin. Lapset saavat suunnitella tulevaa toimintaa ja heidät otetaan mukaan toteutuneen toiminnan arviointiin. Osallisuus näkyy arjen pienissä hetkissä ja aikuiset pysähtyvät kuuntelemaan lasta aidosti, jolloin lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. Vanhempien toiveita ja ideoita kuullaan ja niitä huomioidaan toimintaa suunniteltaessa. Vanhemmat voivat aina tulla tutustumaan ja osallistumaan päiväkodin toimintaan.

Lasten hyvinvointi rakentuu monesta eri osa-alueesta. Hyvinvointioppimiseen kuuluvat riittävä ravinto, uni, päivittäinen ulkoilu, asianmukainen hygienia sekä lapsen saama aikuisen tuki sosiaalisten taitojen opetteluun. Vanhempia ja lapsia kuunnellen jokaiselle lapselle muodostuu oma hyvinvointioppimisen suunnitelma. 

Ravinnon osalta lapsia kannustetaan maistamaan vieraitakin makuja ja ruokailuhetkelle pyritään luomaan rauhallinen ja keskusteleva ilmapiiri. Lepohetket katkaisevat hektisen päivän lounaan jälkeen. Yhdessä vanhempien kanssa sovitaan lapselle ideaali lepohetken pituus. Päivän aikana ulkoillaan sekä aamu- että iltapäivällä.

Hyvä yhteistyö päiväkodissamme

Hyvän yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä. Yhteistyö alkaa tutustumisesta. Lapsen aloittaessa käydään aloituskeskustelu kotona tai päiväkodilla oman aikataulun mukaisesti. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa yksilöllinen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita sekä yhdessä sovittuja asioita tukemaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.

Kasvatusyhteistyö perheiden kanssa on erittäin tärkeä osa työtämme. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita, ja haluamme huomioida myös heidän havaintonsa lapsesta sekä toiveensa päivähoitoon liittyen. Ennen päivähoidon aloitusta perheen kanssa käydään Hyvä Alku -keskustelu. Vanhemmille lähetetään säännöllisesti tiedotteita lapsen ryhmästä, jossa kerrotaan ryhmän kuulumisia sekä avataan tulevia suunnitelmia toimintaan liittyen. Vanhempien lisäksi yhteistyötä tehdään säännöllisesti myös seuraavien tahojen kanssa: alueellinen yhteistyö esiopetuksessa, koulu, neuvola, terapeutit sekä muut alueen toimijat esim. kirjasto. Lisäksi Varhaisen tuen palvelut ja Perheneuvola ovat yhteistyötahoja. Varhaiskasvatuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä nivelvaiheissa. Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun siirryttäessä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman / esiopetussuunnitelman avulla välitetään opetuksen järjestämistä koskevat asiat. Lisäksi keväisin järjestetään tiedonsiirtopalavereita nivelvaiheen yhteistyötahojen kanssa. 
 
Päivittäiset keskustelut lasten tuonti- ja hakutilanteissa vanhempien kanssa ovat tärkeitä. Näissä tilanteissa vaihdetaan päivän kuulumiset puolin ja toisin.  Toimintakauden alussa ryhmät järjestävät vanhempainillan, jossa henkilökunta esittelee ryhmän toimintaa ja vastailee tärkeisiin kysymyksiin. Vanhempain-illat suunnitellaan vanhempia kuunnellen ja illan toteutukseen otetaan vastaan ideoita ja toiveita vanhemmilta. Toimintavuoden aikana perheille voidaan järjestää myös yhteisiä tapahtumia.

Hyvä arki ja keskeiset laadulliset tavoitteemme

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa toimitaan pienissä ryhmissä, joissa lapsen on turvallista olla ja opetella erilaisia taitoja. Pienryhmätoimintaa toteutetaan päivittäin ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Pienryhmien muodostamiseen ei ole oikeaa tapaa, vaan ne muodostetaan joustavasti pedagogisin perustein, jolloin ne voivat olla eri kokoisia toiminnasta ja lapsen tarpeista riippuen.

Lasten osallisuus ja sen vahvistaminen ovat tärkeitä pedagogisia painopisteitä Jyväskylän varhaiskasvatuksessa. Turvallinen ilmapiiri ja joustava ryhmittely mahdollistavat kuulemisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen.

Toimintavuoden 2022-2023 aikana kiinnitämme huomioita toimintaan positiivisen pedagogiikan näkökulmasta. Positiivinen pedagogiikka on myös osana työhyvinvointia. Huomataan hyvä niin lapsessa kuin työkaverissakin. Lapsiryhmässä korostuu lapsen itsetunnon vahvistaminen ja yksilöllinen huomioiminen tuomalla konkreettisesti onnistumisen kokemukset näkyväksi eri menetelmin (esimerkiksi onnistumisen timantit). Lasten kanssa opetellaan löytämään positiivisia asioita itsestä ja kavereista. Toimintavuoden aikana toteutamme erilaisia teemaviikkoja liittyen hyvän huomaamiseen.  Hyvinvoiva työyhteisö mahdollistaa hyvinvoivan lapsen.

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa havainnointia, dokumentointia ja arviointia tehdään suunnitelmallisesti. Havainnointi toimii pedagogisen dokumentoinnin pohjana. Samalla havainnollistetaan ja seurataan lapsen kehitystä ja oppimista, sekä lapsuuden toimintakulttuuria. Erilaisten dokumenttien avulla tehdään näkyväksi varhaiskasvatuksen toimintaa sekä lapselle itselleen että huoltajille. Havaintoja ja dokumentteja hyödynnetään kasvua ja oppimista tukevan toimintakulttuurin arvioinnissa ja kehittämisessä.

Haluamme korostaa kestävän kehityksen periaatetta arjen suunnittelussa. Pyrimme kehittämään resurssiviisasta ajattelua ja autamme mahdollisuuksien mukaan yli ryhmärajojen eri tilanteissa.  

Esiopetuksen suunnittelussa toteutamme reittikartan mukaista toimintaa. Yhteistyöhön kuuluu mm. eskareiden vierailut koululla, osallistuminen koululla järjestettäviin yhteisiin tapahtumiin sekä koulun erityisopettajan vierailut eskariryhmissä. 

Kehityksen ja oppimisen tuki yhteistyössä huoltajien kanssa

Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea siten kuin varhaiskasvatus- tai esiopetusryhmässä on säädetty. Oikea-aikaisella, yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä.

Jyväskylässä toimitaan inkluusio- ja lähipalveluperiaatteen mukaisesti, jolloin lapsen tarvitsemat tukitoimet järjestetään lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetusryhmässä. Lähtökohtana tuen järjestämiseen ovat lapsen vahvuudet, sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet. Lapsen tuen tarvetta arvioidaan suunnitellusti ja säännöllisesti. 

Tukitoimet suunnitellaan yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen eritysopettajan kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisten kanssa. Yhdessä sovitut tukitoimet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tukitoimien toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat (VEO) työskentelevät lapsiryhmissä osana muuta varhaiskasvatuksen henkilöstöä lasten tuen tarpeiden mukaisesti. 

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan (VEO)

  • Työskentelee lapsiryhmissä osana muuta varhaiskasvatuksen henkilöstöä lasten tuen tarpeiden mukaisesti
  • Osallistuu lasten tuen tarpeiden havainnointiin, suunnitteluun ja arviointiin
  • Antaa erityisopetusta lapsiryhmille tai yksittäisille lapsille
  • Osallistuu monialaiseen yhteistyöhön (neuvola, terapeutit, psykologit) sekä koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön
  • Ohjaa erityisavustajia

Varhaiskasvatuksen erityisavustajan tehtävä

  • Osallistuu lapsiryhmien toiminnan ja lasten tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen työtiimissä sovitun työnjaon ja lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (toimii lisäresurssina) 

Tiedottamisen ja viestinnän käytännöt esimiesalueella

Tuonti ja hakutilanteissa varmistetaan kuulumisten vaihto huoltajien ja henkilöstön välillä. Kiireellisessä viestinnässä käytetään puhelimella käytettäviä viestintä kanavia (tekstiviesti/whatsapp).Ryhmät päivittävät silloin tällöin kuulumisiaan myös päiväkodin instagram-tilille.

Henkilöstön työvuorot suunnitellaan huoltajien ilmoittamien lasten hoitoaikojen perusteella. Työvuorot jakautuvat tarpeen mukaisesti päiväkodin aukioloajalle. Tämän johdosta lapsen oman ryhmän aikuinen ei aina ole paikalla tuonti- tai hakutilanteissa. Lapsen kuulumiset välitetään eri menetelmin oman ryhmän aikuiselle tai lasta hakevalle.

Tiedonkulku varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien välillä hoidetaan virallisen sähköisen asiointijärjestelmän edlevon kautta. Edlevosta löytyvät lisäksi lapsiryhmien kuukausikirjeitä, tiedotteita, tapahtumailmoituksia ja loma-aikojen toimintaan liittyvä informaatio. Samat tiedotteet löytyvät paperiversioina ryhmän ilmoitustaululta tai ulko-ovesta.

Hoitoajat ja loma-aikojen hoidontarve ilmoitetaan Edlevon kautta. Lapsen äkillinen poissaolo ja muu lapsen asioihin liittyvä välitön tieto viestitään puhelimitse soittamalla tai tekstiviestillä.

Infoasioita

Talon aukioloaika on lasten hoitoaikojen mukaan pääsääntöisesti klo 6.30-17 (tarvittaessa ennalta sovitusti klo 6-18).

Vanhempainillat järjestetään ryhmittäin ja yleensä ennen syyslomaa.

Toimintakauden juhlat ja muut sovitut tapahtumat suunnitellaan ja järjestetään ryhmittäin tai koko talon tapahtumina. Näistä tiedotetaan erikseen hyvissä ajoin.

Valokuvia lasten arjesta löytyy ryhmien omista eteisistä/ ryhmätiloista sekä talojen omilta instagram- tileiltä.

Päiväkodin toimintasuunnitelma kokonaisuudessaan löytyy tulostettuna lapsiryhmien ilmoitustauluilta.