Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 18.3.2024 olleesta kokouksesta

Kevään 2024 talousarviomuutokset hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kevään 2024 talousarviomuutokset. Muutokset ovat teknisiä valtuuston talousarvion yhteydessä tekemän päätöksen mukaisesti. Suurimmat muutokset tapahtuvat verotuloennusteessa, jota pienennetään 2,9 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksiin tehdään miljoonan euron vähennys. Kaupungin toimintamenojen arvioidaan pienenevän Kevan tasausmaksumuutoksen myötä 400 000 eurolla. Investointimenot kasvavat uudelleenbudjetointien vuoksi 6,9 miljoonalla eurolla ollen yhteensä 103 miljoonaa euroa.

Talousarviomuutokset heikentävät kaupungin vuosikatetta 3,5 miljoonalla eurolla. Vuosikate on talousarviomuutosten jälkeen 47,3 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa 81,2 prosenttia poistoista ja arvonalentumisista. Tilikauden alijäämä kasvaa talousarviomuutosten myötä 3,5 miljoonalla eurolla ollen yhteensä 10,6 miljoonaa euroa. Kaupungin taseen ylijäämäkertymän arvioidaan olevan vuoden lopussa 101,1 miljoonaa euroa.

Kauramäki II asemakaavan laajennus- ja muutos hyväksyttiin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kauramäki II asemakaavan. Etelä-Keljossa valtatie 9:n länsipuolella sijaitsevan Kauramäen asuinalueen esitetään laajenevan pohjoiseen. Kaavamuutoksessa ja -laajennuksessa esitetään pientalorakentamista sekä tilaa päiväkotikoululle ja lähipalveluille.

Suunnittelualue sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Jyväskylän kaupungin keskustan eteläpuolella. Alue rajautuu pohjois- ja länsipuolelta metsään ja eteläosasta Kauramäen uuteen asuinalueeseen. Alueesta halutaan luoda viihtyisä asuinalue, joka jatkaa Kauramäen nykyistä rakennuskantaa luontevasti pohjoiseen Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mukaisesti.

Sirkku Ingervon (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite vuorohoitoa tarvitsevien pienten koululaisten määrän selvittäminen ja hoitovaihtoehtojen kehittäminen

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Sirkku Ingervon (Vas.) ja 17 muun valtuutetun valtuustoaloitteen, jossa esitetään vuorohoitoa tarvitsevien pienten koululaisten määrän selvittämistä ja hoitovaihtoehtojen kehittämistä.

Vastauksessa todetaan, että ympärivuorokautisesti avoinna oleva Tapiolan päiväkoti on rakennuksena tulossa peruskorjausikäiseksi. Sivistyslautakunta on antanut lausunnon Keskustan uuden päiväkotikoulun hankesuunnitelmasta 27.4.2022. Rakennushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja tämänhetkisen tiedon mukaan päiväkoulu otetaan käyttöön 1.8.2026.

Uusi Keskustan päiväkotikoulu mahdollistaa pienten koululaisten koulupäivän ja mahdollisen aamu-, ilta- ja yöhoidon järjestämisen samassa rakennuksessa. Siten lapsen ei tarvitse siirtyä eri rakennusten ja alueiden välillä. Perusopetukseen voidaan ohjata oppilaita eri alueilta, jos huoltajien työtilanne vaatisi pienten koululaisten huolenpitoa aamuisin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Asian eteneminen edellyttää kuitenkin vielä tarkempia päätöksiä huomioiden myös talousarviovaikutukset. Lähempänä uuden päiväkotikoulun avaamista tiedetään, kuinka moni lapsiperhe olisi todellisuudessa valmis hyödyntämään yksikön palveluita. Vuorohoidon hinnoittelusta kouluikäisten lasten osalta tulee lisäksi tehdä erilliset päätökset.

Irma Hirsjärven (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Jyväskylän kaupunki mukaan kansainväliseen kampanjaan tukemaan ydinasekieltosopimusta

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Irma Hirsjärven (Vas.) ja 17 muun valtuutetun valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että kaupunki lähtee mukaan kansainväliseen kampanjaan tukemaan ydinasekieltosopimusta.

Vastauksessa todetaan, ettei Suomi ole hyväksynyt eikä ratifioinut YK:n ydinasekieltosopimusta, kuten muutkaan eurooppalaiset NATOn jäsenvaltiot. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet EU:n Natoon kuulumattomista maista Irlanti, Itävalta ja Malta. Suomessa on katsottu, että YK:n vuoden 1968 ydinsulkusopimus on riittävä mekanismi estämään uusien ydinasevaltojen synty.

Kunnan toimialaa koskevassa oikeuskäytännössä kunnan nimissä annettuihin ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin kannanottoihin on aiempina vuosina suhtauduttu pidättyvästi. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1983 tekemän päätöksen (KHO 1983 II 28) mukaan kunnan toimialaan ei kuulunut ydinaseetonta Pohjolaa koskevan vetoomuksen allekirjoittaminen. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on voimakkaasti muuttanut geopoliittista turvallisuusympäristöä ja Suomi on vuonna 2023 liittynyt NATOn jäseneksi. Ydinpelote on keskeinen osa puolustusliiton perustaa. Voimassa oleva ydinenergialakimme kieltää kuitenkin ydinaseiden tuonnin Suomeen. Näin ollen Jyväskylän kaupunki katsoo, ettei sen ole tarkoituksenmukaista liittyä kansainväliseen ydinaseiden vastaiseen kaupunkivetoomukseen.

Keskustelun aikana Sirkku Ingervo (Vas.) esitti Paul Abbeyn (Vas.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Ingervo perusteli esitystään toteamalla, että vetoaminen ydinpelotteeseen antaa kuvan, että ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille voidaan hyväksyttävästi kohdistaa uhkailua ydinasein. Kaupungin ei tule myötäillä tällaista ajattelutapaa.

Palautusesitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 60-7 ja keskustelua asiasta jatkettiin. Keskustelun aikana ei asiaan tehty muutosesityksiä, joten vastaus aloitteeseen hyväksyttiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisena.  

Kaisa Garedewin (PS) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Kasvurauha lapsille ja nuorille – ei sateenkaari-ideologiaa Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi vastauksen Kaisa Garedewin (PS) ja 10 muun valtuutetun valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Seta ry:n kouluvierailut sekä materiaali, joissa on sukupuoli-ideologista sisältöä, tulee kieltää ja lasten vanhempia tulee informoida riittävästi etukäteen lapsien seksuaalikasvatuksesta Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa.

Annetussa vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupungissa päätöksenteko ja ohjaus aloitteen sisältöön liittyvissä asioissa kuuluu päiväkodinjohtajille ja rehtoreille, mutta palveluiden palvelujohtaja tai toimialajohtaja voi tehdä asiassa myös linjauksia. Linjaukset eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa lakien, asetusten tai erilaisten muiden ohjaavien asiakirjojen kuten opetussuunnitelman asettamien velvoitteiden kanssa. Oppimateriaalia ei Suomessa tarkasteta eikä säädellä.

Kansalliselta tasolta sukupuoli- ja seksuaalikasvatuksesta ohjataan muun muassa varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa. Varhaiskasvatuslaissa todetaan, että varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä tukea lasten kasvua toisten kunnioittamiseen. Lakiin pohjaavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet käsittelevät seksuaalikasvatusta ja sukupuolen moninaisuutta mm. varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavassa luvussa sekä arvoperustaa ja toimintakulttuuria kuvaavissa luvuissa.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan, että jokainen oppilas on ainutlaatuinen omana itsenään. Perusteet velvoittavat antamaan tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Jokaiseen oppilaaseen tulee suhtautua yksilönä. Tämä edellyttää kunkin oppilaan erityispiirteiden ymmärtämistä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 käytetty käsite ”sukupuolen moninaisuus” pitää sisällään kaikki sukupuolet ja sukupuoli-identiteetit ja sukupuolen ilmentämisen muodot. Jokaisen ihmisen ja koulussa jokaisen oppilaan ja lapsen sukupuolikokemus on omanlaisensa.

Keskustelun aikana Kaisa Garedew (PS) esitti Tapio Puolimatkan (KD) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Perusteluissa todettiin muun muassa, etteivät perusopetus- ja varhaiskasvatuslaki tai opetussuunnitelman perusteet velvoita Setan ideologiseen sateenkaariopetukseen ja kaupungin on linjattava, ettei Setaa eikä sen materiaalia päästetä Jyväskylän päiväkoteihin eikä kouluihin.

Palautusesitys hävisi äänestyksessä äänin 56-11 ja asian käsittelyä jatkettiin. Keskustelun aikana ei tehty muutosesityksiä, joten asia hyväksyttiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti. Garedew jätti asiasta eriävän mielipiteen. 

Keskeneräiset valtuustoaloitteet ja kuntalaisaloitteet vuoden 2023 osalta

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi keskeneräisten valtuustoaloitteiden tilanteen. Vuoden 2023 lopussa oli käsittelemättä 5 valtuustoaloitetta, joista yhteen annettiin vastaus helmikuun kaupunginvaltuustossa. Kolmeen aloitteeseen vastattiin tänään olleessa valtuuston kokouksessa. Näin ollen vuoden 2023 loppuun mennessä jätetyistä aloitteista on vastaamatta yksi koskien kyläkoulujen säilyttämistä.

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi myös kuntalaisten tekemien aloitteiden tilanteen. Viime vuonna jätetiin yhteensä 18 aloitetta, joista 16 on annettu vastaus ja joista 2 on valmistelussa toimialoilla. Aloitteita on tullut mm. uuden koirapuiston perustamisesta, yleisestä väestönsuojasta, vapaa-ajan reiteistä ja esimerkiksi Jaroslavin aukion nimen muuttamisesta. Aloitteet ja niiden vastaukset on annettu virkamiesten toimesta ja ne viedään tiedoksi palveluista vastaaville lautakunnille tai kaupunginhallitukselle. Aloitteisiin ja annettuihin vastauksiin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla https://www.jyvaskyla.fi/info/yhteys/kuntalaisaloite.

______________

Kaupunginvaltuusto päätti pitää syksyn kokouksensa maanantaisin 26.8., 30.9., 28.10., 4.11., 25.11. ja 9.12. kello 18.00 ja valtuustoseminaarin maanantaina 7.10.2024 kello 17.00.

Valtuusto totesi, että Terhi Pullin tilalle uudeksi varsinaiseksi valtuutetuksi nousee kokoomuksen valtuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu Martti Aukee. Pullin tilalle tarkastuslautakuntaan nousee Anna Nurmi (Kok.) ja maakuntavaltuuston varajäseneksi Kati-Erika Timperi (Kok.)

Lisätietoja: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen p. 0400 647 171