Hyppää pääsisältöön

25.1.2024

Kuva
Hymyilevä mies teatterin lavasteiden luona. Kuva Satu Kivistö
Käyttöpäällikkö Jouko Piilosella on pitkä teatteriura takanaan teatterin näyttämö- ja käyttöpäällikkönä. Vuosien varrelle mahtuu jos jonkinmoista tapahtumaa ja läheltä piti -tilannettakin. Jouko jos kuka tietää, mitä kaikkea näyttämön takana tapahtuu, mitä me tavalliset teatterissa kävijät emme edes huomaa.

Kaupunginteatterin peruskorjaus tietää teatterin henkilökunnalle kiireisiä ja kiinnostavia päiviä. Teatteri muuttaa vuoden 2024 vaihteessa Paviljonkiin teatterin peruskorjauksen ajaksi. Paviljonkiin pystytetään sekä suuri, että pieni näyttämö, eri halleihin. 

Roudarista teatterin käyttöpäälliköksi

Remontin ajan Jouko Piilonen työskentelee käyttöpäällikkönä varsinaisten näyttämöpäällikön vastuidensa lisäksi. Käyttöpäällikkönä Jouko hoitaa koko teknisen henkilöstön esihenkilötehtäviä.

Jouko opiskeli aikanaan instrumenttiasentajaksi. Töidensä ohessa hän roudasi bändien kamoja ja piti A-salilla kahden kaverinsa kanssa diskoja 80-luvun alkupuolella.

– Joka ainut perjantai syksystä toukokuuhun me roudasimme kavereiden kanssa kamat ylös A-salille, vedettiin disko ja yöllä piti kamat tietenkin roudata poiskin, muistelee Jouko.

– Minulla oli tuolloin tyttökaveri, joka oli teatterilla avustajana. Tyttökaveri yhytti kysymään töitä teatterilta. Teatterillahan on paljon hommia ääni- ja valotekniikan parissa. Bändissä minä hoidin nimenomaan valoja ja miksasin. Ajattelin, että teatterihan voisi olla hyvä työpaikka. Näin minä pääsin vuonna 1985 tuntipalkkaiseksi teatterille. 

Jyväskylän kaupunginteatterilla Jouko aloitti siis 1985, pienellä näyttämöllä näyttämömiehenä ja on sen jälkeen toiminut puuseppänä, näyttämötyöntekijänä suurella näyttämöllä, näyttämömestarina molemmilla näyttämöillä ja näyttämöpäällikkönä. Hänet nimitettiin vuoden 2023 alussa käyttöpäälliköksi. Käyttöpäällikön vastuiden lisäksi hän hoitaa entiset tehtävänsä näyttämöpäällikkönä.

Minulla on ollut kauhea opettelu tässä käyttöpäällikön tehtävässä, mitä kaikkea tähän kuuluukaan.

Nykyisissä tehtävissään Jouko vastaa muun muassa yhteyksistä vartiointiliikkeeseen, koskien teatterin vartiointia, työturvallisuudesta ja esihenkilöroolissaan arjen esihenkilövastuista, kuten teatterin tekniikan laskujen hyväksymisistä ja tiliöinneistä, vuosilomien hyväksymisistä, sairauslomajärjestelyt.

Kuva
Jouko Piilonen esittelee katsomon takaa löytyvää näyttämötekniikkaa. Sieltä ohjaillaan esimerkiksi valaistusta, projisointeja ja ääntä.

Kun lavat hajosivat…

Jouko on nähnyt vuosien varrella monenlaista tapahtumaa teatterilla. Yksi mieleenpainuvimmista on, kun lavat hajosivat omaisten ennakossa 24.1.2019.

– Tuolloin yksi nostolava hajosi. Lava oli noin kaksi metriä näyttämön tasolta alaspäin, kun sitä alettiin nostaa. Lava ehti nousta ehkä vähän yli metrin, kun saksinostimen ruuvi katkesi. Lava putosi ryminällä alas. Pohjalla olleeseen betoniinkin tuli vaurioita. Tuossa rytäkässä meillä oli onni onnettomuudessa, sillä vain hetkeä aiemmin yksi näyttelijä oli seissyt juuri tuolla lavalla. Onneksi silloin ei lavalla ollut ketään ja säästyimme pahimmalta.

– Lavan nostamisessa näyttämötasoon oli hirvittävä homma. Nyt lavat on tuettu niin vahvasti, että ne pitävät varmasti. Sen jälkeen toiminnassa on ollut ainoastaan orkesterilavat eli kolme etulavaa. Niihinkin tehtiin sellaiset jarrut, että jos samanlainen onnettomuus sattuisi niillekin, niin lava pysähtyisi hetkessä.

Kyseistä Sydänmaa-näytelmää, ei voitu esittää lavan tippumisen jälkeen lainkaan, koska esitys oli suunniteltu esitettäväksi nimenomaan nostolavoilla. Näytelmä ei olisi toiminut tasaisella lattialla, siksi kova päätös oli pakko tehdä. 

Loppujen lopuksi näytelmä suunniteltiin uudelleen tasaiselle lattialle, ja uusintaensi-ilta oli noin vuosi ja yhdeksän kuukautta myöhemmin, 3.10.2020.

Tätä et yleensä huomaa teatterissa, vaikka se on aivan silmiesi edessä

On torstai. Aamulla on harjoitukset kello 10–13.30 ja illalla vielä toisen näytelmän esitys. Onneksi alkuviikko on harjoiteltu samaa näytelmää, joten lavasteet, valot ja muu tarpeisto ovat jo paikoillaan. Näyttämötekniikan henkilökunta tulee kuitenkin harjoituksiin paikalle, koska harjoituksissa harjoitellaan myös lavasteiden siirtelyä ja valaistuksia. 

Kun harjoitukset päättyvät iltapäivällä, alkaa näyttämöhenkilökunta purkaa lavasteita vauhdilla, sillä illan näytöstä varten täytyy saada näyttämö valmiiksi. Kun lavasteet on purettu, pystytetään iltanäytöksen lavasteet.

– Kaikki tehdään tarkassa järjestyksessä. Yleensä noin kaksi tuntia ennen esitystä näyttämötekniikka alkaa pystyttää lavasteita ja laittaa lavaa valmiiksi esitystä varten. Sitten valaistusmestari joukkoineen suuntaa valonheittimet näyttämön sivuilla olevissa torneissa, katsomon valaistusilloilla ja tuo valonheitinten lattiatelineet. Nykyisin on onneksi myös liikkuvia valonheittimiä, joita ei tarvitse erikseen suunnata, koska ne toimivat moottoreilla ja kääntyvät valotilanteiden mukaan, selittää Jouko.

Kuva
Teatterin katsomo ja lava, näytöstä valmistellaan. Kuva Satu Kivistö
Teatterin valosuunnittelija suunnittelee valaistusta esitykseen näytelmän harjoituksissa ja näyttämömestarin johdolla pystytetään lavastusta.

Samalla kun tehdään valoja, siistijät tulevat siistimään näyttämön, ettei näyttämöllä ole ylimääräistä roskaa, likaa tai muuta.

– Seuraavaksi saapuvat pukijat ja tarpeistonhoitajat. He laittavat puvut ja tarpeiston paikoilleen lavastuksen pöydille ja hyllyille. Lisäksi näyttämön sivulla on rullakko, josta näyttelijät saavat mukaansa tarpeistoa.

– Välillä on hyvinkin nopeita vaatteidenvaihtoja. Pukijat huolehtivat, että vaatteet ovat näyttämön takana oikeilla paikoillaan ja auttavat vaihtamaan vaatteita tarvittaessa näytännön aikana. Vaatteet on tietysti joskus tehty niin, että vaikka mekossa tai paidassa on kuinka paljon nappeja, niin vaatteet kiinnitetään tarranauhoilla, että vaihto saadaan nopeasti tehtyä.

Kampaaja-maskeeraajia on Jyväskylän kaupunginteatterilla näytöksessä yleensä vähintään kolme, riippuen näytöksestä ja esiintyjämäärästä. Jouko kertoo, että kampaaja-maskeeraajat aloittavat kampausten teon ainakin tuntia ennen näytöstä, jotta he ehtivät hoitaa koko porukan ennen näytöstä. 

Kahden näytöksen päivät ovat näyttämötekniikalle pitkiä päiviä

Sitten odotetaan esitystä – ensimmäinen soitto, toinen ja kolmas. Yleisö on löytänyt paikkansa ja valot voi himmentää, ja näytelmä alkaa.

Näytännön aikana näyttämötyöntekijät näyttämömestarin johdolla muun muassa hoitavat, että lavasteet vaihdetaan oikeaan aikaan ja paikkaan.

– Seurantaheittimistä vastaavat valonäyttämötyöntelijät hoitavat näytöksen edetessä heittimiään. Nykyisin on paljon myös projisointeja, joita valotarkkaamosta ajetaan tietokoneella näyttämölle. Jossain näytelmässä saattaa olla kolmekin videotykkiä, joilla ajetaan kuvaa taustalle, seiniin tai muualle lavastukseen. 

– Lauantait ovat meille pitkiä työpäiviä, kun 10.30 tullaan pystyttämään näytelmää, vedetään näytelmä, puretaan se, pystytään seuraavan näytännön lavasteet, esitetään näytelmä ja taas puretaan iltanäytöksenkin lavasteet. Onneksi purun ja seuraavan pystytyksen väliin meille jää usein ruokatauko. 

Näytäntötekniikalla työviikot ovat yleensä kuusipäiväisiä

Näytöksen ja loppukumarrusten jälkeen valot sammuvat ja yleisö poistuu paikalta koteihinsa. Näyttämöhenkilökunnalla työpäivä kuitenkin jatkuu. Tarpeisto tulee keräämään tavaransa pois, pukijat keräävät vaatteet rekeille odottamaan seuraavaa esitystä ja sen jälkeen aletaan purkaa lavasteita. 

Mutta ei näyttämötekniikan kiireet näytöspäiviin rajoitu. Harjoituspäivinä näyttämötekniikalla riittää myös töitä. Aivan näytelmän alkuvaiheessa ei ole yleensä lavasteiden vaihtoja, joten riittää, että näyttämömestari on paikalla ja muut voivat olla päivävuorossa.

– Näytäntötekniikalla työviikot ovat yleensä kuusipäiväisiä. Sellaisilta viikoilta käyttämättä jääneet vapaapäivät siirtyvät vuosiloman yhteyteen kesävapaaksi.

Verstas alkaa tehdä seuraavan näytelmän lavastuksia heti kun vaan mahdollista. Samoin tarpeisto etsii varastoista käyttökelpoista tarpeistoa ja tekee tarvittavia hankintoja seuraavaan näytelmää, tai valmistaa niitä itse. Kampaaja-maskeeraajat suunnittelevat seuraaviin näytelmiin kampauksia ja maskeerauksia, ja puvustajat puolestaan etsivät pukuja ja asusteita.

Tähtitiedettä, keräilyä ja puutarhanhoitoa

Vaikka Joukon työpäivät ovat pitkiä, hänellä riittää aikaa myös perheelle ja harrastuksille. Joukon työpäivät eivät enää ole kuusipäiväisiä, kuten näytäntötyössä aiemmin.
Jouko on kiinnostunut tähtitieteestä.

– Kerään vanhoja avaruusaiheisia pinssejä ja luen scifi- ja avaruusaiheista kirjallisuutta vapaa-ajallani. Uskoisin, että minulla on yksi Suomen suurimmista avaruusaiheisten pinssien kokoelmista. Kokoelmaani kuuluu jo yli 2400 avaruusaiheista pinssiä.

– Keräilen myös vanhoja kameroita ja puhdistan, huollan ja korjaan niitä. Korjailen itse myös kamerakoteloita. Ensin putsaan ne huolellisesti ja sen jälkeen tarvittaessa ompelen käsin kamerakotelot kuntoon. 

– Lisäksi hoidan mielelläni kotimme puutarhaa aina kun ennätän, kertoo Jouko vapaa-ajan harrastuksistaan.


Teksti ja kuvat: Satu Kivistö

Asiasanat: