Mentori ohjaa ja kulkee varhaiskasvatuksen ammattilaisen rinnalla kaikissa työtilanteissa

-Mentorointi tarjoaa tukea omaan työhön, oppimista kokemuksen ja vuorovaikutuksen avulla sekä ammatti- identiteetin ja työtaitojen vahvistamista. Mentorointi on myös osaamisen jakamista ja kehittämistä sekä vertaistukea samaan ammattiryhmään kuuluvilta kollegoilta, kuvaa varhaiskasvatuksen mentorointitoimintaa koordinoiva päiväkodin johtaja Susanna Karkulahti.   

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa mentorointitoiminnalla on pitkät perinteet. Ensimmäiset varhaiskasvatuksen mentorit valmistuivat ja aloittivat työskentelynsä jo 11 vuotta sitten. Vuosien varrella toimintaa on saatu laajennettua kaikille varhaiskasvatuksen ammattiryhmille. Mentorointi toimii myös tärkeässä roolissa uuden työntekijän perehdytyksessä.   

Mentori, aktori ja master-mentori – jokaisella on oma roolinsa  

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa on koulutettuna tällä hetkellä noin 100 mentoria. Mentoreina toimii varhaiskasvatuksen opettajia ja –erityisopettajia, lastenhoitajia, erityisavustajia, velhoja eli varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajia, varahenkilöitä ja perhepäivähoitajia. Omat mentorit löytyvät myös tiimivastaaville, apulaisjohtajille, pedagogisille johtajille ja päiväkodin johtajille.  

-Yhteistyössä jaetaan hyviä käytäntöjä ja etsitään yhdessä keinoja, joilla ohjattavat pääsevät etenemään kohti tavoitetta, kertoo Susanna Karkulahti.  

Varhaiskasvatuksessa mentorointi rullaa jatkuvana prosessina. Uusia mentoreita koulutetaan tarpeen mukaan vuosittain ja pitkäaikaisille mentoreille tarjotaan täydennyskoulutusta.   

Mentorointia toteutetaan ryhmämuotoisesti sekä yksilömentorointina. Tapaamisia järjestetään enintään kuuden osallistujan ryhmissä, 4 – 6 kertaa toimintavuoden aikana. Tapaamisissa työntekijät keskustelevat luottamuksellisesti oman työnsä sisällöistä. Mentori kuuntelee ja ohjaa aktoreita eli mentorointiin osallistuvia ratkaisukeskeisesti toivotuista, ajankohtaisista teemoista.  

Mentoreina työskentelevät työntekijät saavat tukea omaan mentorointityöhönsä heille nimetyiltä  mastermentoreilta, jotka ovat mentoreiksi kouluttautuneita päiväkodinjohtajia, pedagogisia johtajia sekä kasvun ja oppimisen tuen asiantuntijoita. Mastermentorit järjestävät eri ammattiryhmien mentoreille ryhmämuotoisia tapaamisia sekä vertaistapaamisia kolme kertaa toimintavuoden aikana.  

Mentorointikoulutus edistää omaa ammatillista kasvua  

Sanna Strand innostui mukaan mentorointikoulutukseen esihenkilön vinkattua mahdollisuudesta. Koulutusta on nyt vuosi takana. Sanna kokee, että mentorointi on vahvistanut ja edistänyt omaa ammatillista kasvua ja kehitystä sekä edistää työhyvinvointia. 

-Saan mentoroinnista vertaistukea samassa työtehtävissä toimivien kanssa. Pitkä alan työkokemus lisää ymmärrystä työtilanteista ja erilaisista näkökulmista. Yhdessä on mukava pohtia ja käydä läpi myös uusia asioita ja menetelmiä. Yhdessä voidaan puhua myös huolista ja miettiä keinoja niistä selviämiseen, kuvaa Sanna.   

-Matkan varrella olen oppinut myös arvostamaan enemmän itseäni ja omaa työtäni. Oikeita toimintatapoja on paljon ja jokainen niistä voi olla oikea. Vertaistuen kautta olen saanut myös uusia ideoita arkeen, Sanna jatkaa.  

Sannan mielestä kolme tärkeintä hyötyä mentoroinnista ovat vertaistuki, ammatillisen kasvun vahvistuminen ja kehittyminen sekä uudet työkalut ja keinot työhön.  

Mentorointi on joukkuelaji  

Tuija Väisästä voi kutsua konkari-mentoriksi. Hän on ollut mukana Jyväskylän varhaiskasvatuksen mentorointitoiminnassa toiminnan käynnistymisen alkumetreiltä saakka. 

- Sain kipinän mentorointiin työnohjaajakoulutuksesta. Työnohjaajakoulutus sai minut ymmärtämään mentoroinnin merkityksen työidentiteetin vahvistamisessa ja ammatillisessa kehittymisessä, työhyvinvointia unohtamatta, Tuija kertoo.  

Mentorointi tarjoaakin mahdollisuuden pitempään alalla työskennelleen osaamisen hyödyntämisen kollegoille. Ja vastavuoroisesti työuran alussa olevan työntekijän osaaminen tulee kaikkien iloksi.

-Mentoroinnissa varhaiskasvatuksen laajempi ymmärtäminen on keskeistä. Koen voimavarakseni erilaisten näkökulmien huomioon ottamisen ja yritän katsella lapsen arkea mahdollisimman monesta suunnasta. Oma arkityökokemukseni koostuu lapsiryhmässä työskentelemisestä, erityisopetuksen ja päiväkodin pedagogisen johtajan työstä, Tuija toteaa.  

Tuija Väisänen toimii myös muiden mentoreiden mentorina eli master-mentorina.  

-Mentorointi ja master-mentorina toimiminen oman työni ohella antaa myös minulle valtavasti. Opin ymmärtämään joka kerta enemmän sitä, miten mahdottoman merkityksellistä työtä varhaiskasvatuksessa tehdään ja, miten laaja-alaista osaamista varhaiskasvatuksessa työskenteleminen edellyttää. Tähän mennessä olen lähtenyt aina mentoroinnista hymyillen, kertoo Tuija Väisänen.  

Työidentiteetin vahvistuminen, ammatillinen kehittyminen ja työhyvinvoinnin edistäminen - siinä Tuija Väisäsen top 3-hyötyä mentoroinnista.  

Positiivisten ja onnistumisten hetkien jakaminen voimaannuttaa  

Varahenkilönä tällä hetkellä työskentelevä Minna Tihinen on ollut mentori jo 10 vuoden ajan.  

 -Innostuin mukaan mielenkiinnosta päästä katsomaan varahenkilön työtä yhteisten asioiden näkökulmasta ja omaa osaamista vahvistamaan. Myös mahdollisuus saada varahenkilöitä koolle koko kaupungin alueelta ja jakaa sitä kautta samaa työtä tekevien kanssa työn onnistumisia ja mahdollisia haasteita kiinnosti, Minna Tihinen kuvaa.  

 Mentoroinnissa hyödynnetään mentorin ammatillisia ja persoonallisia vahvuuksia. Mentori saa toiminnasta oman ammattitekijöiden verkoston lisäksi myös itselleen uusia ajatuksia.  

 -Varahenkilöt eri puolilta kaupunkia tuovat yhteisiin keskusteluihin hyviä, arvokkaita ja käytännönläheisiä vinkkejä. Arjessa pohdituttaviin asioihin löytyy usein tätä kautta hyviä ratkaisuvaihtoehtoja, toteaa Minna Tihinen.  

Ammatillinen yhteistyö korostuu mentorointitilanteissa. Kokeneiden ja uusien työntekijöiden yhteisistä oivalluksista syntyy usein uusia ideoita ja käytännönratkaisuja arjen tilanteisiin.  

Minna Tihinen nostaa kolme erityistä mentoroinnin hyötyä:  

• Keskustelut ja asioiden jakamiset samaa työtä tekevien kanssa.  
• Luottamuksellisuus ryhmän kesken, voi puhua vaikeistakin asioista ja yhdessä pohtia niihin ratkaisuja.  
• Positiivisten ja onnistumisten hetkien jakaminen voimaannuttaa.   

Teksti: Minna Hakkarainen