Harjun stadionin tarkennettu hankesuunnitelma etenee valtuustoon Jyväskylässä

Harjun stadionin peruskorjaus- ja laajennushankkeen hankesuunnitelma etenee valtuustoon

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Harjun stadionin uuden hankesuunnitelman ja laajennuksen. Asia etenee valtuuston käsittelyyn 11.12.2023.

Hankesuunnitelmaa on valmisteltu kesäkuisen kaupunginhallituksen palautuspäätöksen ohjeistuksen mukaisesti alkuperäisestä karsittuna versiona. Uuden hankkeen rakentamiskustannukset ovat hankesuunnitelman mukaisesti noin 12,3 miljoonaa euroa sisältäen vanhan katsomon purkukustannukset, uuden katsomorakennuksen oheistiloineen sekä kentän suorituspaikkojen ja rakenteiden uusimisen. Investointikustannukset ovat noin 821 000 euroa pienemmät ja vuosittaiset ylläpitokustannukset noin 113 000 euroa halvemmat verrattuna keväällä esiteltyyn palautettuun hankesuunnitelmaan nähden. Lisäksi esitetty vaihtoehto pienentää Harjun stadionin 4,6 miljoonan euron laskennallista korjausvelkaa noin 300 000 euroon.

Karsitussa suunnitelmassa on tässä kohtaa luovuttu takasuoralle suunnitellusta katsomorakennuksesta. Sen sijaan esitetään, että nykyinen vanha katsomorakennus puretaan ja korvataan uudella, jolloin ainoastaan vuonna 2000 rakennettu katsomo-osa säilyisi. Suunnitellut uudistukset tuottavat Harjulle noin 1000 uutta kiinteää ja katettua katsomopaikka, mikä nostaisi kokonaiskatsomokapasiteetin 3000 paikkaan. Lisäkatsomokapasiteettia Harjulle saadaan toteutettua tarvittaessa väliaikaisin lisäkatsomoin.

Uudishankkeen laajuus on n. 4415 brm2, joista lämmintä alaa on n. 1213 m2. Pohjakerrokseen esitetään muun muassa pukuhuonetiloja, oheisharjoittelutila, henkilökunnan tiloja, sosiaalitiloja, huollon tiloja sekä kioskitoiminnot. Lämmönjakohuone sijoittuu kellariin ja IV-konehuoneet ensimmäisen kerroksen tilojen päälle. Ylimpään kerrokseen toteutetaan selostamo, liikuntaesteiset katsomopaikat ja muita katsomotiloja sekä järjestetään kulkuyhteys myös hissillä.

Yleisurheilun ja jalkapallon suorituspaikat uusitaan kauttaaltaan peruskorjauksen yhteydessä ja nykyisten yleisurheilun suorituspaikkojen pinnoite ja alusasfaltit uusitaan. Kenttä toteutetaan ja sertifioidaan IAAF:n luokan 2 mukaisesti. Valtuustoon etenevä hanke mahdollistaa toteutuessaan Harjun nykyistä laajemman käytön kilpailu- ja tapahtumakäytössä. Yleisurheilussa olosuhteet mahdollistavat kaikkien sarjojen SM-kilpailujen, nuorten EM- ja MM-tason kilpailujen sekä aikuisyleisurheilun EM ja WM-kilpailujen, maaottelujen ja Eurooppa-cup -kilpailujen toteuttamisen. Jalkapallossa vahvistuu Uefa kategoria 2:n mukainen stadionluokitus, mikä tarjoaa veikkausliigakelpoiset olosuhteet sekä mahdollisuuden järjestää muun muassa jalkapallon nuorten PM-otteluita. Toteutuessaan hanke parantaa myös useiden tuhansien kävijöiden massatapahtumien järjestämismahdollisuuksia Harjulla.

Investointiohjelmassa hankkeelle on varattu vuosille 2023–2025 13 miljoonaa euroa ja hankkeelle on tarkoitus hakea 750 000 euron valtion liikuntapaikkarakentamisen avustusta vuodelle 2024. Hankesuunnitelman mukaan toteutussuunnittelu, urakkalaskenta ja urakoitsijoiden saataisiin tehtyä niin, että rakennustyöt voisivat alkaa syksyllä 2024. Rakennustöiden on arvioitu kestävän vuoden 2025 loppuun saakka ja toiminta uudella stadionilla voisi alkaa huhtikuussa 2026.  

Hankesuunnitelmatyön ohessa Harjulle on laadittu myös pitemmän tähtäimen kehittämissuunnitelma Harju 2040, joka voi tarvittaessa toimia Harjun stadionalueen jatkokehittämisen pohjana. Kehittämissuunnitelma huomioi myös aiemmassa suunnitelmassa olleen uuden huolto- ja pelastustien rakentamisen kentän itälaidalle pohjoispään kautta, sekä stadionin ympäröivän puistoon sijoitettavat stadionin käyttöä palvelevat tukitoiminnot ja uuden takasuoran katsomorakennuksen. Tämä kehittämissuunnitelma ei kuitenkaan kuulu nyt päätettäväksi tuotavaan hankesuunnitelmaan, vaan on näkemys Harjun mahdollisesta tulevasta kehittämisestä.

Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Harjun stadionin peruskorjaus- ja laajennushankkeen hankesuunnitelman ainoastaan urheilupaikkojen kunnostamisen osalta. Harjun stadionin urheilupaikkojen kunnostamiselle varataan liikuntapalvelujen investointiohjelmaan 2,7 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Tavoitteena on alittaa indeksikorjattu tavoitehintalaskelma 2.546.000 euroa alv 0 % kustannustaso 101,0 (11/2023). Esitystä ei kuitenkaan kannatettu, joten se raukesi. Joni Parkkonen jätti asiasta eriävän mielipiteen.

TE-palveluiden siirtoa paikallistasolle esitetään Jyväskylän ja Muuramen yhteisenä työllisyysalueena

Kaupunginhallitus otti pöydältä käsiteltäväkseen Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalueen perustamista koskevan asian ja esittää valtuustolle, että se hyväksyy yhteistoimintasopimuksen Jyväskylä-Muurame -työllisyysalueen työvoimapalveluiden järjestämisestä. Taustalla on työvoimapalvelujen järjestämisvastuun muutos ja siirto kunnille 1.1.2025 alkaen.

Jyväskylä ilmoitti aiemmin valmistelevansa työvoimapalveluiden järjestämistä itsenäisesti. Muurame ilmoitti kuitenkin 18.9.2023 jättäytyvänsä pois Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluevalmistelusta ja aloittavansa keskustelut liittymisestä Jyväskylän valmisteluun. Keskustelujen myötä työ- ja elinkeinoministeriö esitti Muuramen sijoittumista Jyväskylään, jolloin Jyväskylä ja Muurame muodostavat yhteisen työllisyysalueen. Jyväskylän työvoimapohja on vuoden 2020 tilaston mukaan noin 70 000 henkilöä ja Muuramen työvoimapohja on noin 4 900 henkilöä.

Tarkentuneen tilanteen myötä kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Jyväskylän kaupunki järjestää henkilöasiakkaiden TE-palvelut jyväskyläläisille ja muuramelaisille henkilöasiakkaille. Jyväskylän kaupunki voi lisäksi tuottaa sopimusperusteisesti Keski-Suomen muiden kuntien muodostamille työllisyysalueille erityisiä palveluja, kuten esimerkiksi vieraskielisten palvelut työllisyyspalvelujen osalta tai rakennemuutostilanteiden ennakointi- ja koordinointitehtäviä. Kaupunki voi lisäksi tuottaa tai hankkia sopimusperusteisesti työnantaja- ja yritysasiakkaiden palveluja Keski-Suomen muiden kuntien muodostamien työllisyysalueiden kanssa sekä tuottaa tai hankkia sopimusperusteisesti palveluhankintoihin liittyviä asiantuntijapalveluita yhdessä muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa.

Mervi Hovikosken (SDP) ja Meri Lumelan (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite: Säännöt sähköpotkulautojen käyttöön Jyväskylässä

Kaupunginhallitus käsitteli osaltaan vastauksen Mervi Hovikosken (SDP), Meri Lumelan (Vihr.) ja 55 muun valtuutetun valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotetaan, että kaupunki ryhtyy yhteistyössä sähköpotkulautaoperaattorien kanssa laatimaan sääntöjä, joilla sähköpotkulaudoista aiheutuvat haitat ja vaaratilanteet minimoidaan.

Vastauksessa todetaan, että samanaikaisesti aloitteen vastaamisen kanssa on päivitetty ohjeistus sähköisten potkulautojen sekä muiden yhteiskäyttöisten pienliikennevälineiden operoinnille Jyväskylässä. Päivitetyssä ohjeistuksessa sähköpotkulautojen maksiminopeutta alennetaan päivisin 20 kilometriin tunnissa. Lisäksi kaupungin päiväkotien ja peruskoulujen pihat määritellään päivitetyssä ohjeistuksessa ajokieltoalueiksi.

Päivitettyyn ohjeistukseen on lisätty kirjaus, jonka mukaan operaattorin tulee velvoittaa käyttäjiä ottamaan pysäköidystä kulkuvälineestä valokuva ennen kuin käyttäjä voi lopettaa kulkuvälineen käyttämisen. Ohjeen mukaan operaattorin tulee valvoa otettuja kuvia ja antaa sanktio käyttäjille, jotka ovat otetun kuvan perusteella pysäköineet kulkuvälineensä haittaa aiheuttavasti.

Vastauksessa muistutetaan, että kyseessä on ohjeistus, eikä kaupungilla ole keinoja, joilla operaattorit voidaan velvoittaa sitä noudattamaan. Ohjeistukseen ei esitetä yöaikaisia käyttökieltoja. Operaattoreiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on luultavaa, että he eivät käyttökieltoa noudattaisi. Yli 25 kg painaville sähköpotkulaudoille tulossa oleva liikennevakuutuspakko todennäköisesti kannustaa operaattoreita itse kehittämään ja ottamaan käyttöön keinoja, joilla onnettomuuksien määrä vähenee.

Sähköpotkulaudoille on joiltain osin jo osoitettu ja osoitetaan myös jatkossa erillinen pysäköintitila siellä, missä infraratkaisut se sallivat, sekä otetaan sähköpotkulautojen pysäköintitila huomioon uusien tai korjattavien katujen katusuunnitelmavaiheessa. Kattavampi pysäköintikieltoalueiden ja pysäköintitilan osoittaminen puolestaan vaatisi laajan selvityksen sopivista sijainneista, minkä lisäksi niiden merkitseminen tuottaa merkittäviä kustannuksia. Vastauksessa muistutetaan lisäksi, että liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt työn, jossa kuntien mahdollisuuksia ohjata mikroliikkumista on tarkoitus parantaa.

________________

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi maakuntavaltuuston kokouksen ja Jyväskylän Hippos GP Oy:n yhtiökokouksen asiat esityslistan mukaisesti. Lisäksi käsiteltiin keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakunnan muutokset esityslistan mukaisesti.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819