Ovatko talvisäät muutoksessa?

Tarve tietää tuleva sääennuste mahdollisimman tarkasti etukäteen tuntuu olevan meillä suomalaisilla geeneissä. Talviviikonlopuiksi toivotaan hyviä hiihto- ja laskettelukelejä ja omalle kesälomakuukaudelle sopivan paahteista kesäsäätä. Miten säätä sitten ennustetaan?

- Säätä ennustetaan 90 % tietokoneella ja loput on meteorologin omaa harkintaa. Hyvä meteorologi pystyy kokemuksellaan parantamaan tietokone-ennustetta yli kymmeneenkin ennustepisteeseen viiden vuorokauden ajalle. Säätä ennustetaan kuitenkin joka niemen notkoon ja tien päähän, joten myös tietokone tulee tarpeeseen, kertoo meteorologi ja sääneuvos Petri Takala.

Säähän vaikuttavat monet tekijät, mutta aurinko on ennustamisessa avainasemassa. Sääilmiöiden energia on lähes yksinomaan auringosta peräisin. Aurinko lämmittää maapalloa epätasaisesti ja näin syntyy ilmakehän tuulet ja virtaukset, joiden mukana veden olomuoto muuttuu.

- Kärjistäen voisi sanoa, että kaikki näkyvä sää on vain veden olomuodon muutosta, Takala toteaa.

Sään ennustettavuus vaihtelee

Säätä on periaatteessa mahdollista ennustaa tietokoneella vaikka tuhannen vuoden päähän, tosin siinä ei ole mitään järkeä. Yleisesti yli kahden viikon ennusteet alkavat olla suuntaa antavia arvauksia. Lisäksi sään ennustettavuus vaihtelee. Toisinaan sadekuuron ennustaminen on liian vaikeaa edes tunnin päähän, mutta toisinaan isoja sääilmiöitä pystytään ennustamaan jopa viikon päähän.

- Sään tapahtumia pystytään useimmiten ennustamaan hyvin noin viiden vuorokauden ajalle, mutta yhdessä pisteessä tapahtuvat säämuutokset tunnin tarkkuudella ovatkin sitten toinen juttu.

Jos haluaa välttyä lähipäivien sääennusteiden osalta yllätyksiltä, kannattaa varautua siihen, että kaikki sääkartalla näkyvät ennusteet voivat heittää sata kilometriä mihin suuntaan tahansa. Tällöin vain harvoin tulee yllätetyksi, sillä säätä pystytään ennustamaan hyvin sadan kilometrin tarkkuudella. Kuitenkin silloin, kun sadan kilometrin sisällä on monenlaista säätä, ennuste yhdessä pisteessä helposti heittää.

Keliennusteista apua talvikunnossapidolle

Jyväskylässä on toteutettu Sääneuvos Oy:n ja Marjetas Oy:n yhteistyönä pilotti, jossa kehitetään kaupungin katuverkoston talvikunnossapidon monitorointia ja ennusteita. Tarkoitus on löytää kaupungin kunnossapidon kannalta mahdollisimman kustannustehokas järjestelmä. Jyväskylä on tässä Suomen uranuurtajia.

Kun lähdetään arvioimaan talvikunnossapidollisia toimenpidetarpeita ennusteiden pohjalta, on ensin erotettavat termit sää ja keli toisistaan. Sää on ilmakehän hetkellinen tilanne, johon tienpinnan keli ei vaikuta.

Keli puolestaan on tien hetkellinen tilanne, johon sää vaikuttaa oleellisesti. Keliin vaikuttaa lisäksi myös menneiden päivien ja jopa menneiden viikkojen sää. Pelkästä sääennusteesta ei kelin liukkautta useinkaan pystytä arvioimaan. Jotta keliä voidaan ennustaa, pitää sääennusteen lisäksi tietää, miten menneet säät ovat vaikuttaneet tien tilaan.

- Esimerkiksi jos ilman lämpötila on +3 astetta ja sataa vettä, on oleellista tietää, onko tie ennen sadetta ollut kuiva vai jäinen. Jos tie on ollut kuiva, vesisateen jälkeen keli on märkä. Jos tie on ollut luminen tai polanteinen, tismalleen samanlaisessa säässä onkin kaamea pääkallokeli.

Kelin ennustaminen ja oikeanlaisten talvikunnossapidollisten toimien toteuttaminen juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan ei ole niin yksinkertaista. Suurin haaste keliennusteissa on tietää, millainen alkutilanne on pihoilla, teillä ja kevyen liikenteen väylillä. Jyväskylän kaupunki on satsannut havaintolaitteisiin ja on niiden käytössä Suomen kärkiluokkaa. Havaintolaitteisiin liittyy kuitenkin hinnan lisäksi myös muunlaisia haasteita. Maanpintaan asennettavat mittalaitteet ovat halvempia, mutta jäävät helposti lumen ja polanteen alle. Kalliimpia optisia laitteita ei puolestaan voi käyttää kaikkialla jo pelkästään sen takia, että ne houkuttelevat varkaita. 

Keli voi yllättää tiellä liikkujan

Ääritilanteissa havaintolaitteiden määräkään ei aina takaa täydellistä valmiutta. Sää voi vaihdella hyvinkin nopeasti. Jos lunta tulee muutaman tunnin aikana 10 senttiä, on se mahdotonta saada aurattua yhtä aikaa pois kaikkialta. Joku katu jää aina viimeiseksi aurauksissa ja muissakin toimenpiteissä.

Sääennusteita päivitetään 4-8 kertaa vuorokaudessa. Keliennusteita lasketaan käytännössä tunnin välein, jotta kaikki yllättävimmätkin vaihtelut saataisiin kiinni. Sanonta ”keli yllätti autoilijan” voi pitää paikkansa, sillä keli voi paikallisesti yllättää. Joskus siihen voi vaikuttaa ihmisen omatkin toimet. Lisäksi aiemmin tehdyillä kunnossapidon toimilla voidaan vaikuttaa syntyneeseen keliin.

Entä voiko talvisäätä yrittää itse ennustaa pelkästään pilviä havainnoimalla?

- Talvisäätä ajatellen helppoja pilvivinkkejä ei ole, mutta monimutkaisemmista vinkeistä kerron usein koulutuksissani havainnollistavien pilvikuvien avulla. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita ohuen yläpilven aiheuttaman haloilmiön kuun tai auringon ympärillä. Se enteilee usein matalapaineen ja sadesään lähestymistä, Takala vinkkaa.

Ilmastonmuutos lämmittää pohjoisia alueita muita enemmän

Millaiset ovat sitten ilmastonmuutoksen vaikutukset säihin? Kaikkea ei ilmastonmuutoksesta vielä varmuudella tiedetä. Yksi varmimpia asioita kuitenkin on se, että pohjoisimmat alueet lämpenevät talvisin muuta maapalloa enemmän. Niinpä Suomessa on syytä alkaa varautua pätkätalviin ensin etelässä, sitten Keski-Suomessa ja viimeisenä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Kokonaan lumi ja pakkaset eivät kuitenkaan Suomesta häviä.

- Aurinkohan meillä ei talvella lämmitä ollenkaan, joten talvella aina selkeässä korkeapainesäässä pakkanen kiristyy päivä päivältä. Tulevaisuudessa selkeät säät käyvät kuitenkin vähiin ja Suomeen on tarjolla matalapainetilanteissa entistä lauhempaa ja kosteampaa säätä. Vesisateiden osuus talvisateista kasvaa, mutta idässä ja pohjoisessa lumisateet voivat vielä lähivuosien ajan jopa lisääntyä. Varmuudella voidaan myös sanoa, että vuotuinen vaihtelu säiden välillä tulee jatkossakin olemaan suurta, Takala toteaa.

Ilmastonmuutos on siis jo havaittavissa, mutta ei yksittäisissä säätilanteissa. Yhden vuoden perusteella on mahdotonta sanoa sään muutosten johtuvan ilmastonmuutoksesta. Ilmakehässä ei ole punaista lankaa, josta saisi selville, mikä johtuu ilmastonmuutoksesta ja mikä luonnollisesta vaihtelusta. Jyväskylässäkin talven lämpötila voi tuulen suunnasta riippuen vaihdella noin -40 asteesta +10 asteeseen, eli lähes 50 astetta.

Kuva

- Ilmastonmuutoksen voi selvemmin nähdä pidemmissä jaksoissa seuraamalla esimerkiksi järvien jäätymistä ja jäiden lähtöä, lintujen kevät ja syysmuuttoa sekä hiihto- ja talviurheilukelejä. Yksi hyvä tapa on seurata myös sääennätyksiä. Ilmaston lämpenemisen myötä lämpimiä ennätyksiä on kylmiä enemmän.

Sään havainnoinnista Takala ei osaa luopua vapaa-ajallaan.

- Aikoinani toimiessani tv-meteorologina katselin usein pilviä kulmat kurtussa ennusteen pieleen menemisen pelossa. Nykyään tulee enemmän tarkkailtua tien pintaa ja sen mahdollista liukkautta. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että yritykseni Sääneuvos on kehittänyt palvelun, jossa mallinnetaan tien pinnan tilaa ja kelin kehitystä.

Takala on harrastanut vapaa-ajallaan purjelautailua jo lähes 40 vuoden ajan. 

- Vieläkin kovan tuulen sattuessa innostun siitä kuin pikkupoika. Erityisesti isot aallot ovat mieleeni. Heikommissa tuulissa harrastan foil-purjelautailua, jossa liidetään veden pinnan yläpuolella jopa metrin korkeudessa kantosiiven avulla. Lisäksi rakentelen sup-, laine- ja purjelautoja käsityönä alusta loppuun asti.

Sään saloihin voi tutustua myös Takalan yrityksen verkkosivuilla osoitteessa www.saaneuvos.fi.

Teksti: Kaisa Ristimella