Kuntalaisaloitteet 2024

Kuntalaisaloite.fi-palvelun kautta kuntaan lähetetyt kuntalaisaloitteet voit lukea palvelussa. Vuoden 2023 alusta alkaen myös kuntalaisaloitteisiin annetut vastaukset löytyvät palvelusta.

Jyväskylän kaupungille kirjeitse toimitetut kuntalaisaloitteet

Kuntalaisaloite 6.12.2024: kuntalaisaloite linkkiliikenteen maksuttomuudesta päiväkoti- ja koululaisryhmille

Tällä kuntalaisaloitteella haluan rikastaa päiväkoti-ikäisten ja koululaisten työpäiviä sekä luoda tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua ja kokea mm. liikunta-, luonto- ja kulttuurielämyksiä kaikille kunnan lapsille päiväkodin tai koulun sijainnista riippumatta. Ehdotan että päiväkoti- ja koululaisryhmät voisivat ohjaajiensa kanssa osana varhaiskasvatuksen/koulun pedagogista toimintaa matkustaa julkisilla linkki -joukkoliikenteen reiteillä maksutta. Tällä hetkellä lastenlippu tarvitaan myös ryhmänä ohjaajiensa kanssa matkustaville, alle 7-vuotiailta lapsilta (esim. varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapsiryhmät). Koska varhaiskasvatuksen ja koulun määrärahoista on tingitty, niin matkalippujen kustannukset estävät lasten pääsyn mm. kirjastoon, urheilupaikolle ja museoihin, jos nämä sijaitsevat kauempana kuin kävelymatkan päässä. Tämä on tänä syksynä tuotu esille meille vanhemmille esimerkiksi Puuppolan päiväkodissa. Tästä harmistuneena toivon, että kaupungissa pystytään tukemaan hyvillä päätöksillä lasten osallisuutta ja alueellista tasa-arvoa. Mahdollistetaan oppia ja iloa tuottavat päiväretket nyt ja tulevaisuudessa

Aloitteeseen annettu vastaus:

(Sivistyslautakunta 13.2.2024/13, palvelujohtajat Sami Lahti ja Päivi Koivisto, kuljetussuunnittelija Matti Kokkila 4.2.2025)

Kiitämme aloitteestanne, jossa ehdotatte linkkiliikenteen maksuttomuutta päiväkoti- ja koululaisryhmille. Aloitteessa esitetyt perustelut tukevat tavoitetta edistää lasten osallisuutta, alueellista tasa-arvoa ja pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksessa.

Linkkiliikenteen operointi on jo kaupungin rahoittamaa toimintaa, ja sen hyödyntäminen varhaiskasvatuksen ja kouluryhmien tarpeisiin tukee julkisten resurssien tehokasta käyttöä. Maksuttomuus edistäisi liikennepalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä erityisesti hiljaisempina ajankohtina. Maksuttomuuden myötä koulut ja päiväkodit voisivat siirtyä hyödyntämään joukkoliikennettä erillisten tilausajojen sijaan, mikä vähentäisi tilausajojen tarvetta ja toisi kaupungille kustannussäästöjä. Näin budjettivarojen käyttöä voitaisiin suunnata suoremmin opetuksen ja kasvatuksen ydintoimintoihin.

Joukkoliikenteen käyttö koulumatkojen ja retkien yhteydessä voi myös edistää lasten ja nuorten liikkumisvalmiuksia ja ympäristötietoisuutta. Heille tarjoutuisi mahdollisuus oppia vastuullista liikkumista sekä kestävän kehityksen mukaisia liikkumistapoja. 

Toteutukseen liittyy kuitenkin myös haasteita. Suurimpana ongelmana on joukkoliikenteen kapasiteetti, sillä erityisesti ruuhka-aikoina linkkiliikenteen bussit ovat jo nyt täynnä. Mikäli suuret koululaisryhmät matkustaisivat samanaikaisesti, voisi syntyä tilanteita, joissa maksavat asiakkaat eivät mahdu mukaan. Tämä puolestaan saattaisi heikentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja asiakastyytyväisyyttä, mikä pitkällä aikavälillä voisi johtaa lipputulojen laskuun ja vaikuttaa kaupungin talouden tasapainoon joukkoliikenteen rahoituksessa. 

Tilausajoissa jokaisella oppilaalla on turvavyöpaikka. Joukkoliikenteessä turvavöitä ei ole, ja matkustajia voi joutua seisomaan bussin käytävällä matkan aikana. Tämä näkökulma on syytä ottaa huomioon kokonaisuutta arvioitaessa, varsinkin pienimpien koululaisten kohdalla. 

Ratkaisuna voidaan harkita maksuttomuuden rajaamista ruuhka-aikojen ulkopuolelle, esimerkiksi klo 10–13 välille, jolloin joukkoliikenteen käyttöaste on osalla vuoroilla alhaisempi. Tämä vähentäisi ruuhkien syntymistä ja varmistaisi palvelun sujuvuuden kaikille matkustajille. Harkintaan voisi tulla kehittää ennakkoilmoittautumisjärjestelmä, jonka avulla koulut ja päiväkodit voivat varata matkat etukäteen. Näin voidaan ennakoida joukkoliikenteen kapasiteettia ja estää tilanne, jossa useampi ryhmä varaa samanaikaisesti saman vuoron. 

Aloitteessa esitetty maksuttomuus toisi hyötyjä lasten ja nuorten mahdollisuuksiin osallistua erilaisiin kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin sekä edistäisi joukkoliikenteen käyttöä. Samalla on tärkeää huomioida mahdolliset haasteet ja suunnitella käytännön ratkaisut niin, että palvelun sujuvuus säilyy kaikille matkustajille. 

Kaupunki arvioi aloitteen toteuttamismahdollisuuksista ja punnitsee eri vaihtoehtoja parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. 

Kuntalaisaloite 27.8.2025: kuntalaisaloite oman äidinkielen lopettamisesta

Hei, Tietoomme on tullut että kaupungilla on aikomus lopettaa oman äidinkielen opetus 1.8.2025 alkaen. Vastustamme täysin tätä leikkausta ja huolestuneena asiasta haluaisimme kuulla kaupungin suunnitelman oman äidinkielen opetuksen jatkumiseen. Sanomattakin on selvää, että monikulttuuristen ja eri kielitaustaisten lasten tulevaisuudelle on tärkeää pystyä ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamistaan. On lasten oikeus saada opetusta, eikä sitä pitäisi karsia tai katsoa sen olevan helppo kulujen leikkauskohde. Lapsen oman kielitaidon ylläpitäminen ja oppiminen on tärkeää, koska se auttaa ymmärtämään ja tutustumaan omiin juuriinsa. Tästä taas syntyy tasapainoinen, hyvinvoiva ja eheä lapsen minäkuva. Tämä eheä identiteetti on erityisen tärkeää, jotta lapsi pystyy sopeutumaan ja elämään kahden erilaisen kulttuurin välissä, ja hallitsemaan mahdollisia erilaisuudesta syntyviä sosiaalisia konfliktitilanteita. Oman kielen ja kulttuurin opiskelu on väline, joka ennaltaehkäisee sopeutumattomuutta yhteiskuntaan, masennusta, syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja ulkopuolikseksi kokemisen tunnetta. Tasapainoileminen kulttuurien välillä on haastavaa aikuisellekin, saatikka sitten lapselle, joka on vielä kehittyvässä iässä. Ja nyt olette mahdollisesti leikkaamassa tämän tärkeän tasapainoilun välineen heiltä pois. Maailma on nykyään niin monikansallinen ja monikulttuurinen, ettei kielen opiskelun tarve tule häviämään, päinvastoin. Tuskin Jyväskylän kaupunki haluaa maalata sellaista kuvaa, että täällä monikulttuurisia perheitä ja lapsia ei tueta, tai että tänne on hankalampi sopeutua asumaan kuin jonnekin muualle Suomeen. Palaisin vielä alkuun, että on lapsen oikeus saada opetusta, eikä toisen äidinkielen opetus ole yhtään sen vähäarvoisempaa kuin peruskoulun lakisääteinen äidinkielen opetus. Kuinka perustelette sen, että toiset lapset saavat koulussa oman äidinkielensä opetusta ja toiset eivät enää saisikaan? Suosittelisin päättäjiä tutustumaan ”kolmannen kulttuurin lapsi” termiin ja ”Koti kulttuurien välissä” – kirjaan tai muuhun vastaavaan tietoon, saadaksenne näkemystä ja ymmärrystä päätöksen teossa.

Aloitteeseen annettu vastaus: 

(Sivistyslautakunta 19.2.2025/13, palvelujohtaja Sami Lahti ja palvelupäällikkö Pia Bärlund)

Kiitos aloitteestanne, jossa olette tuoneet esille huolenne oman äidinkielen opetuksen tulevaisuudesta kaupungissamme. Haluamme korostaa, että kaupungin vuoden 2025 talousarviossa ei ole kohdennettu sopeutustoimia oman äidinkielen opetukseen. Tämän myötä oman äidinkielen opetuksen jatkuminen on turvattu nykyisten linjausten mukaisesti.

Sivistyslautakunta, kaupunginhallitus ja -valtuusto tiedostavat oman äidinkielen opetuksen merkityksen lapsen identiteetin kehittymisen, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Monikielisyys on merkittävä voimavara, joka tukee lasten valmiuksia toimia osana monikulttuurista ja globalisoituvaa yhteiskuntaa. 

Talousarviossa vuodelle 2025 ei ole kohdennettu leikkauksia oman äidinkielen opetukseen. Kaupungin nykyinen linjaus heijastaa sitoutumista monikielisten lasten ja heidän perheidensä tukemiseen. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaupungin taloudellisia sopeutustoimia tarkastellaan vuosittain osana laajempaa budjettisuunnittelua. Tämä tarkoittaa, että tulevien vuosien linjaukset voivat muuttua taloudellisen tilanteen ja muiden reunaehtojen mukaisesti. Emme siis voi tässä vaiheessa ennakoida, miten oman äidinkielen opetukseen mahdollisesti kohdistuvat toimenpiteet tulevaisuudessa kehittyvät. Kaupunki pyrkii kuitenkin arvioimaan päätöksiään kokonaisvaltaisesti ja ottaen huomioon palvelujen vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen jatkuu siis keskeytyksettä vuonna 2025. Tiedotamme mahdollisista muutoksista opetukseen liittyen viivytyksettä ja selkeästi, jotta perheet pysyvät ajan tasalla tilanteesta. Lisäksi olemme avoimia vuoropuhelulle ja vastaanotamme mielellämme palautetta siitä, miten voimme kehittää palveluita entisestään. Kaupunki pyrkii päätöksillään turvaamaan lasten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisen koulutuksen, ottaen huomioon kulloisenkin taloudellisen tilanteen asettamat reunaehdot.

Kuntalaisaloite 17.6.2024: Liikuntavälinevarasto

Monikulttuurinen ikäihmisille toimintaa ja hyvinvointia tuottava yhdistys Monikko ry on yli 15 vuoden ajan auttanut ihmisiä asuinalueilla Jyväskylässä liikkumaan ja tapaamaan toisiaan. Säännöllisen kerhotoiminnan merkeissä liikutamme +SS-vuotiaita ihmisiä, vieraskielisiä ja kotosuomalaisia, Harjun Woiman liikuntasalilla ja Kuokkalan Graniitissa. Lisäksi aina lauantaisin vastuuvapaaehtoiset ohjaajat kokoavat kaikkia asiasta kiinnostuneita liikkumaan ulkona Huhtasuolla. Näissä liikuntahetkissä pelataan mm. kyykkää, gorodgia, petanqueta ja mölkkyä. Liikkuminen tasaisella maalla ja vertaisen ohjaajan tuella on turvallista ja tuttua osallistujalle. Käytännön ongelmana on varastoida urheilu- ja pelivälineitä harrastuskertojen välissä.

Esitämme Jyväskylän kaupungin Liikuntapalvelulle, että valmistuville uusille liikuntapaikoille varataan riittävä määrä lukollista tilaa asukkaiden ja järjestöjen urheiluvälineiden varastointia varten. Tarve tähän on erityisesti niillä ryhmillä, joilla ei ole omaa kotikenttää tai -hallia, jossa säilytystilat luontevasti ovat saatavilla. On tärkeää, että välineitä voidaan säilyttää urheilukenttien tms. yleistilassa saatavilla eikä kenenkään harrastajan yksityiskodissa, mikä estäisi niiden saatavuuden käyttöön muutoin kuin ao. kotivaraston omistajan myötävaikutuksella. Lisäksi ikäihmiset ja heidän vertaisohjaajansa asuinalueilla tulevat lähikentälle jalkaisin eikä ole mahdollisuutta kuljettaa urheiluvälineitä mukana.

Esimerkiksi Monikko ry:n kaipaama oma välinevarasto tulisi olla suuruudeltaan 2 m x 2 m leveys x huonekorkeus. Varaston tulisi olla valolta ja kosteudelta suojattu ja lukittavissa käyttäjän omalla riippulukolla tai lukituksella, johon voi asettaa käyttäjän pin-koodi.
Annamme mielellämme lisätietoja asiasta.

Aloitteeseen annettu vastaus:

(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 3.9.2024/51, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal 28.8.2024)

Vastaus Monikko ry:n kuntalaisaloitteeseen

Jyväkylän kaupungin liikuntapalvelut on saanut Monikko ry:ltä 12.6.2024 kirjatun aloitteen, jossa esitetään, että liikuntapalvelut varaa valmistuville uusille liikuntapaikoille riittävän määrän lukollista tilaa asukkaiden ja järjestöjen urheiluvälineiden varastointia varten. Esityksessä kuvataan, että Monikulttuurinen ikäihmisille toimintaa ja hyvinvointia tuottava yhdistys Monikko ry on yli 15 vuoden ajan auttanut ihmisiä asuinalueilla Jyväskylässä liikkumaan ja tapaamaan toisiaan. Säännöllistä kerhotoimintaa on mm. Harjun Woiman liikuntasalilla, Kuokkalan Graniitissa ja Huhtasuon ulko-olosuhteissa.

Varasto- ja säilytystilojen vuokraamisen periaatteet liikuntapaikoilla

Liikuntapalvelujen hallinnoimaan liikuntapaikkaverkko kattaa yli 300 sisä- ja ulkoliikuntapaikkakohdetta. Liikuntapalvelut vastaa liikuntatilojen vuorojen hallinnasta ja jakamisesta käyttäjille. Vuosittainen tilavuorojen määrä on kaikkia tiloja koskien noin 120 000 vuoroa. Usealla liikuntapaikolla on liikunta- ja urheiluvälineiden varastoimista ja säilytystä varten vuokrattavia tiloja. Erikokoisia ja eri tarpeisiin tarkoitettuja varasto- ja säilytystiloja vuokrataan liikuntapalvelujen hinnaston mukaisesti mm. Kuokkalan Graniitissa, uimahalleissa, Hippoksen liikuntalaitoksissa sekä liikuntapuistojen yhteydessä olevilla liikuntapaikoilla. Liikuntapalvelujen hinnasto löytyy verkkosivuosoitteesta (varasto- ja säilytystilat s. 31): https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/2024-03/Liikuntapalveluiden%20hinnasto%202024.pdf   

Välinevarastoinnille ja -säilytykselle tarkoitettujen tilojen määrä liikuntapaikoilla on varsin rajallinen, eikä niitä pystytä tarjoamaan kaikille liikuntapaikkojen käyttäjille. Varastotilojen jaosta liikuntapalvelut sopii vuosittain tilojen pääkäyttäjätoimijoiden, kuten liikuntaseurojen, sekä oppilaitosten kanssa. Valitettavasti varastotilaa ei aina riitä vuokrattavaksi satunnaisesti tai harvoin tiloja käyttäville toimijoille. Toistaiseksi varasto- ja säilytystilat eivät ole varattavissa esim. sähköisen, avoimen tilavarausjärjestelmän kautta. Varastotilojen varauskäytänteitä on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää niin, että ne olisivat nähtävillä, selattavissa ja varattavissa liikuntapalvelujen sähköisessä tilavarausjärjestelmässä.

Varastotilat ja niiden varaaminen uusia liikuntapaikkoja koskien

Jyväskylässä on rakenteilla uutena liikuntapaikkakohteena Huhtasuon jalkapallohalli. Syyskuussa 2024 otetaan käyttöön Palokassa voimisteluhalli, joka tulee sijaitsemaan entisissä Kodin Terran tiloissa.  Lisäksi AaltoAlvarin kylpyläosan peruskorjaus ja laajennus valmistuu loppuvuodesta 2024. Harjun stadionin laaja peruskorjaus puolestaan käynnistyy syksyllä 2024 ja uudistuneen stadionin suunniteltu käyttöönotto on vuonna 2026. Kaikkiin mainittuihin uusiin liikuntatiloihin on suunniteltu liikuntapaikan käyttäjien tarpeisiin mukautettuja liikunta- ja urheiluvälineiden varasto- ja säilytystiloja, joita tilojen käyttäjät ja toimijat voivat vuokrata. Säilytys- ja varastointitilojen määrään vaikuttavat keskeisesti hankkeiden käytettävissä olevat kustannukset. Uuden varastotilan rakentamisen kustannukset ovat, tilasta ja tilan varustelusta, riippuen noin 3 000 €/m2. Uusien kohteiden varastotilat jaetaan käyttäjille vuoronjakokriteereitä mukaillen sekä tilojen käyttäjien tarpeiden mukaan. Tarvearvioinnissa huomioidaan mm. liikuntapaikan käyttömäärät sekä eri lajeissa tarvittavien välineiden erityispiirteet ja määrä. Liikuntapaikkojen vapaista varasto- ja säilytystiloista voi tiedustella liikuntapaikkojen vastuuesihenkilöiltä.

Lisätietoja:
Liikuntapaikkapäällikkö Markus Virtanen, p. 040 737 6887, markus.m.virtanen(at)jyvaskyla.fi

Jyväskylässä 28.8.2024
Anna-Leena Sahindal
liikuntajohtaja
p. 050 3249314, anna-leena.sahindal(at)jyvaskyla.fi

Kuntalaisaloite 19.1.2024 Näkötorni Sarvivuoreen

Aloitteeni koskee näköalatornin rakentamista Sarvivuoreen. Näkötornin sijainniksi olen ajatellut ulkoilureitillä olevan laavun läheisyyttä, josta aukeaa näkymä Päijänteelle. Tällä hetkellä puusto rajoittaa näkymää. Olen keskustellut asiasta jo muutaman ulkoilijan ja naapurin kanssa, ja he ovat olleet innostuneita asiasta. Uskoisin, että näkötorni lisäisi alueen suosiota retkeilykäytössä.

Aloitteeseen annettu vastaus

Sarvivuoren alue on yksi Jyväskylän kaupungin päävirkistysalueista. Sarvivuoresta avautuvat komeat maisemat Päijänteen suuntaan ja myös Päijänteen suunnasta Sarvivuori muodostaa tärkeän maisemaselänteen. Kuten aloitteessakin on mainittu, näkötorni lisäisi alueen suosiota retkeilykäytössä ja sieltä avautuisivat hienot maisemat. 

Alueella voimassa oleva Jyväskylän kaupungin yleiskaava mahdollistaisi myös tornin rakentamisen. Kaupungille tulee runsaasti ehdotuksia uusien viher- ja virkistyspalveluiden ja -rakenteiden rakentamiseksi. 

Näitä investointeja ohjelmoidaan kaupungin viherpalveluiden osalta KymppiV-ohjelmassa ja liikuntapalveluiden osalta Liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelmassa. Ohjelmoinnin avulla pyritään tasapuoliseen, suunnitelmalliseen ja oikea-aikaiseen investointien ohjelmointiin. Jyväskylän kaupungilla ei ole ylläpidettävänä tällä hetkellä varsinaisia näkötorneja lukuun ottamatta Korpilahden Oravivuoren kolmiomittaustornia. 

Kaupungilla on lisäksi muutamia lintutorneja, jotka toimivat osin myös näkötorneina. Valitettavasti Sarvivuoren uuden näkötornin rakentamista ja sen jatkuvaa ylläpitoa ei voi pitää tämän hetken kaupungin taloudellisessa tilanteessa mahdollisena. Kaupungin virkistys- ja ulkoilualueisiin kohdistuvat rajalliset resurssit on tarkoituksenmukaista kohdentaa ensisijaisempiin kohteisiin lähivuosina.

Ystävällisin terveisin 

Mervi Vallinkoski
yleiskaavapäällikkö