16.11.–10.12.2017

En tiedä tarkalleen, mitä olen ja mitä edustan. Suurin haaveeni on kuitenkin olla olemassa niin, että kunnioitan elämää mahdollisimman paljon. Epäonnistun usein. Tästä lähtökohdasta syntyi tämä näyttelytrilogia.

Olen koulutukseltani valokuvaaja, mutta pelkkä kuvien kautta kertominen tuntui riittämättömältä. Tarvittiin lihaan ja verta. Plastisia muotoja, konkretiaa. Niitä asioita mistä maailma on ihan oikeasti tehty. Teostenmateriaaleina on käytetty mm. puuta, marmoria, rautaa ja eläimen karvaa. Kaikki on totta.

8.3.-1.4.2018

-Prosessoin tällä hetkellä ihmisluontoa, ihmistä ja luontoa, fyysistä kuolemaa, egokuolemaa, ekologista kuolemaa, elämää, kaiken yhteen liittävää ja erottavaa tyhjyyttä sekä tasapainoa ja tasapainottomuutta. 

Näyttelykokonaisuuden välineinä toimii vesi, pysähtyneisyys ja aika, joiden läpi suodattuu luonnon ja ihmisen vertauskuva, symbioosin välttämättömyyden kuva ja lopulta: elämän ja kuoleman kuva.