Wessmanninmäen esihenkilöalueen toimintasuunnitelma 2022-2023

Hyvä arki ja laadulliset tavoitteet 

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa painotetaan lapselle hyvää arkea, jossa toteutuu myönteinen, hyväksyvä ja arvostava vuorovaikutus, turvallinen kasvatusilmapiiri ja osallisuus. Lasten yksilölliset kehityksen ja oppimisen tarpeet, sekä lasten kannalta tarkoituksenmukaiset sosiaaliset suhteet huomioidaan jo lapsiryhmiä muodostettaessa. Hyvä arki rakentuu monipuolisesta, pedagogisesti suunnitellusta toiminnasta sekä päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, levosta ja ruokailosta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen on osa arjen toimintaa. 

Hyvä yhteistyö päiväkodissamme 

Hyvän yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä. Yhteistyö alkaa tutustumisesta. Lapsen aloittaessa käydään aloituskeskustelu kotona tai päiväkodilla, perheen valinnan mukaan. Perhe pääsee myös tutustumaan päiväkotiin oman aikataulun mukaisesti. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa yksilöllinen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita sekä yhdessä sovittuja asioita tukemaan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. 

Hyvän alun käytänteitä:  

• Aloituskeskustelu on perheen puheenvuoro, jonka tarkoituksena on tutustua lapseen ja vanhempiin sekä rakentaa luottamusta. Keskustelun aikana vanhemmat kertovat lapsesta sekä pyydetään toiveita ja odotuksia mm, asioista, joista perhe toivoo kuulevansa lapsensa päivästä. Keskustelussa kirjataan muistiin toiveet keskeiset asiat ja kerrotaan ne myös ryhmän muulle henkilöstölle. 
• Aloituskeskustelun yhteydessä huoltajien kanssa sovitaan siitä, kuinka he tutustuvat päiväkotiin. Perheelle tarjotaan mahdollisuutta tutustua hoitopaikkaan ennen lapsen hoidon alkua. Tämän lisäksi suosittelemme lapselle pidempää tutustumisjaksoa. 
• Annamme perheelle Uuden perheen ABC:n, johon on koottu tärkeitä tiedotusasioita hoidon aloitukseen ja varhaiskasvatuksen arkeen liittyen. 
• Päiväkotiin tutustuessa kerromme Hyvä Alku käytännöistä, toimintatavoista, ryhmästä, esittelemme toimintatilat, EdLeevon käyttö jne. sekä sovimme pehmeän alun jatkosta. 
• Turvaamme lapselle pehmeän laskun, perheille tutustumiset sekä tarjoamme mahdollisuuden EdLevon opastukseen. 
• Hoidon alkamisesta 1-2 kuukauden kuluttua pidämme ensimmäisen yhteisen keskustelun lapsen yksilöllisestä suunnitelmasta. 
• Huoltajilla on mahdollisuus antaa palautetta keskustelusta sähköisen kyselyn välityksellä. Käsittelemme huoltajien palautteet ryhmän henkilöstön kesken ja mietimme tarvittaessa, kuinka voimme kehittää toimintaamme. 
• Huoltajat toivotetaan tervetulleeksi tutustumaan päiväkodin arkeen 

Hyvä arki ja keskeiset laadulliset tavoitteemme   

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa toimitaan pienissä ryhmissä, joissa lapsen on turvallista olla ja opetella erilaisia taitoja. Pienryhmätoimintaa toteutetaan päivittäin ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Pienryhmien muodostamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan ne muodostetaan joustavasti pedagogisin perustein, jolloin ne voivat olla eri kokoisia toiminnasta ja lasten tarpeista riippuen. Lapsiryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon lasten kaverisuhteet sekä mahdollisuuksien mukaan pysyvät aikuissuhteet. Lapsen vaihtaessa ryhmää annetaan hänelle aikaa tutustua uuteen ryhmään ja sen työntekijöihin. Ryhmän vaihdoksista keskustellaan myös huoltajien kanssa. Ryhmän työntekijät siirtävät lasta koskevat tiedot uuteen ryhmään. 

Tavoite 1. Lämmin, välittävä ja turvallinen ilmapiiri kaikille lapsille ja aikuisille 

Kaiken työmme perustana on lapsen edun ensisijaisuus ja haluamme olla vaalimassa lapsen hyvinvointia tukevaa arkea. Työssämme on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mikä on totta lapselle. Tehtävänämme on luoda lämmin, välittävä ja turvallinen ilmapiiri, jossa henkilöstö on aidosti läsnä lapsille. Aito läsnäolo näkyy mm. hymyinä, silmiin katsomisena, kosketuksena ja asettumisena lapsen tasolle. Jokainen ryhmä muodostaa toimintakauden alussa omat laatulupauksensa, joita arvioidaan viikoittaisissa tiimipalavereissa sekä yhteisissä työilloissa vuoden varrella. 

Panostamme kiireettömään arkeen, jossa henkilöstö kohtaa lapset lämmöllä ja huomaavat lasten sanattomatkin viestit. Pidämme tärkeänä toisten kuuntelemista, auttamista, ymmärtämistä, kiittämistä ja kunnioittamista. Haluamme, että jokainen lapsi kokee olevansa tärkeä ja ihana juuri sellaisena kuin on. Puhumme lapsille ja toisillemme kauniisti ja annamme paljon positiivista palautetta ja kehuja. Iloitsemme lasten onnistumista ja olemme aidosti kiinnostuneita lapsen asioista. Hassuttelemme ja käytämme huumoria lasten kanssa. Keskitymme vuorovaikutuksessa vahvuuksien löytämiseen jokaisesta lapsesta. Sanomalla ääneen aikuiset vahvistavat positiivisen ilmapiirin kehittymistä ja esimerkillään opastavat myös lapsia näkemään toisissa ihmisissä hyvää. 

Työmme tavoitteena on vahvistaa kaveritaitoja koko yhteisön taitona. Tämä vaatii tekoja lasten kaveritaitojen tukemiseen sekä siihen, että työntekijät voivat hyvin työssä. Kaveritaitoja tuetaan mm. muodostamalla pienryhmät pedagogisin perustein, kehittämällä leikkiparitoimintaa, havainnoimalla lasten leikkiä ja olemalla läsnä lasten arjessa. 

Jokaisella aikuisella on vastuu puuttua kiusaamiseen. Ristiriitatilanteet selvitetään yhdessä molempia osapuolia kuunnellen. Näin lasten kanssa harjoitellaan tärkeitä kaveritaitoja ja rakennetaan luottamuksellista ilmapiiriä. Haluamme Wessmanninmäen alueella kiinnittää huomiota lasten tunnekasvatukseen sekä tukea kaveritaitoja jokaisessa ryhmässä. Näitä asioita käsittelemme jokaisessa ryhmässä lapsen kehitystason mukaisesti. Työntekijöillä on käytössään monipuolista materiaalia aiheesta, jonka lisäksi järjestämme yhteistä koulutusta tunnekasvatuksen tukemiseen liittyen. 

Työntekijöiden kesken kiinnitämme huomiota avoimeen vuorovaikutukseen ja rehellisen keskustelukulttuurin rakentamiseen, jolloin jokainen saa esittää omat mielipiteensä ja olla rohkeasti myös eri mieltä asioista. Kiinnitämme huomiota toisten auttamiseen ja positiivisen palautteen antamiseen työkaverille. Näillä keinoilla autamme toisiamme onnistumaan työssä joka päivä.  

Syksyllä jokaisen ryhmän työntekijät ovat suunnittelupäivässä tai iltatiimissä pohtineet, mitä juuri heidän ryhmässään kaveritaidot yhteisön taitona tarkoittaa sekä miten he kohtaavat vanhemmat ja tukevat heidän vanhemmuuttaan. Yhdessä sovitut asiat kirjataan muistiin ja niitä arvioidaan viikoittain tiimipalavereissa. 

Tavoite 2: Yhteinen selkeä ymmärrys kohtaamisen rakenteista – kaikkien kuuluksi tuleminen 

Varhaiskasvatuksen rakenteita kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti. Alueella pyrimme muodostamaan erilaiset kohtaamisen rakenteet sellaisiksi, että ne tukevat työn kehittämistä ja arviointia. Läpinäkyvyys ja avoimuus ohjaavat myös kehittämistyötä. Tavoitteenamme on, että sekä lapset, huoltajat että työntekijät tulevat kuulluksi heitä koskevissa asioissa. 

Alueen johtotiimi on muodostanut oman näkemyksensä perusteella vuosikellon varhaiskasvatuksen erilaisille kohtaamisille. Kohtaamisten rakenteita arvioidaan suunnittelupäivillä syksyllä sekä keväällä. Tavoitteenamme on muodostaa perustehtävää palvelevat rakenteet, jotka tukevat varhaiskasvatuksen laadukasta toteutumista. Haluamme alueellamme varmistaa tiedon kulkemisen, jotta jokaisella työntekijällä on mahdollisuus onnistua työssään. 

Pidämme tärkeänä aitoa ja välittävää kohtaamista myös vanhempien kanssa. Tavoitteemme on lisätä lasten ja perheiden osallisuutta ja kuulluksi tulemista, kehittämällä tätä tukevia työkaluja henkilökunnan käyttöön. Kohtamme perheet päivittäin sekä tuonti- että hakutilanteissa. Tilanteet voivat olla lyhyitä, mutta pyrimme aina lämpimään ja välittävään kohtaamiseen. Lapsia tervehditään nimeltä ja heidät toivotetaan tervetulleiksi päiväkotiin joka aamu. Iltapäivällä lapsen päivästä kerrotaan yhdessä lapsen kanssa ilon hetket ja onnistumisen kokemukset, eli päivän ”tähtihetket”.  

Vanhempainiltaan on alueella sovittu syksylle yhtenäinen rakenne, Puhetta ja pullaa- illat. Näissä illoissa ryhmien työntekijät kertovat, miten juuri heidän ryhmänsä arjessa tuetaan kaveritaitoja. Tärkeää on myös päästä keskustelemaan vanhempia mietityttävistä arjen asioista. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan myös toiminnallisissa perheilloissa. Vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä arvioidaan jatkuvasti osana toiminnan arviointia. Sen perusteella sovitaan kevään 2023 yhteistyön muodoista. Arviointia tehdään yhdessä vanhempien kanssa ja heiltä toivotaan myös ajatuksia siitä, millaista yhteistyötä meidän olisi hyvä tehdä lasten kasvun ja oppimisen tukemiseksi. 

Kohtaamisten rakenteiden arviointia tehdään säännöllisesti sekä toimintayksiköiden että johtotiimin tasolla. 

Lasten osallisuus ja sen vahvistaminen ovat tärkeitä pedagogisia painopisteitä Jyväskylän varhaiskasvatuksessa. Turvallinen ilmapiiri ja joustava ryhmittely mahdollistavat lapsen kuulemisen, vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen. 

Lapset osallisiksi Wessmanninmäen alueella:  

• Henkilöstö ottaa selvää lapsen mielipiteistä, toiveista ja mielenkiinnon kohteista kuuntelemalla, kysymällä sekä havainnoimalla lasta 
• Pedagoginen dokumentointi tehdään näkyväksi (mm. valokuvat, lasten ideat, ehdotukset esille) 
• Tarvittavia yhteisiä sääntöjä mietitään yhdessä lasten kanssa 
• Lapset osallistuvat oppimisympäristön rakentamiseen. Lelujen vaihto ja tilojen vuorokäyttö perustuvat lasten mielenkiinnon kohteisiin. Leluhankinnoissa kuullaan lasten toiveita. Oppimisympäristöinä hyödynnetään metsää, leikkipuistoja ja päiväkodin lähiympäristöä lasten toiveita kuullen. 
• Ryhmillä on käytössä erilaisia leikinvalintatauluja, joilla lapset pääsevät itse vaikuttamaan oman toimintansa suuntaamiseen 
• Lapset arvioivat varhaiskasvatuksen arkea, mm. hymynaamoilla, arviointipurkkien avulla, sanallisilla palautteilla, lasten fiilismittareilla. 
• Lasten ehdotuksia ja toiveita kuullaan ja niihin suhtaudutaan arvostaen (mm. toivepuut, toivekorit, lastenpalaverit, hankintaehdotukset) 
• Lasten mielipiteiden kuulemiselle annetaan aikaa ja harjoitellaan yhteisen ymmärryksen löytymistä (mm. äänestämällä) 
• Lapsen äänen kuuleminen varmistetaan havainnoimalla ja rohkaisemalla oman mielipiteen ilmaisemiseen lapselle yksilöllisellä tavalla 
• Henkilöstö vastaa lasten turvallisuuteen liittyvistä päätöksistä 

Huoltajat osallisiksi  

• Haluamme luoda hyvän vuorovaikutusilmapiirin huoltajien kanssa, mikä edellyttää avoimuutta, kunnioittamista, kohtaamishetkiin pysähtymistä ja huoltajien kuuntelemista.  
• Huoltajien kanssa keskustellaan ja sovitaan yhdessä lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista mm. ruokakasvatuksesta, lepokäytännöistä, mielenkiinnonkohteista, kaverisuhteista ja muista arjen tottumuksista. Näitä keskusteluja käydään aloituskeskustelussa, vasu –keskusteluissa ja päivittäin lapsen tuonti – ja hakutilanteissa.  
• Huoltajat ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan päiväkodin arkeen. Huoltajat voivat tulla esim. kertomaan omasta työstään, opettamaan jotain omaa erikoistaitoaan lapsille tai tulla vain mukaan seuraamaan lapsen varhaiskasvatuspäivää.  
• Huoltajien ajatukset, ideat ja toiveet huomioidaan ja otetaan käyttöön arjessa. Huoltajien antamat palautteet vaikuttavat varhaiskasvatuksen arviointiin ja kehittämiseen. 
• Huoltajilta pyydetään mielipiteitä vasu/esiops-keskustelun jälkeen sähköisellä kyselyllä. Kyselyjen perusteella voimme kehittää keskusteluja vastaamaan perheiden tarpeita.  
• Huoltajat ovat tervetulleita toiminnallisiin perheiltoihin ja juhliin. Järjestämme toiminnallisia perheiltoja, joissa perheet pääsevät liikkumaan ja toimimaan yhdessä sekä tutustumaan toisiin perheisiin ja henkilöstöön. Samalla lapsi saa esitellä omaa arkiympäristöään vanhemmilleen.  
• Alueella mahdollisestaan vanhemmille myös uudenlaisia kohtaamisen paikkoja, kuten Puhetta ja pullaa -illat (syksy 2022). Illoissa vanhemmat pääsevät keskustelemaan ryhmän aikuisten kanssa kaveritaidoista ja ryhmän toimintatavoista niiden kehittämiseksi. Ennen joulua järjestetään perheille yhteiset illat jouluisissa tunnelmissa. 

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa havainnointia, dokumentointia ja arviointia tehdään suunnitelmallisesti. Havainnointi toimii pedagogisen dokumentoinnin pohjana. Samalla havainnollistetaan ja seurataan lapsen kehitystä ja oppimista, sekä lapsuuden toimintakulttuuria. Erilaisten dokumenttien avulla tehdään näkyväksi varhaiskasvatuksen toimintaa sekä lapselle itselleen että huoltajille. Havaintoja ja dokumentteja hyödynnetään kasvua ja oppimista tukevan toimintakulttuurin arvioinnissa ja kehittämisessä. 

Toimintaa arvioidaan säännöllisesti henkilöstön kesken opettajien suunnitteluajalla, tiimipalavereissa sekä työilloissa. Arviointia dokumentoidaan ryhmän pedagogiseen suunnitelmaan, josta sitä voidaan seurata ja toimintaa kehittää vastaamaan lasten tarpeita.  

Kehityksen ja oppimisen tuki yhteistyössä huoltajien kanssa 

 
Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea siten kuin varhaiskasvatus- ja perusopetuslaeissa on säädetty. Oikea-aikaisella, yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. 

Jyväskylässä toimitaan inkluusio- ja lähipalveluperiaatteen mukaisesti, jolloin lapsen tarvitsemat tukitoimet järjestetään lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetusryhmässä. Lähtökohtana tuen järjestämisessä ovat lapsen vahvuudet, sekä lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet. Lapsen tuen tarvetta arvioidaan suunnitellusti ja säännöllisesti. 

Tukitoimet suunnitellaan yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Yhdessä sovitut tukitoimet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tukitoimien toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. 

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat (VEO) työskentelevät lapsiryhmissä osana muuta varhaiskasvatuksen henkilöstöä lasten tuen tarpeiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat yhdessä varhaiskasvatuksen opettajan kanssa tuen toimintatapoja. He antavat erityisopetusta lapsiryhmille tai yksittäisille lapsille 

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO) 

• Työskentelee lapsiryhmissä osana muuta varhaiskasvatuksen henkilöstöä lasten tuen tarpeiden mukaisesti  
• osallistuu lasten tuentarpeiden havainnointiin, suunnitteluun ja arviointiin 
• Antaa erityisopetusta lapsiryhmille tai yksittäisille lapsille 
• osallistuu monialaiseen yhteistyöhön (neuvola, terapeutit, psykologit) sekä koulun 
• kanssa tehtävään yhteistyöhön 
• ohjaa erityisavustajia 

Erityisavustaja 

osallistuu lapsiryhmien toiminnan ja lasten tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen työtiimissä sovitun työnjaon ja lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (toimii lisäresurssina). 

Tiedottamisen ja viestinnän käytännöt esihenkilöalueella 

Tuonti- ja hakutilanteissa varmistetaan kuulumisten vaihto huoltajien ja henkilöstön välillä.

Päivittäisissä kohtaamisissa huoltajien kanssa olemme aidosti läsnä ja kuuntelemme heidän ajatuksiaan ja kuulumisia. Huoltajat saavat päivittäin tietoa lapsen päivästä ja tärkeistä asioista. Käytössä on päivälistat, joihin merkitään tietoja lapsen päivästä mm. leikeistä, kaverisuhteista, onnistumisen hetkistä, ruokailuista ja päiväunista. Huoltajien kanssa sovitaan yksilöllisesti, millaisista asioista he toivovat kuulevansa koskien lapsen päivää. Lapsen oma ääni pääsee kuuluville päivittäisen tähtihetken nimeämisessä. Näin tuemme positiivisen minäkuvan rakentumista ja vahvistamme jokaisen lapsen itsetuntoa. 

Henkilöstön työvuorot suunnitellaan huoltajien ilmoittamien lasten hoitoaikojen perusteella. Työvuorot jakautuvat tarpeen mukaisesti päiväkodin aukioloajalle. Tämän johdosta lapsen oman ryhmän aikuinen ei välttämättä aina ole paikalla tunti- tai hakutilanteissa. 
 

Tieto varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien välillä hoidetaan varhaiskasvatuksen virallisen sähköisen asiointijärjestelmä Edlevon kautta. Edlevosta löytyvät lisäksi lapsiryhmien kuukausikirjeistä, tiedotteita, tapahtumailmoituksia ja loma-aikojen toimintaan liittyvä informaatio.  

Hoitoajat ja loma-aikojen hoidontarve ilmoitetaan Edlevon kautta. Lapsen äkillinen poissaolo ja muu lapsen asioihin liittyvä välitön tieto viestitään puhelimitse soittamalla tai tekstiviestillä. 

Varhaiskasvatuksen arkea dokumentoidaan kuvin ja videoin melkein päivittäin. Kuvat ovat nähtävillä päiväkodin tiloissa tai sähköisesti esim. ryhmän iPadilla. Kuvauslupa päivitetään huoltajien kanssa säännöllisesti. 

Infoasioita 

• Päiväkodissa toimii vakituisia varahenkilöitä, jotka sijaistavat lyhytaikaisia henkilökunnan poissaoloja. Varahenkilöiden kuvat löytyvät päiväkotien eteisistä.  
• Vanhempainillat/infot järjestetään syksyisin ja tarpeen mukaan myös keväällä.  
• Kevätjuhlat ja muut sovitut tapahtumat ilmoitetaan kuukausikirjeissä 
• Valokuvia lasten arjesta löytyy ryhmän tiloista tai ryhmän iPadilta.  
• Päiväkodin toimintasuunnitelma kokonaisuudessaan löytyy tulostettuna lapsiryhmien ilmoitustauluilta. 
• Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma löytyy tulostettuna esiopetusryhmien ilmoitustauluilta.