Kaupunkien yhteistyötä liito-oravan suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi

Jyväskylän kaupunki on Espoon ja Kuopion kaupunkien kanssa mukana Euroopan unionin rahoittamassa Liito-orava LIFE -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa liito-oravan suojelua huomioimalla lajin säilymiselle keskeiset elinympäristöverkostot, muun muassa kaupunkisuunnittelussa. EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojeltu ja Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu, uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut (2019) liito-orava elää Euroopan unionin alueella vain Suomessa ja Virossa. Suurimmaksi uhaksi liito-oravan säilymiselle on arvioitu sopivan elinympäristön väheneminen ja pirstoutuminen. Elokuussa 2018 alkanut hanke kestää kevääseen 2025 asti.

Jyväskylä osallistuu yhdessä Espoon ja Kuopion kaupunkien kanssa hankkeen osuuteen, jossa kehitetään hyviä käytäntöjä liito-oravan suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteen sovittamiseksi. Kaupungeissa tunnistetaan liito-oravan elinympäristöverkosto, joka toimii pohjana lajin huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa. Kaupunkialueilla liito-oravan elinympäristöverkostoa parannetaan vahvistamalla pesäpaikkatarjontaa pöntötyksillä ja kulkuyhteyksiä puuistutuksilla. Hankekaupungit osallistuvat myös valtakunnallisen liito-oravahavaintotietokannan kehittämistyöhön.

Lisätietoa hankkeesta löydät oikealla olevasta "Sinua saattaa kiinnostaa" -osiosta hanketta Suomessa koordinoivan Metsähallituksen sivuilta sekä Jyväskylän kaupungin hankkeen omilta sivuilta.

Mitä vuonna 2019 tapahtuu?

Alku- ja loppuvuodesta projektityöntekijä koostaa Jyväskylän kaupungin tietokannan liito-oravatietoja. Tarkoitus on saada useamman vuoden ajalta kokonaiskuva liito-oravan elinalueista ja niiden välisistä viheryhteyksistä, sekä tunnistaa inventoimattomia alueita.

Kevättalvella 2019 on tehty liito-oravainventoinnit, joilla on tarkoitus selvittää tehtyjen asemakaavaratkaisujen onnistumista liito-oravan elinympäristöjen turvaamisessa. Eri puolilta Jyväskylää on valittu 10 selvitysaluetta, joilla liito-oravia on havaittu asemakaavaprosessien yhteydessä. Näillä kaavoitetuilla alueilla on siten jo liito-oravaan kohdistuvia suojelumääräyksiä. Mikäli liito-oravia alueelta selvityksen yhteydessä löytyy, selvitykset kyseiselle alueelle tehdään vain tänä vuonna, muutoin kahtena vuonna. Liito-oravan lyhytikäisyydestä (elinikä keskimäärin 1 – 2 vuotta), pesäpaikan vaihtamisesta sekä populaatioiden paikallisesta vaihtelusta johtuen elinalueiksi sopivat alueet eivät välttämättä ole käytössä joka vuosi ja siten selvitys on hyvä suorittaa kahtena peräkkäisenä vuonna, mikäli elinalue on tänä vuonna tyhjä. Kevättalvi on parasta aikaa liito-oravainventointien tekoon, sillä liito-oravan kellertävät jätökset erottuvat hyvin puiden lumisilta tyviltä. Liito-oravan talviaikainen ravinto, lepän ja koivun norkkojen siitepöly, värjää papanat kellertäviksi. Myös liito-oravien aktiivisuus, etenkin koiraiden liikkuvuus, on kevään kiima-aikana vilkkaampaa kuin kesällä.

Syksyllä yhteensä 29 pönttöä sijoitetaan 7 alueelle, joilla liito-oravia aikaisempinakin vuosina on havaittu. Pöntötyksillä pyritään elvyttämään tai vahvistamaan liito-oravan elinvoimaisuutta alueilla. Kyseessä voi olla esimerkiksi kaksi lähekkäistä elinaluetta, joiden linkittyvyyttä vahvistetaan sijoittamalla pönttö tai pönttöjä viheryhteydelle (kulkuyhteyden varrelle) tai elinalueen reunaosille. Pönttöjä hyödynnetään monilla alueilla myös koulujen ja päiväkotien kanssa toteutettavassa ympäristökasvatusyhteistyössä.

Kuva

Kuva 1. Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologit Anne Laita (vas. hankekoordinaattori) ja Anni Mäkelä (oik. projektityöntekijä) kertomassa Liito-orava LIFE -hankkeesta radiokanava HitMix:llä

Kuva