Pääkirjasto siirtyi uuteen aikaan
Jyväskylän kaupungin pääkirjasto on viimeisen vuoden aikana kokenut nuorennusleikkauksen. Tiukalla budjetilla toteutetussa uudistuksessa fokus on kohdistettu asiakastilojen päivittämiseen.
Satsauksia koko kirjastoverkkoon
Vuosituhannen alku oli Jyväskylän kirjastotoimelle vaikeaa aikaa. Taloudellisesti haastavina vuosina sivukirjastot olivat jatkuvasti lakkautusuhan alla. Vuodesta 2009 lähtien tilanne on parantunut huomattavasti ja kaupungille on voitu rakentaa vahvaa kirjastoverkkoa. Tällä hetkellä Jyväskylässä on pääkirjaston lisäksi yhteensä 13 alue-, lähi- ja pienkirjastoa.
– Jyväskylässä tehtiin vuosikymmen sitten päätös nykyisenlaisen kirjastoverkon ylläpitämisestä. Kirjastotoimella on ollut työrauha toiminnan kehittämiseen ja kirjastojen uudistamiseen, kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma kiittelee.
Viime vuosina sivukirjastoja on pyritty sijoittamaan koulujen yhteyteen. Esimerkiksi Palokassa, Kuokkalassa ja Lohikoskella kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa peruskoulun kanssa. Myös Keljonkankaan ja Kortepohjan kirjastot siirtyvät parin vuoden sisällä uusiin koulurakennuksiin. Vaajakoskella kirjaston naapurissa on nuorisotila.
– Yhteistyö peruskoulujen kanssa on erittäin tärkeää, sillä tavoitteemme on innostaa lapsia lukemaan enemmän. Koulujen tiloja käytetään iltaisin myös moneen harrastustoimintaan, joten kaupunkilaisten on helppo vierailla kirjastossa muiden arkitoimiensa yhteydessä.
Kortepohjan, Korpilahden, Keltinmäen, Kuokkalan ja Tikkakosken kirjastoissa sekä Palokan kirjaston lehtisalissa on kokeiltu hyvällä menestykselle omatoimikirjastokonseptia. Täysi-ikäiset asiakkaat voivat asioida kirjastossa myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella käyttämällä kirjastokorttia avaimena.
– Omatoimikirjastokonseptin avulla kirjastojen palveluajat on voitu tuplata. Samalla lainausmäärät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Kortepohjassa lainaus on lisääntynyt 45 prosenttia. Sosiaalinen kontrolli on toiminut hyvin, eikä ilkivaltaa ole esiintynyt, Laitinen-Kuisma iloitsee.