Hyppää pääsisältöön
Kuva
Korpilahden päiväkoti ilmasta kuvattuna Päijänne taustalla. Kuva Jiri Halttunen
Pääsisältö

Korpilahtelaiset saivat vihdoin pitkään odottamansa uuden päiväkodin. Uusien tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa etusijalle asetettiin uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukainen toimintaympäristö sekä tilojen terveellisyys, turvallisuus ja käytettävyys.


Korpilahden päiväkoti ilmasta kuvattuna Päijänne taustalla
Korpilahden uusi päiväkoti sijoittuu kauniille paikalle aivan sataman viereen


Korpilahden päiväkodin johtajan Tiina Rupan ja pedagogisen johtajan Sara Volotisen puheesta kuuluu aito ilo, kun he esittelevät lokakuun alussa toimintansa aloittaneen päiväkodin tiloja. Sataman viereen kohonnut 1 800 neliöinen ja noin 4,5 miljoonaa euroa maksanut uudisrakennus tarjoaa esikouluopetusta ja jatketun aukiolon päivähoitoa (avoinna arkisin klo 5.00–22.30) noin 150 lapselle.

Rupan ja Volotisen onnen voi hyvin ymmärtää, sillä Korpilahdelle on kaivattu uutta päiväkotia jo pari vuosikymmentä. Tilan puutteen vuoksi varhaiskasvatuksen toimintoja jouduttu pilkkomaan eri puolille pitäjää. Nyt käytöstä poistuvien toimipisteiden, Kultaniityn ja Renkituvan, tilat eivät myöskään vastanneet varhaiskasvatuksen muuttuneita tarpeita. Uusiin tiloihin muuton jälkeen tilanne on tyystin toinen.

– Henkilöstömme oli aktiivisesti mukana tilojen suunnittelussa ja kalusteiden sekä välineiden valinnassa. Voidaan sanoa, että tämä on rakennettu juuri meitä varten. Se vastaa täydellisesti käyttötarpeeseemme, Ruppa iloitsee.


Päiväkodin johtaja Tiina Ruppa ja pedagoginen johtaja Sara Volotinen päiväkodin liikuntasalissa
Korpilahden päiväkodin johtaja Tiina Ruppa (oik.) ja pedagoginen johtaja Sara Volotinen iloitsevat uusista, helposti muunneltavista päiväkotitiloista. Liikuntasali voidaan tarpeen tullen yhdistää ruokailutilaan väliseinä avaamalla. Reilut 90 henkeä vetävässä tilassa voidaan pitää esimerkiksi kokouksia tai päiväkodin juhlia.


Päiväkodista tuli Terve talo

Päiväkodin hankesuunnitelma valmistui vuonna 2014. Aikaisemmin yhtenä vaihtoehtona oli purkaa vanha, tiloiltaan pieneksi jäänyt ja elinkaarensa päässä oleva Kultaniityn päiväkoti ja rakentaa tilalle uusi. Uudisrakennus päätettiin kuitenkin sijoittaa sataman alueelle keskeisemmän sijainnin vuoksi. Sataman alue tarjoaa myös hyvät ulkoilumahdollisuudet päiväkotiryhmille.

Jyväskylän Tilapalvelun projektipäällikön Väinö Tuonosen mukaan asemakaavasta tehdyn valituksen vuoksi rakentamaan päästiin vasta keväällä 2017. Aiemmin päiväkodin tontilla toimi saha, josta oli päässyt maaperään puunkyllästysainetta. Maamassoja jouduttiin vaihtamaan reilusti ennen varsinaisen rakennustyön aloittamista. Oman haasteensa aiheuttivat tontin  korkeuserot ja talon julkisivuille asetetut vaatimukset. Uudisrakennuksen arkkitehtuurin piti istua historialliseen miljööseen. Myös Tilapalvelun laatujärjestelmä toi omat tiukat kriteerinsä rakentamiselle.

– Ohjaamme rakennushanketta elinkaaritavoitteilla, eli painotamme rakennuksen toimivuutta ja muunneltavuutta koko sen pitkän elinkaaren ajan. Korpilahden päiväkoti, kuten muutkin Tilapalvelun rakennuttamat kohteet, on tehty Terve talo -kriteerien mukaisesti. Jokainen rakenneratkaisu ja detalji on suunniteltu huolella ja toteutus on dokumentoitu. Erityistä huomiota kiinnitettiin rakennuksen ilmanvaihtoon, kosteustekniseen toimivuuteen ja työmaan puhtauteen. Ulkopuolinen Terve talo -konsultti varmisti, että tavoitetaso täyttyi jokaisessa rakentamisen vaiheessa, Tuononen sanoo.


Päiväkodin johtaja Tiina Ruppa ja projektipäällikkö Väinö Tuononen päiväkodin liikuntasalissa
Jyväskylän Tilapalvelun projektipäällikkö Väinö Tuononen vastasi Korpilahden päiväkodin rakennuttamisesta.

Korpilahden päiväkodin sisäpiha, talo on U-muotoinen
Korpilahden päiväkoti on rakennettu Terve talo -kriteerien mukaisesti. Näin varmistetaan parhaat mahdolliset käyttöolosuhteet ja rakennuksen pitkäikäisyys.


Tilat muuntuvat erilaisiin tarpeisiin

Korpilahden päiväkodin tilasuunnitteluun käytettiin runsaasti aikaa, jotta tilat saatiin vastaamaan mahdollisimman hyvin varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita.

– Halusimme tiloista viihtyisät, helposti muunneltavat, ergonomiset ja esteettömät. Sellaiset, että ne edistävät mahdollisimman hyvin lasten kehitystä, oppimista, liikkumista ja vuorovaikutusta, Ruppa sanoo.

Eteisaulasta lähtien kaikki tilat ovat muokattavissa helposti ja nopeasti erilaisiin käyttötarpeisiin. Esimerkiksi isot ryhmätilat voidaan jakaa käden käänteessä pienryhmätiloiksi liikuteltavien väliseinien avulla.

Kevyitä, pyörillä varustettuja kalusteita, kuten leikki- ja askartelupöytiä, voi liikutella näppärästi haluttuun paikkaan. Suuret kiintokalusteet, kuten pöydät, sohvat, kaapit ja lipastot, on sijoitettu seinien vierustoille. Näin ne eivät vie tilaa tekemiseltä. Eteisessäkään ei ole perinteisiä naulakoita vaan omat pienet kaapit jokaiselle lapselle. Makuutilassa kerrossängyt sujahtavat kaappeihin seikkailuleikin tai sählypelin tieltä. Liikunnalle ja mielikuvitukselle siis riittää tilaa.

– Liikunta on täällä meillä keskeinen teema. Lasta ei tarvitse kieltää liikkumasta, kun ympäristö on turvallinen ja tilaa on riittävästi. Olemme tuoneet tiloihin liikuntaa ja mielikuvitusleikkejä tukevia kalusteita sekä välineitä, kuten kiipeilyseiniä, köysiä ja renkaita, puolapuita sekä tasapainolautoja. Ja on meillä pallo- ja patjamerikin, Volotinen kertoo.


Päiväkodin eteisaula on sisustettu värikkäillä matalilla pyöreillä istuinpenkeillä
Eteisaula on muokattavissa helposti ja nopeasti eri käyttötarkoituksiin.

Päiväkodin eteisen kaapistosta löytyy oma kaappi jokaiselle lapselle
Eteisestä löytyy oma pieni kaappi jokaiselle lapselle. Päiväkodin kiintokalusteet on valittu ja sijoitettu niin, että tilojen siivoaminen on mahdollisimman vaivatonta.

Lepohuoneesta tulee leikkihuone, kun kerrossängyt sujautetaan kaappeihin piiloon
Kerrossängyt sujahtavat kaappeihin piiloon, kun on leikin aika.

Pedagoginen johtaja Sara Volotinen heittää palloja ilmaan pallomeressä istuen
Korpilahden päiväkodin välineistö ja lelut on valittu niin, että ne aktivoisivat lapsia luoviin ja liikunnallisiin leikkeihin. Päiväkodissa on myös oma pallomeri.


Liinavaatehuolto ulkoistettu pesulalle

Korpilahden päiväkodin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös tilojen puhtauteen ja siivottavuuteen. Piha-alue ei ole perinteiseen tapaan hiekkamaata vaan tekonurmea, joten lasten vaatteissa ei juuri kulkeudu hiekkaa sisään. Suuret märkäeteiset tuovat tilaa ulkovaatteiden pukemiselle ja puhdistamiselle.

Sisätilojen esteettömyys, kalusteiden sijoittelu ja tavaroiden säilöminen kiinteissä kaapistoissa vähentää tilojen puhtaanapitotarvetta. Samalla siivoustyö helpottuu, kun huonekalut eivät ole tiellä. Lelujen pesemistä varten päiväkotiin on hankittu tarkoitukseen soveltuva pesukone. Liinavaatteiden ja pyyhkeiden huolto on sen sijaan ulkoistettu pesulalle.

– Emme itse enää pese, käsittele, kuivaa, emmekä edes säilytä pyykkejä. Likainen pyykki lähtee käytön jälkeen suoraan pesulaan ja taloon tuleva puhdas pyykki menee suoraan käyttöön. Tämä parantaa hygieniatasoa, alentaa huonetilojen kosteutta ja säästää tilaa, Ruppa kertoo.


Päiväkodin leikkipihalta löytyy keinuja

Päiväkodin leikkipihalla on tekonurmi ja sieltä löytyy myös hiekkalaatikko
Piha-alueen tekonurmella on mukavaa touhuta. Tekonurmi pitää myös ulkovaatteet siistimpinä ja vähentää eteistilojen likaantumista.


Tilat suunniteltu työparityöskentelyn tarpeisiin

Korpilahden päiväkoti on ensimmäinen työparityöskentelyyn suunniteltu päiväkoti Jyväskylässä. Työparina toimivat lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Heillä on vastuullaan 8–14 lasta, jotka jaetaan kahteen pienryhmään. Ryhmät voivat vuorotella tilojen käytössä, jolloin jokaisella ryhmällä on tarpeen mukaan käytössään pienryhmähuone, isompi ryhmähuone tai liikuntatila. Välillä ulkoillaan ja retkeillään pihalla tai lähiympäristössä.

– Työparityöskentelyllä voidaan rauhoittaa työskentely-ympäristöä ja parantaa vuorovaikutusta. Pienemmän ryhmän ohjaaminen on myös helpompaa. Työparityöskentely tuleekin yleistymään päiväkodeissa sen tuomien merkittävien etujen vuoksi, Ruppa kertoo.

Työparityöskentelyn ohella Ruppa ja Volotinen korostavat uuden päiväkodin yhteisöllisyyttä. Perheet otetaan ilolla mukaan ideoimaan päiväkodin yhteisiä tapahtumia ja tutustumaan toisiinsa. Avoimissa vanhempainilloissa on yhdessä suunniteltu päiväkodin tapahtuma- ja juhlavuorokello. Perheiden ensimmäinen yhteinen tapahtuma, ulkopeli-iltakin on jo sovittuna.

– On tämä hienoa, kun vihdoin kaikki on valmiina. Nyt alamme lasten kanssa yhdessä luomaan hyvää ja sujuvaa päiväkotiarkea. Tärkeintä on, että pitkän odotuksen jälkeen meillä on vihdoin käytettävissä nykyaikainen varhaiskasvatuksen tarpeisiin suunniteltu toimintaympäristö, Volotinen huokaa tyytyväisenä.


teksti: Tuomas Lehtonen, M1 | kuvat: Valokuvaamo Jiri Halttunen