Pääkirjasto siirtyi uuteen aikaan

Satsauksia koko kirjastoverkkoon

Vuosituhannen alku oli Jyväskylän kirjastotoimelle vaikeaa aikaa. Taloudellisesti haastavina vuosina sivukirjastot olivat jatkuvasti lakkautusuhan alla. Vuodesta 2009 lähtien tilanne on parantunut huomattavasti ja kaupungille on voitu rakentaa vahvaa kirjastoverkkoa. Tällä hetkellä Jyväskylässä on pääkirjaston lisäksi yhteensä 13 alue-, lähi- ja pienkirjastoa.

– Jyväskylässä tehtiin vuosikymmen sitten päätös nykyisenlaisen kirjastoverkon ylläpitämisestä. Kirjastotoimella on ollut työrauha toiminnan kehittämiseen ja kirjastojen uudistamiseen, kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma kiittelee.

Viime vuosina sivukirjastoja on pyritty sijoittamaan koulujen yhteyteen. Esimerkiksi Palokassa, Kuokkalassa ja Lohikoskella kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa peruskoulun kanssa. Myös Keljonkankaan ja Kortepohjan kirjastot siirtyvät parin vuoden sisällä uusiin koulurakennuksiin. Vaajakoskella kirjaston naapurissa on nuorisotila.

– Yhteistyö peruskoulujen kanssa on erittäin tärkeää, sillä tavoitteemme on innostaa lapsia lukemaan enemmän. Koulujen tiloja käytetään iltaisin myös moneen harrastustoimintaan, joten kaupunkilaisten on helppo vierailla kirjastossa muiden arkitoimiensa yhteydessä.

Kortepohjan, Korpilahden, Keltinmäen, Kuokkalan ja Tikkakosken kirjastoissa sekä Palokan kirjaston lehtisalissa on kokeiltu hyvällä menestykselle omatoimikirjastokonseptia. Täysi-ikäiset asiakkaat voivat asioida kirjastossa myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella käyttämällä kirjastokorttia avaimena.

– Omatoimikirjastokonseptin avulla kirjastojen palveluajat on voitu tuplata. Samalla lainausmäärät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Kortepohjassa lainaus on lisääntynyt 45 prosenttia. Sosiaalinen kontrolli on toiminut hyvin, eikä ilkivaltaa ole esiintynyt, Laitinen-Kuisma iloitsee.

Jyväskylän kaupungin pääkirjasto on viimeisen vuoden aikana kokenut nuorennusleikkauksen. Tiukalla budjetilla toteutetussa uudistuksessa fokus on kohdistettu asiakastilojen päivittämiseen.


Jyväskylän pääkirjasto, pääaula, lukusoppi ja kahvila Novelli

Jyväskylän pääkirjaston pääaula, lukusoppi ja kahvila Novelli
​​​​​​​

 

Jyväskylän pääkirjaston asiakastiloihin on viimeisen vuoden aikana tehty merkittäviä uudistuksia. Kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisman mukaan uudistuksilla on haluttu vastata muuttuneisiin asiakastarpeisiin.

– Jyväskylä on nyt erilainen kaupunki kuin kirjaston valmistuessa vuonna 1980. Asukasmäärä on kasvanut, etätyön ja -opiskelun merkitys on lisääntynyt ja ihmisten päivärytmit ovat muuttuneet. Ihmiset myös kaipaavat nykyään enemmän kohtaamispaikkoja. Olemme pyrkineet uudistamaan kirjastoa niin, että se vastaa paremmin ihmisten arjen muutoksiin, Laitinen-Kuisma sanoo.

Uudistuksessa kirjaston kokoelmat on tuotu paremmin asiakkaiden saataville ja kirjaston tilat on jaettu selkeämmin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kirjaston tiloista on haluttu luoda aiempaa viihtyisämmät, turvallisemmat ja helppokäyttöisemmät. Akustiikkaa on parannettu muun muassa matoilla ja kalustuksella. Avaruutta ja tilantuntua on pystytty parantamaan kalustevalinnoilla ja kalusteiden sijoittelulla. Esimerkiksi luonnonvaloa on saatu sisätiloihin lisää siirtämällä hyllyjä pois ikkunoiden edestä.

– Suomalaisten lukeminen on vähentynyt. Yhtenä tavoitteenamme onkin saada ihmiset taas lukemaan. Tähän pyrimme madaltamalla kynnystä tulla kirjastoon. Olemme tuoneet aineistomme mielenkiintoa herättävästi esiin, järjestämme erilaisia lukutapahtumia ja tarjoamme vaihtoehtoisia mahdollisuuksia oman kirjastovierailun rakentamiseen, Laitinen-Kuisma kertoo.


Jyväskylän pääkirjasto, lähivarastohyllyt

Seija Laitinen-Kuisman mukaan kirjaston tilat suunniteltiin 70-luvulla kirjoille. Nyt tilaa halutaan enemmän ihmisille. Pääkirjastoon järjestyi enemmän tilaa työskentelylle, esityksille ja oleskelulle, kun aineiston varastointia tiivistettiin. Tilansäästöä toivat esimerkiksi liikuteltavat lähivarastohyllyt, joita asiakkaat voivat käyttää omatoimisesti.

Iso muutos pienellä budjetilla

Liki 40-vuotias pääkirjastorakennus on pian peruskorjausiässä. Isompaa remonttia on toistaiseksi kuitenkin siirretty. Kaupungilla on menossa Jyväskylän Sydän -projekti, jossa laaditaan kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma Jyväskylän kaupungin taidelaitosten toiminnalle ja toimipaikoille. Kirjaston kattavasta peruskorjauksesta päätetään vasta kehityssuunnitelman valmistuttua.

Pääkirjaston pienimuotoinen päivitys katsottiin tarpeelliseksi toteuttaa mahdollisimman pian, sillä tilajärjestelyt eivät vastanneet enää kirjaston 1400–1500 päivittäisen asiakkaan tarpeita.

– Lähdimme suunnittelemaan kevyttä uudistusta, jossa keskityttiin puhtaasti asiakastilojen toiminnallisiin muutoksiin. Panos-tuotos -suhde mietittiin tarkasti. Muutokset pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman pitkälle irtokalusteilla, joita voidaan hyödyntää myös kirjaston tulevan peruskorjauksen jälkeen, Jyväskylän Tilapalvelun hankearkkitehti Kaisa Jokinen kertoo.

Laitinen-Kuisma ja Jokinen ovat tyytyväisiä viime toukokuussa käynnistyneen uudistusprojektin etenemiseen. Työnjako oli selkä: kirjastotoimi esitti muutostoiveet ja Tilapalvelu vastasi teknisten muutosten suunnitteluttamisesta ja toteuttamisesta. Hankkeen suunnitteluohjauksesta vastasi Jokinen ja toteutuksesta Tilapalvelun projektipäällikkö Mikael Nummi. Pääurakoitsijaksi valittiin Rakennusliike Pekka Hämäläinen Oy.

– Tiloja uudistettiin kerros kerrallaan. Suunnittelimme muutostöiden vaiheistuksen niin, että kirjasto oli koko ajan toiminnassa ja kaikki aineisto asiakkaiden saatavilla. Esimerkiksi alakertaan tehtiin ensin uudet lehtisalitilat. Kun lehdet saatiin siirrettyä uuteen tilaan, remonttia jatkettiin lehdiltä vapautuneissa tiloissa, Jokinen sanoo.


kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma

Kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma on tyytyväinen pääkirjaston uudistuneisiin tiloihin.

Ensimmäinen kerros muuttui eniten

Uudistuksessa suurimman muutoksen koki kirjaston ensimmäinen kerros. Kirjastolla ei ollut tarvetta suurelle Minnansalille, joten salin koko puolitettiin. Nyt ensimmäisessä kerroksessa on kaksi pienempää salitilaa, jotka voidaan tarvittaessa yhdistää suureksi saliksi helposti liikuteltava väliseinä avaamalla.

Minnansalilta vapautuvaan tilaan rakennettiin aikakauslehtien lukusali ja kirjaston uusi palvelutiski. Kahvila Novelli siirtyi kulmauksesta palvelutiskin läheisyyteen. Keskeisempi sijainti on houkutellut yhä useamman asiakkaan poikkeamaan kahville tai lounaalle.

– Ala-aula ei ole enää pelkkä läpikulkupaikka. Uudistuksessa myös asiakaspalvelun taso parani, sillä tila on helposti saavutettavissa. Alakerta on avoinna myös sunnuntaisin, joten asiakkaat voivat esimerkiksi noutaa varaamansa kirjat pyhänä, Laitinen-Kuisma sanoo.

Kahvilan entiseen tilaan on rakennettu rauhallinen soppi sanomalehtien ja verkkolehtien lukemiselle. Kirjaston lukupäätteillä voi lukea jopa 7000 koti- ja ulkomaista verkkosanomalehteä.

Entisen lehtilukusalin paikalle on rakennettu tilat viikkolainoille ja Lukupysäkille, jossa uutuuskirjojen lukukappaleisiin voi tutustua paikan päällä. Näillä palveluilla pyrimme tehostamaan uutuuksien saatavuutta. Ensimmäisen kerroksen perällä on myös pieni lava, jossa voidaan järjestää kirjailijavierailuja tai akustisia musiikkiesityksiä.


Jyväskylän pääkirjasto, pääaulan palvelutiski ja Kahvila Novelli

Palvelutiski ja kahvila Novelli tuovat ensimmäiseen kerrokseen liikettä ja puheensorinaa.

Jyväskylän pääkirjasto, lehtisalin lukusoppi

Minnansalin vanha projektoritila muuntui lehtisalin rauhalliseksi lukusopeksi.

Tapahtumat tulevat kirjastosaliin

Pääkirjastotalon toiseen kerrokseen sijoittuva lastenosasto on saanut uudistuksessa enemmän tilaa ja nuorille on valmistumassa aivan oma osastonsa.

– Perheille on haluttu luoda miellyttävä yhteinen oleskelutila, jossa voi viivähtää pidempäänkin esimerkiksi yhdessä lukien. Lastenosastolle on varattu tilaa myös perheen pienimpien leikeille ja liikkumiselle, Laitinen-Kuisma sanoo.

Toisesta kerroksesta vanhat palvelutiskit poistetaan ja tilalle rakentuu sarjakuvaosasto. Kerroksen keskiosaan on varattu tila vaihtuville kirjaesittelyille ja 30–40 hengen tilaisuuksille. Pyörillä varustetut hyllyt ja tuolivaunut mahdollistavat tilan muuntelun.

– Kirjaston tehtävänä on toimia sosiaalisena liimana. Tarjoamme tiloja erilaisille tapahtumille ja toiminnoille. Pääkirjastossa pidetään esimerkiksi yli 100 yleisötapahtumaa vuodessa. Niitä ovat esimerkiksi satutunnit ja kirjailijavierailut. Jatkossa näitä tapahtumia ei enää järjestetä erillisissä saleissa vaan ne tuodaan keskelle kirjastoa. Silloin niihin on helppo osallistua, Laitinen-Kuisma sanoo.

Kirjaston ylin kerros on varattu työskentelylle. Kolme vanhaa ryhmätyötilaa on kalustettu uudelleen. Lisäksi kerrokseen on tehty neljä uutta ryhmätyötilaa sekä yksi isompi, seisomatyöpisteillä varustettu hiljaisen työskentelyn tila. Kolmanteen kerrokseen sijoittuvat myös monitoimityötila, digitointitila sekä neljä äänieristettyä tilaa musisointiin.


Jyväskylän pääkirjasto, pyörillä varustetut helposti siirrettävät kalusteet

Kirjastoon on hankittu pyörillä varustettuja kalusteita. Ne mahdollistavat tilojen muuntelun esimerkiksi erilaisten tapahtumien yhteydessä.

Jyväskylän pääkirjasto, ryhmätyötilat

Uudistuksen myötä kolmannen kerroksen maksuttomien ryhmätyötilojen määrä lisääntyi neljällä. Framery Q -moduuli tarjoaa äänieristetyn työtilan 1–4 henkilölle.

Jyväskylän pääkirjasto, hiljaisen työskentelyn tila

Pääkirjaston kolmas kerros on varattu hiljaiselle työskentelylle.

teksti: Tuomas Lehtonen, M1 | kuvat: Valokuvaamo Jiri Halttunen

 

 

 

 

 

 

 

Satsauksia koko kirjastoverkkoon

Vuosituhannen alku oli Jyväskylän kirjastotoimelle vaikeaa aikaa. Taloudellisesti haastavina vuosina sivukirjastot olivat jatkuvasti lakkautusuhan alla. Vuodesta 2009 lähtien tilanne on parantunut huomattavasti ja kaupungille on voitu rakentaa vahvaa kirjastoverkkoa. Tällä hetkellä Jyväskylässä on pääkirjaston lisäksi yhteensä 13 alue-, lähi- ja pienkirjastoa.

– Jyväskylässä tehtiin vuosikymmen sitten päätös nykyisenlaisen kirjastoverkon ylläpitämisestä. Kirjastotoimella on ollut työrauha toiminnan kehittämiseen ja kirjastojen uudistamiseen, kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma kiittelee.

Viime vuosina sivukirjastoja on pyritty sijoittamaan koulujen yhteyteen. Esimerkiksi Palokassa, Kuokkalassa ja Lohikoskella kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa peruskoulun kanssa. Myös Keljonkankaan ja Kortepohjan kirjastot siirtyvät parin vuoden sisällä uusiin koulurakennuksiin. Vaajakoskella kirjaston naapurissa on nuorisotila.

– Yhteistyö peruskoulujen kanssa on erittäin tärkeää, sillä tavoitteemme on innostaa lapsia lukemaan enemmän. Koulujen tiloja käytetään iltaisin myös moneen harrastustoimintaan, joten kaupunkilaisten on helppo vierailla kirjastossa muiden arkitoimiensa yhteydessä.

Kortepohjan, Korpilahden, Keltinmäen, Kuokkalan ja Tikkakosken kirjastoissa sekä Palokan kirjaston lehtisalissa on kokeiltu hyvällä menestykselle omatoimikirjastokonseptia. Täysi-ikäiset asiakkaat voivat asioida kirjastossa myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella käyttämällä kirjastokorttia avaimena.

– Omatoimikirjastokonseptin avulla kirjastojen palveluajat on voitu tuplata. Samalla lainausmäärät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Kortepohjassa lainaus on lisääntynyt 45 prosenttia. Sosiaalinen kontrolli on toiminut hyvin, eikä ilkivaltaa ole esiintynyt, Laitinen-Kuisma iloitsee.