Taidemuseon kokoelmat
Jyväskylän taidemuseon taidekokoelmat esittelevät pääasiassa keskisuomalaista taidetta sekä kotimaista ja kansainvälistä taidegrafiikkaa. Pääset tutustumaan kokoelmien teoksiin Finna-sivujen kautta.
Jyväskylän kaupungin taidekokoelmat
Kokoelmaa on kartutettu pääasiassa kaupungin taidehankinnoin, jotka ovat perustuneet taidealan ammattilaisista koostuneiden asiantuntijoiden hankintapäätöksiin jo vuodesta 1961. Jatkuvasti karttuvaan taidekokoelmaan hankitaan pääasiassa keskisuomalaisten taiteilijoiden teoksia (maalaukset, piirustukset, grafiikka, veistokset ja valokuvat). Kokoelmassa näkyy myös kotimaisen ja kansainvälisen taidegrafiikan osuus. Tähän on syynä Jyväskylässä toimiva grafiikan työpaja, Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelman deponointi Jyväskylään sekä kansainvälinen Graphica Creativa –triennaali. Suurin osa kokoelman teoksesta on sijoitettu Jyväskylän kaupungin eri virastoihin ja laitoksiin. Kokoelman runkona ovat kaupungin taidehankinnat, mutta kokoelmaan kuuluu myös pienempiä lahjoituskokoelmia:
Eeva-Liisa Niittysen kokoelma
Kokoelmaan kuuluu lähinnä lahjoittajan ystävien teoksia: maalauksia ja grafiikkaa suomalaisilta tekijöiltä mm. 15 vedoksen sarja Tuulikki Pietilältä. Eeva-Liisa Niittynen oli esittänyt toivomuksen perikunnalleen, että osa hänen taidekokoelmastaan, 13 teosta, lahjoitetaan Jyväskylän taidemuseolle.
Huugo ja Vilma Oksasen kokoelma
Jyväskylästä kotoisin oleva Huugo Oksanen (1918-1989) perusti 1945 Jyväskylän Rauta ja Romu Oy:n, jonka hän puolisonsa Vilma Oksasen ( - 2001) kanssa myi 1983 Kuusakoski Oy:lle. Pariskunta testamenttasi omaisuutensa puoliksi Sydäntutkimussäätiön ja Liikesivistysrahaston kesken. Taidekokoelman Vilma Oksanen lahjoitti Jyväskylän taidemuseolle liitettäväksi osaksi Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaa. Kokoelmassa on 40 suomalaisten ja keskisuomalaisten merkittävien taiteilijoiden teosta.
Jyväskylän kaupungin julkiset veistokset
Jyväskylän kaupungin omistamista julkisten veistosten olemassa olosta vastaa ja niitä hallinnoi liikenne- ja viherpalvelut sekä tilapalvelu. Jyväskylän taidemuseo ylläpitää veistoksista kertovaa verkkosivustoa Julkiset taideteokset Jyväskylässä. Jyväskylän kaupungin eri toimijoista koostuva taidetyöryhmä antaa suosituksia kaupungin julkisten alueiden taidehankintoihin. Tavoitteena on yhdistää taidehankinnat kunnallistekniikan hankkeisiin.
Kalle Heinosen kokoelma
Jyväskyläläinen talousvaikuttaja kauppaneuvos Kalle Heinonen (1898-1984) on lahjoittanut Yrjö Saarisen maalauksista koostuvan, 14 teoksen kokoelman, osaksi Jyväskylän kaupungin taidekokoelmia 1982.
Sihtolan Jyväskylä -kokoelma
Kokoelma on saanut alkunsa Jalo Sihtolan (1882-1969) ja hänen puolisonsa Ester Sihtolan (1884-1964) taidekeräilystä ja siihen kuuluu sekä kotimaista että eurooppalaista taidetta lähinnä 1930-1950 luvuilta. Alvar Aallon ystävänä Jalo Sihtola deponoi Jyväskylän kaupungille taidekokoelmastaan suurimman osan sijoitettavaksi esille Jyväskylän kaupungin Alvar Aalto museoon. Ester ja Jalo Sihtolan säätiön taholta kokoelma hajaannutettiin Jyväskylän taidemuseoon, Imatran taidemuseoon ja Ateneumiin vuonna 2001. Jyväskylän taidemuseolle jääneet 265 teosta pyritään aktiivisesti sijoittamamaan kaupungin yksiköihin. Kokoelmaan liittynyt arkisto- ja tutkimusaineisto on sijoitettu Jyväskylän taidemuseon arkistoon.
Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston kokoelma
Keski-Suomen rahasto, yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta, perustettiin vuonna 1958. Se muodostuu yleisrahastosta sekä lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvista nimikkorahastoista. Vuonna 2007 Suomen kulttuurirahasto lahjoitti, alkuaan kaupungille 1986 deponoidun, 115 teoksen kokoelman Jyväskylän kaupungille. Kokoelma sisältää pääosin keskisuomalaisten taiteilijoiden tekemiä tai muuten Keski-Suomeen liittyviä teoksia.
Taito Mörkin kokoelma
Taiteenkerääjä, kotiseutuneuvos Taito Mörk (1922-2005), toimi pitkään Jyväskylän kaupungin varastopäällikkönä. Hän lahjoitti 100 teoksen kokoelmansa vuonna 2004 testamentissaan Jyväskylän kaupungin taidekokoelmiin liitettäväksi sekä 30 000 e rahaa tulevia teoshankintoja varten. Testamentissa painotettiin, että hankittavat teokset tulee sijoittaa kaupungin yksiköihin tuottamaan iloa kaupungin työntekijöille. Lisäksi kokoelmaan kuuluu C-kaseteille äänitettyjä tarinoita kokoelman teoshankinnoista, teoksista ja taiteilijoista. Nauhoissa kerrotaan yksityiskohtaisesti, mistä näyttelystä teokset on hankittu sekä perustellaan hankintoja.
Urho ja Anneli Lehtisen kokoelma
Taiteilija Urho Lehtinen (1887-1982) oli yksi keskeisimmistä keskisuomalaisista taiteilijoista. Urho ja Anneli Lehtisen kokoelma sisältää erityisesti Urho Lehtisen teoksia ja luonnoksia, mutta johtuen taiteilijan keskeisestä asemasta Jyväskylän taitelijaseurassa, kokoelmassa on myös muiden paikallisten taiteilijoiden teoksia. Urho Lehtisen tyttären Hilpi Hännisen lapset graafikko Jyrki Markkanen ja graafikko Outi Markkanen ovat myös melko hyvin edustettuina kokoelmassa. Anneli Lehtinen lahjoitti, miehensä Urho Lehtisen tahdon mukaisesti, teoksia Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan vuosina 1984, 1991, 1992, 2002 ja vielä testamentissaan 2013. Kaiken kaikkiaan kokoelmaan kuuluu 428 teosta ja luonnosta. Teokset on pyritty sijoittamaan Urho ja Anneli Lehtisen toiveen mukaisesti Jyväskylän kaupungin hoiva-alan yksiköihin.
Jyväskylän taidemuseon deponointikokoelmat
Alfred Kordelinin säätiön taidekokoelma
Liikemies ja mesenaatti Alfred Kordelin (1868–1917) oli raumalaisen merimiehen poika, jonka luoman mittavan omaisuuden turvin tuetaan jatkuvasti merkittävillä summilla suomalaista taidetta ja tiedettä. Alfred Kordelinin testamenttiin perustuva rahasto aloitti toimintansa vuonna 1920. Kordelinin omistaman Kultarannan siirryttyä valtion omaisuutena presidentin kesäasunnoksi säätiön piirissä keskusteltiin 1920-luvulla oman taidemuseon ja -kokoelman luomisesta. Lopulta päädyttiin käyttämään osa apurahavaroista taidehankintoihin. Syntynyt kokoelma heijastelee mielenkiintoisesti Suomen 1920- ja 30-lukujen taide-elämää. Alfred Kordelinin säätiön noin 300 teosta käsittävässä kokoelmassa on useita Suomen taidehistorian merkkiteoksia ja siinä on edustettuina niin maalaustaidetta, grafiikkaa kuin veistoksia. Säätiön keräämiä teoksia on talletettu kotimaisiin taidemuseoihin: Ateneumiin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Lahden, Rauman ja Tampereen taidemuseoihin sekä Keski-Suomen museoon. Taide-kokoelmasta on sijoitettu Jyväskylän kaupungille "kaunistamaan kaupunkia" vuonna 1974 13 teosta. Teoksia kuitenkin säilytetään Jyväskylän taidemuseon Holvissa, sillä teoksia lainataan usein taidenäyttelyihin. Alfred Kordelinin säätiön kokoelmat
Erkki Santasen kokoelma
Erkki Santasen perikunnan omistama kokoelma on deponoitu Jyväskylän taidemuseolle vuonna 1990. Talletus sisältää keskisuomalaisen taiteilija Erkki Santasen (1925-1990) 63 teosta vuosilta 1949-1990. Teoksista osa on sijoitettu deponointiehtojen mukaisesti kaupungin yksiköihin.
Oiva Syyrakin kokoelma
Oiva Syyrakin perikunnan omistama kokoelma on deponoitu Jyväskylän taidemuseolle vuonna 1995. Talletus sisältää keskisuomalaisen taiteilija Oiva Syyrakin (1917-1995) 25 teosta vuosilta 1963-1994. Teoksista osa on sijoitettu deponointiehtojen mukaisesti kaupungin yksiköihin.
Suomen Säästöpankin kokoelma
Suomen Säästöpankin kokoelma sisältää 54 taideteosta, pääasiassa kotimaista 1960-1980-lukujen maalaustaidetta ja grafiikkaa. Valtion vakuusrahasto osti Suomen Säästöpankilta taidekokoelman, joka siirtyi vuonna 1994 Valtion taidemuseon hallintaan. Valtion taidemuseo päätti jättää pääosan teoksista niiden aluetaidemuseoiden haltuun, joiden toimialueella ne ovat alunperin olleet. Näin kokoelmaan valikoitui teoksia Keski-Suomen Säästöpankin entisistä kokoelmista. Merkittäviä paikallisia taiteilijanimiä ovat Alvar Cawén, Erkki Heikkilä, Jonas Heiska ja Veikko Hirvimäki. Kokoelmaan kuuluu myös useiden keskisuomalaisten taidegraafikoiden teoksia kuten esimerkiksi Riitta Uusitalo ja Ulla Ruppa.
Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelma
Suomen Graafilliset Taiteilijat ja Piirtäjät, nykyinen Suomen Taidegraafikot ry. perustettiin vuonna 1931. Vuonna 1940 tehtiin päätös yhdistyksen oman kokoelman keräämisestä.
Jotta kokoelmaan olisi saatu läpileikkaus suomalaisesta taidegrafiikasta, pyydettiin edesmenneiden taiteilijoiden perikunnilta lupaa ottaa kokoelmaa varten vedoksia jälkeen jääneistä levyistä. Toimiville jäsenille esitettiin pyyntö luovuttaa kokoelmalle mahdollisimman edustavasti töitään. Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelma siirtyi vuonna 1981 Alvar Aalto -museon ja vuonna 1998 edelleen Jyväskylän taidemuseon hoitoon. Grafiikan vedoksien lisäksi kokoelmaan kootaan myös työvälineitä, luonnoksia, laattoja ja valokuvia työskentelystä sekä muuta arkistomateriaalia. Kokoelmaan kuuluu yli 5000 vedosta 270 taiteilijalta, noin 600 laattaa sekä luonnoksia ja työvälineitä. Kokoelma karttuu edelleen taiteilijoiden ja heidän perikuntiensa lahjoitusten turvin. Tätä nykyä Suomen Taidegraafikoiden kokoelma on yksi laajimpia grafiikkakokoelmia maassamme.
Suomen Taiteilijaseuran kokoelma
Suomen Taiteilijaseura on vuonna 1982 deponoinut kolme teosta alun perin Alvar Aalto museolle. Jyväskylän taidemuseon perustamisen jälkeen deponointi on siirtynyt taidemuseon hoitoon.
Terhi Tapperin kokoelma
Terhi Tapper on sijoittanut Jyväskylän taidemuseon hoitoon kolme Kain Tapperin teosta vuonna 2006.
Jyväskylän taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma
Taidemuseon kokoelmapolitiikka eli kokoelmapoliittinen ohjelma on asiakirja museon kokoelmapoliittisista tavoitteista, linjauksista ja periaatteista sekä näiden toteuttamiseen käytetyistä toimintatavoista ja menetelmistä. Kokoelmapolitiikassa kuvataan museon kokoelmahallinta ja siihen liittyvät prosessit.
Keskisuomalaisen taiteen kokoelmapoliittinen ohjelma
Taiteen Keski-Suomen alueellinen kokoelmaohjelma valmistui vuonna 2018. Työskentelyyn osallistuivat alueen museot, joilla on hoidossaan taidekokoelmia eli Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo, Keuruun museo, Saarijärven museo ja Äänekosken museo.
Saarijärven museon johtaja Kari Kotilainen kirjoitti yhteisen kokoelmaohjelman esipuheessa: ”Keski-Suomen maakunnan taidemuseoiden yhteisesti laatima kokoelmapoliittinen ohjelma on ensimmäinen maakunnallinen ohjelma Suomessa. Yhteisen kokoelmapolitiikan julkistamisella ja siihen sisältyvillä julkisilla tiedostoilla museot haluavat vastata myös yhä laajenevaan avoimuuden ja saavutettavuuden haasteeseen. Merkittävän maakunnallisen taidekokoelman luominen, ajan tasalla pitäminen sekä erityisesti sen tehokas hyödyntäminen edellyttää myös yhteistä näkemystä työn tarpeellisuudesta ja riittävien resurssien varaamista tehtävän hoitoon.”
Voit tutustua myös kokoelmaohjelman tiivistelmään.