Arviointikertomus 2019: Perusopetukseen liittyvä yhteistyö eri palvelujen kanssa

Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset

  • Sivistys- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyössä erityisesti lasten ja perheiden osalta on edetty ja uusia perheitä tukevia toimintamuotoja on aloitettu (kuten varhaisen tuen perheohjaus ja perhekeskustyö, joka alkoi 1.3.2019). 
  • Yksilöllisen opiskeluhuollon resursseja on lisätty niin, että on mahdollista pysyä lakisääteisissä aikarajoissa. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon panostamalla voidaan vähentää yksilöllisen huollon tarpeen kasvua.  
  • Valtuuston asettama tavoite, opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas vähintään 1,62 on ohjausvaikutukseltaan epäselvä.
  • Koulutuksen vaikuttavuudessa yksi tekijä on onnistuneet siirtymät oppilaitoksesta toiseen ja alhainen opintonsa keskeyttäneiden määrä.  Millaisia mittareita perusopetuksen vaikuttavuudesta käytetään luku-, kirjoitus- ja matemaattisten taitojen oppimisen lisäksi?  Mitä mittareita erityisesti valtuusto voisi hyödyntää oppimista tukeviin palveluihin resursseja myöntäessään?  

Arviointitehtävä

Perusopetuksella on monia yhdyspintoja muun muassa sosiaali- ja terveystoimeen, nuorisopalveluihin, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, joiden yhteistyöllä voidaan edistää oppimista ja opetuksen vaikuttavuutta. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti sektorirajat ylittävää yhteistyötä (varhaisen tuen palvelut, perheneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, oppilas- ja opiskelijahuolto ja nuorisovastaanotto) lasten oppimisen tukemisessa. 

Arvioinnin tulokset

Talousvertailussa on käytetty lähteenä Tilastokeskuksen kuntataloustilastoon kerättyjä nettokäyttökustannuksia seuraavista tehtäväluokista: lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lastensuojelun avohuoltopalvelut, muut lasten ja perheiden avopalvelut (lastensuojelun ja perheiden palvelut), esiopetus, perusopetus ja nuorisotoiminta. Näin saadaan kokonaispanostus lasten ja nuorten palveluihin ikäluokassa 0-18 vuotiaat. 

Jyväskylässä kohdistui keskimäärin jokaista lasta kohden 8 597 euroa vuonna 2018. Perusopetuksen osuus tästä on lähes puolet, 4 246 euroa. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon sekä avohuoltopalveluiden osuus on 1 102 euroa, jossa on vuodesta 2015 kasvua 269 euroa jokaista ikäryhmän lasta kohden. Perusopetuksen suhteellinen osuus nettokustannuksista on pienentynyt, mutta lastensuojelun palvelujen osuus on kasvanut. Jyväskylässä kohdistui jokaista 0-18 -vuotiasta kohden 8 597 euron edestä palveluja ja niistä käytettiin laskennallisesti 1 261 euroa lastensuojeluun. 
Toimenpiteitä lastensuojelutarpeen vähentämiseksi on tehty. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä väheni kymmenellä lapsella edellisestä vuodesta. Päihteiden vuoksi huostaanotettujen 13-17 -vuotiaiden määrä väheni 9 lapsesta 3:een vuodesta 2018 vuoteen 2019. Saman ikäryhmän lasten lyhytkestoiset laitossijoitukset saatiin vähenemään 20 nuoreen edellisen vuoden 42:stä. Palvelutarpeen kasvu näkyy siinä, että lastensuojelutarpeen selvityksiä tehdään myöhässä (80 ilmoitusta). 

Palveluja on suunnattu ennaltaehkäisevään toimintaan, mikä näkyy muun muassa siinä, että nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä vähentyi 100 lähetteellä ja nuorisopsykiatrialta ohjautui asiakkaita kaupungin nuorisovastaanottoon. 

Perusopetus on vertailukuntiin nähden järjestetty tehokkaasti. Kouluterveyskyselyn mukaan jyväskyläläisillä oppilailla on hieman lisääntyneet vaikeudet lukemisessa, laskemisessa ja kirjoittamisessa (4. ja 5. luokkalaiset), mutta tilanne on parempi kuin vertailukunnissa. 7. ja 8. luokkalaisilla on eniten vaikeuksia oppimistaidoissa. 

Jyväskyläläiset oppilaat kertoivat kohdanneensa viikoittaista kiusaamista vuonna 2019 keskimäärin yhtä paljon kuin vertailukunnissa tai hieman vähemmän. Kyselyssä ilmoitetun kiusaamisen määrä on laskenut lievästi vuodesta 2017. Jyväskylässä koulukiusaamisen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, jonka vaikutukset ovat alkaneet näkyä.

Vuonna 2019 oppilashuoltoon on lisätty yhteensä 5 henkilötyövuotta kuraattori- ja psykologipalveluja. Oppilashuoltoon pääsy koetaan aiempaa helpommaksi ja Jyväskylä on noussut vertailukaupunkien heikommasta päästä keskitasolle. Erikoissairaanhoidon nuoriso- ja lastenpsykiatrian avohoitokäynnit kasvoivat vuoteen 2018 asti. Kolmiportaisen tuen saajien/oppilaiden tilastoidut määrät ovat kasvaneet viimeisen kolmen vuoden aikana, mikä kertoo myös siitä, että tarpeeseen on voitu vastata. Samaan aikaan oppilaskohtainen kustannus on laskenut.

Yksi perusopetuksen vaikuttavuusmittari on selviytyminen jatkokoulutuksessa, vaikka vastaanottavan oppilaitoksen omilla tukitoimilla on merkitystä opinnoissa menestymisessä. 

Perusammattitutkintoa suorittaneiden opinnoista eroamisaste on hieman noussut. Mukaan on laskettu Gradia Jyväskylässä kokonaista tutkintoa suorittavat alle 19-vuotiaat opiskelijat, joiden kotikunta on Jyväskylä. Opinnoista eronneiksi lasketaan opiskelijat, jotka eivät vain väliaikaisesti keskeytä opintojaan. 

Keskeyttäneiden osuus opiskelijoista on laskenut lukioissa (Jyväskylän lyseon lukio, Schildtin lukio). Vuonna 2019 yleisin syy keskeyttämiseen oli opiskelupaikan vaihto, yleensä kuntayhtymän sisällä (84 % keskeyttäneistä). 

Katso tuloksellisuusarviointi perusopetukseen liittyvästä yhteistyöstä eri palvelujen kanssa 

Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset

  • Sivistys- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyössä erityisesti lasten ja perheiden osalta on edetty ja uusia perheitä tukevia toimintamuotoja on aloitettu (kuten varhaisen tuen perheohjaus ja perhekeskustyö, joka alkoi 1.3.2019). 
  • Yksilöllisen opiskeluhuollon resursseja on lisätty niin, että on mahdollista pysyä lakisääteisissä aikarajoissa. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon panostamalla voidaan vähentää yksilöllisen huollon tarpeen kasvua.  
  • Valtuuston asettama tavoite, opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas vähintään 1,62 on ohjausvaikutukseltaan epäselvä.
  • Koulutuksen vaikuttavuudessa yksi tekijä on onnistuneet siirtymät oppilaitoksesta toiseen ja alhainen opintonsa keskeyttäneiden määrä.  Millaisia mittareita perusopetuksen vaikuttavuudesta käytetään luku-, kirjoitus- ja matemaattisten taitojen oppimisen lisäksi?  Mitä mittareita erityisesti valtuusto voisi hyödyntää oppimista tukeviin palveluihin resursseja myöntäessään?