Arviointikertomus 2019: Keski-Suomen pelastuslaitos

Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset

  • Keski-Suomen pelastuslaitos on saavuttanut pääosin sille talousarviossa asetetut tavoitteet. 
  • Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu vuonna 2009. Tulisiko sopimuksen sisällön ajantasaisuutta arvioida sopimuskuntien kesken? 
  • Keski-Suomen pelastuslaitoksen tulisi arvioida johtamisjärjestelmäänsä suhteessa alueen tarpeisiin ja olosuhteisiin sekä muihin pelastuslaitoksiin ja tehdä vaadittavat muutokset työnantajan ja henkilöstön luottamuksellisten suhteiden palauttamiseksi. 
  • Esimiesten tulee huolehtia, että kehityskeskustelut toteutetaan säännöllisesti ja keskustelujen tulokset analysoidaan työyhteisöissä, jotta vahvistetaan avointa keskustelukulttuuria johdon ja työntekijöiden välillä.
  • Pelastuslaitos aloittaa AVI:n poikkeusluvan perusteella Jyväskylän kaupungin hakemuksen mukaisessa työajassa 25.5.2020 alkaen. Työajassa palataan osittain aikaisempaan työaikaan, 24 tunnin vuoroihin. 
  • Kaupunki joutuu varautumaan työoikeuden päätöksen (2020:31) mukaisesti henkilöstön varallaolon korvauksiin takautuvasti. Myös sivutoimisille palomiehille pitää maksaa täysi palkka varallaolosta (hovioikeuden päätös, johon korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa). Eri oikeusasteiden ratkaisut nostanevat pelastuslaitoksen kustannuksia huomattavasti tulevaisuudessa. 

Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että Keski-Suomen kokonaisturvallisuuden koordinointi on tehokasta ja että Jyväskylän kaupunki on ottanut vahvemman vetovastuun Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toiminnassa, jotta kehittämistyö jatkuu ja varautuminen suuronnettomuuksiin ja kriiseihin turvataan.  Tilinpäätöstietojen mukaan alueelliset työryhmät perustetaan vuoden 2020 aikana. 

Arviointitehtävä

Arvioinnin tavoite on antaa kokonaiskuva Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnasta ja taloudesta myös jäsenkuntien (22) tarkastuslautakuntien käyttöön. Arviointi kohdistuu erityisesti alueellisen pelastustoimen kustannusten/maksuosuuksien jakaantumiseen sopijakuntien kesken, palvelutasoon, henkilöstötyöhön ja sopimuspalokuntien rooliin. Kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaan henkilöstötyötä ja henkilöstöjohtamista ohjaa kaupunginhallituksen 22.10.2018 hyväksymät henkilöstötyön linjaukset (henkilöstöpolitiikka) vuosille 2018 – 2020.Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin henkilöstötyön linjausten toteuttamista henkilöstökyselyn avulla. 

Arvioinnin tulokset

Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus jäsenkuntien kesken on allekirjoitettu 27.11.2008. Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2008 alkaen, yli 50 prosenttia yhteistoimintasopimuksen voimassaoloaikana. Tälle ajanjaksolle ajoittuvat muun muassa keskuspaloaseman, Seppälän, Vaajakosken, Laukaan paloasemien uudisrakennukset ja Hankasalmen sekä Joutsan paloasemien peruskorjaukset. Lisäksi on tullut uusi virkoja muun muassa Seppälään ja Äänekoskelle. 

Kuntaliiton keräämien palo- ja pelastustoimen nettokustannusten vertailun perusteella Jyväskylän kustannukset asukasta kohti vuonna 2018 olivat 93 €. Yli 100 000 asukkaan kunnissa vastaava luku oli 68 € (tuloksellisuusarviointi taulukko 2). Pelastuslaitoksen johtokunnalta 10.3.2020 pyydettiin selvitys keskimääräistä korkeammista kustannuksista, johon johtokunta totesi, että Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos on kustannuksiltaan maan pelastuslaitosten keskiarvoa ja palvelutasoltaan vertailukelpoinen muihin alueellisiin pelastuslaitoksiin. Kuntaliiton tilastoinnin ja Pohjois-Karjalan pelastustoimen keräämien tietojen perusteella saadaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen kustannustehokkuudesta erilainen käsitys. 

Pelastuslaitoksen johtokunta edellyttää selvityksessään 10.3.2020 Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitokselta toimia, joilla kustannuskehitystä pystytään paremmin ennustamaan ja hallitsemaan. Lisäksi konsernihallinnon ja kuntien sekä pelastuslaitoksen viestintää tulee edelleen kehittää niin, että kaikilla em. toimijoilla on mahdollisimman hyvä ajantasainen tilannekuva palvelutasosta ja siihen liittyvistä kustannustekijöistä sekä henkilöstöpolitiikasta.” 

Yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitoksen käyttökustannukset jaetaan sopijakuntien kesken kuntien asukaslukujen suhteessa (Tilastokeskuksen viimeisimmät väestötiedot). Vuonna 2019 maksuosuus on 80 euroa asukasta kohden. Kun Jyväskylän asukasluku kasvaa muiden sopimuskuntien menettäessä väestöään, on aiheellista arvioida, onko kuntien maksuosuuksia laskettaessa otettava asukaslukujen lisäksi huomioon muitakin tekijöitä kuten pelastustoimen palvelutaso ja sopimuspalokuntien rooli. 

Talousarvion 2020 mukaan kuntien maksuosuuksiin on tehty 7 euron korotus asukasta kohden vuodesta 2020 lähtien. Lisäys on kokonaisuudessaan 1 941 867 € ja jakaantuu Keski-Suomen kunnille maksettavaksi asukasluvun perusteella. Lisäys aiheutuu erityisesti siitä, että taseeseen kertyneet ylijäämät on pääosin purettu vuosien 2017-2019 aikana.  Maksuosuuden korotus johtaa talousarvion mukaan 60 000 ylijäämäiseen tulokseen ja jättää heikon ylijäämäpuskurin taseeseen, 206 000 euroa. Vuoden 2020 talousarvioon tehty korotus kokonaismäärärahaan on 8,8 prosenttia ja ylijäämien purkamisen vaikutus on siitä noin 7 prosenttiyksikköä. Loppukorotuksen (1,8 %) taustalla on muun muassa yleinen kustannustason nousu ja Äänekosken uuden paloaseman vuokrakulujen kasvu.
Vuonna 2019 ensihoidon tehtäviä oli Keski-Suomessa 32 248. Tehtävät ovat lisääntyneet 8 prosenttia vuodesta 2018.

Talouden tasapainottamisen paineet kasvavat. Tilannetta helpottaa kattava ja osin uudistettu paloasemaverkosto. Pelastuslaitos selvittää, millaisessa toimintaympäristössä monitoimiyksiköt tuottavat eniten lisäarvoa. 

Pitkittynyt työaikakiista on tulehduttanut työnantajan ja henkilöstön välejä. Kyselyn mukaan työntekijät kokevat, että pelastuslaitoksen johtaminen ei tue vuorovaikutteista, avointa ja luottamukseen perustuvaa keskustelua. Henkilöstökyselyyn vastanneista työntekijöistä 46 ja esimiehistä 36 prosenttia ei ollut käynyt kehityskeskusteluja viimeisen vuoden aikana. Pelastuslaitoksen johdon näkemyksen mukaan pelastuslaitoksella on käytännössä toimivaksi havaittu johtamisjärjestelmä. Henkilöstön mielestä johtamisjärjestelmää olisi tarkistettava. 

Katso Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloksellisuusarviointi

Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset

  • Keski-Suomen pelastuslaitos on saavuttanut pääosin sille talousarviossa asetetut tavoitteet. 
  • Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu vuonna 2009. Tulisiko sopimuksen sisällön ajantasaisuutta arvioida sopimuskuntien kesken? 
  • Keski-Suomen pelastuslaitoksen tulisi arvioida johtamisjärjestelmäänsä suhteessa alueen tarpeisiin ja olosuhteisiin sekä muihin pelastuslaitoksiin ja tehdä vaadittavat muutokset työnantajan ja henkilöstön luottamuksellisten suhteiden palauttamiseksi. 
  • Esimiesten tulee huolehtia, että kehityskeskustelut toteutetaan säännöllisesti ja keskustelujen tulokset analysoidaan työyhteisöissä, jotta vahvistetaan avointa keskustelukulttuuria johdon ja työntekijöiden välillä.
  • Pelastuslaitos aloittaa AVI:n poikkeusluvan perusteella Jyväskylän kaupungin hakemuksen mukaisessa työajassa 25.5.2020 alkaen. Työajassa palataan osittain aikaisempaan työaikaan, 24 tunnin vuoroihin. 
  • Kaupunki joutuu varautumaan työoikeuden päätöksen (2020:31) mukaisesti henkilöstön varallaolon korvauksiin takautuvasti. Myös sivutoimisille palomiehille pitää maksaa täysi palkka varallaolosta (hovioikeuden päätös, johon korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa). Eri oikeusasteiden ratkaisut nostanevat pelastuslaitoksen kustannuksia huomattavasti tulevaisuudessa. 

Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että Keski-Suomen kokonaisturvallisuuden koordinointi on tehokasta ja että Jyväskylän kaupunki on ottanut vahvemman vetovastuun Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toiminnassa, jotta kehittämistyö jatkuu ja varautuminen suuronnettomuuksiin ja kriiseihin turvataan.  Tilinpäätöstietojen mukaan alueelliset työryhmät perustetaan vuoden 2020 aikana.