Haku Sulje

Kuntalaisaloitteet 2023

Kuntalaisaloite.fi-palvelun kautta kuntaan lähetetyt kuntalaisaloitteet voit lukea palvelussa. Vuoden 2023 alusta alkaen myös kuntalaisaloitteisiin annetut vastaukset löytyvät palvelusta.

Jyväskylän kaupungille kirjeitse toimitetut kuntalaisaloitteet

 

Kuntalaisaloite 17.3.2023: Vieraskasvien ja -lajien poistaminen

Vieraskasvien poistamiseksi esitetyt käytännöt, kuten kaivaminen ja kasvijuurakoiden peittäminen pressuilla, näyttävät rajoittuvan pienimuotoisesti ja lähes ainoastaan asutuille alueille. Nämä menetelmät ovat varsin työläisiä ja hitaita ja tulevat kalliiksi pienilläkin esiintymillä. Erään kasvitieteilijän mielestä ei näytä olevan mitään mahdollisuutta yrittääkään vastata vuonna 2019 julkaistuun poistovaatimukseen EU:n alueella tai edes Suomessa. Tilanne on siis todettu mahdottomaksi. Kädet on nostettu ylös luovuttamisen merkiksi. Mutta kaikkia keinoja ei vielä kokeiltu.

Aloitteeni tarjoaa käänteentekevän menetelmän vallitsevaan keinovalikoimaan. Tämän toimivuuden ja yleisen hyväksyvyyden saamiseksi pyydän teitä auttamaan tässä. Tiedän aiemmasta toiminnastanne, että olette tosissanne sitoutuneet toimimaan vieraskasvien poistamiseksi ympäristöstänne. Tässä kuitenkin pyydän teiltä ilman ennakkoasennetta suhtautumaan myönteisesti tähän erilaiseen projektiin. Näppituntumani on, että teoreettiselta näyttävä hanke tulee kyllä kukoistamaan käytännössä.

Aloitteeni keskeisin avain on suola. Tähän liittyen esitän muutamia ajatuksiani.

  • suola on halpaa, se on myrkytön, sitä on helppo käsitellä
  • suolan vesiseos levitetään suoraan maahan, ei kasvien päälle
  • se heikentää kasvin tarvitseman veden laatua
  • riittävä suolapitoisuus estää kasvia kasvamasta, näivettää ensin ja tappaa lopulta
  • kasvi tuhoutuu kokonaan juuresta alkaen
  • tämän käsittelyn tavoite on olla kertakäyttöinen; tämä toteutuu  testausten perusteella
  • runsaankin suolakäsittelyn jälkeen maaperän suolapitoisuus laskee vähitellen vesisateiden vuoksi, eikä suolan kerääntymää tai haittaa esiinny missään
  • maaperä palautuu ennalleen, vain vieraskasvit ovat poissa
  • siementen runsaus saattaa aiheuttaa ongelmia niiltä osin, mitkä eivät ole itäneet; seuranta paljastaa, estääkö suola itävyyttä vai tarvitaanko muita toimenpiteitä

Mistä sitten suolaa saadaan?

  • eri puolilla maapalloa on runsaasti suolaesiintymiä maan pinnallakin
  • suolaa tuodaan Suomeen paljon ja käytetään Destian toimesta teiden liukkauden ja pölyn torjumiseksi
  • lähes kaikilla paikkakunnilla on suolavarastot liikenteen käyttöä varten; Destia hallinnoi niitä; uskoisin, että sieltä saataisiin suolaa ensin testien tarpeisiin ja myöhemmin laajempaankin käyttöön
  • Mikä määrä suolaa riittäisi vieraskasvien karsimiseen?
  • kohteiksi voisi ottaa neljä yleisintä kasvilajia: kurtturuusu, lupiini, jättiputki ja jättipalsami
  • olisi hyvä määrittää kustakin kasvustosta neliömetrillä jaolliset alueet, merkitä ne ja rajoittaa ne nauhoilla tai muulla vastaavalla maastoon; tämä lienee parasta tehdä heti kasvuajan alussa keväällä
  • olisi hyvä valmistaa ainakin kahta vahvuutta suolavesiseosta, esimerkiksi 1:2 ja 1:4
  • mikä määrä liuosta olisi hyvä levittää neliömetriä kohden? 10, 15 vai 20 litraa? maaperän kosteus ja testaus osoittaisi sopivan määrän
  • hankkeen dokumentointi vaikkapa videoiden ja selostuksen avulla projektin eri vaiheissa antaisi uskottavuutta eli todistaisi hankkeen tieteellisesti päteväksi

Sitten esitän joitakin tämän aloitteen merkittäviä etuja tällä hetkellä vallitseviin menetelmiin verrattuna:

  • tarvittava työmäärä ja -aika jää murto-osaan
  • määrällisesti projekti poikii nopeasti näyttöjä
  • laadullisesti tuhovaikutus on merkittävä, lähes 100 %
  • säästää kustannuksia uskomattomasti; kaivaminen maksaisi ainakin tuhatkertaisesti alueyksikköä kohden
  • suolaliuoksella tavoitetaan myös sellaiset kohteet, joihin kaivamisella ei päästä

Jos haluatte ryhtyä tähän hankkeeseen, teidän ei tarvitse orjallisesti noudattaa minun esityksiäni. Uskon, että teillä on omat tapanne tehdä tämän tapaisia kenttätöitä. Tärkeää on saada selville, miten suola soveltuu vieraskasvilajien poistamiseen luonnostamme.

Tässä yhteydessä toivon, ettei minun henkilökohtaisia tietojani paljastettaisi edes hankkeessa mukana oleville tekijöille, puhumattakaan julkisuuteen. Aloitteesta voisi kertoa tältä osin vain sen, että tämän takana on nimimerkki Kansalainen Kale.

Toivon, että hankkeesta ei kerrottaisi julkisuuteen ennen kuin se on saatu loppuun. Uskon kuitenkin, että siinä vaiheessa onkin syytä saada laajalti julkisuutta, niin tuloksesta kuin teidän arvokkaasta työstänne ja tietenkin myös aloitteen laatijasta Kansalainen Kale.

Onnistuneella pilottihankkeella ei olisi arvoa ainoastaan Suomessa vaan myös koko EU:n alueella. Siksi tämä mahdollisuus kannattaa käyttää hyväksi.

Aloitteeseen annettu vastaus:

(Kaupunkirakennelautakunta 18.4.2023/69, ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo 6.4.2023)

Olette oikeassa todetessanne, että vieraslajien torjunta on työlästä ja vaatii resursseja. Vieraslajit, kuten mainitsemanne jättipalsamit, komealupiinit ja jättiputket ovat levinneet luontoon puutarhoista ja luvattomasti luontoon viedyistä puutarhajätteistä. Kurtturuusuja on istutettu aikoinaan yleisesti kaupungin puistoihin ja teiden varsille. Vieraslajeja esiintyy lähinnä asutuksen ympärillä. Vieraslajien leviäminen uhkaa kotoperäistä lajistoa ja sen vuoksi niiden poistamiseen panostetaan Suomessa, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Jyväskylän kaupunki on mukana tässä työssä ja torjunut alueiltaan vieraslajeja yhdessä asukkaiden kanssa jo vuodesta 2004 alkaen.

Vieraslajien torjumisessa on niistä saadun tiedon ja eri torjuntamenetelmien tutkimisen seurauksena kehitetty kullekin lajille parhaiten sopiva torjuntamenetelmä, joiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman haitattomia. Jyväskylän kaupungissa torjutaan vieraslajeja kullekin lajille tepsiväksi osoittautuneilla keinoilla. Kurtturuusuistutusten kohdalle perustamme nurmikon, jota leikataan säännöllisesti. Nurmikonleikkuun yhteydessä maasta nousevat ruusunverhot katkeavat ja lopulta ruusut ovat käyttäneet kaiken juuristoonsa varastoituneen ravinnon loppuun, jolloin ne kuivuvat paikalleen. Komealupiinikasvustoja niitetään useita kertoja kesässä, kunnes nekin kuivuvat paikalleen juuriston vararavinnon ehdyttyä. Iholle vakavia polttovioituksia aiheuttavien jättiputkien juuriston ylin osa nostetaan maasta ylös ja viedään kukintojen kanssa poltettavaksi, jotta ne eivät aiheuta vaaraa alueella liikkuville ihmisille tai eläimille. Jättiputkien lehdet ja varret jätetään maatumaan kasvupaikalleen. Louhikkoisessa maastossa jättiputkikasvusto peitetään, kunnes kaikki jättiputket ovat kuihtuneet pois. Jättipalsameja torjutaan niittämällä, lampaita laiduntamalla ja kitkemällä.

Tulostakin olemme saavuttaneet: pahimpina vuosina torjuimme 450 jättiputkiesiintymää, eikä työ ole vieläkään loppunut, sillä uusia esiintymiä tulee tietoomme reilut 50 joka vuosi.

Jättipalsameja olemme onnistuneet torjumaan kokonaan reilulta 5 hehtaarilta ja osittain 26 hehtaarilta. Kaikki tiedossamme olevat kurtturuusut on torjuttu kahden viime vuoden aikana ja komealupiinia niitetään tehostetusti 30 kilometrin matkalta teiden varsilta.

Kaikkia näitä torjuntamenetelmiä yhdistää se, että torjuntaan ei käytetä kemikaaleja ja että mahdollisimman vähän kasvimassaa viedään pois kasvupaikaltaan. Kasvupaikallaan maatuva vieraslajiaines luovuttaa maasta otetut ravinteet takaisin maaperään muiden kasvien ja maaperän eliöiden käytettäväksi.

Vieraslajien leviäminen huolestuttaa teitä ja ehdotattekin, että tutkisimme suolan käyttämistä neljän vieraslajin: kurtturuusun, komealupiinin, jättiputken ja jättipalsamin torjuntaan. Suola on tehokas kasvien hävittäjä, jonka teho perustuu kasvien juuriston vedensaannin estämiseen maanestettä väkevöittämällä. Suola on valikoimaton eli sen sirotus/ruiskutusalueelta häviävät kaikki kasvit ja sen myötä se haittaa myös ravintoketjun muita eliöitä. Suola kulkeutuu maanesteen mukana käsittelyaluettaan laajemmalle ja lopulta pohjaveteen ja vesistöihin pilaten niitä. Suolaan liittyvät ympäristöhaitat ovat sen vieraslajeja hävittävään hyötyyn verrattuna niin paljon suuremmat, että suolan käyttö suurimittaisessa vieraslajien torjunnassa ei ole tarkoituksenmukaista.

Tällä hetkellä käytämme vieraslajien torjumiseen keinoja, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja ympäristöystävälliseksi. Sen vuoksi emme ole aloittamassa ehdottamaanne kokeilua vieraslajien torjumiseksi suolan avulla.

------------------------------------------------------------------------------------------

Kuntalaisaloite 25.1.2023: Koirapuisto Vehkalammelle

Koirapuistot tarjoavat koirille mahdollisuuden päästä liikkumaan vapaina, ja ne mahdollistavat koirien keskinäisen sosiaalisen kanssakäymisen ja leikin. Koirapuistojen avulla voidaan siis parantaa sekä koirien psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Koirapuistoissa myös koirien omistajat pääsevät tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin ja vertailemaan kokemuksia ja näkemyksiä koiriin liittyvistä asioista.

Koirien määrä Jyväskylässä kasvaa ja tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä asukkaiden ja siten myös koirien määrä erityisesti keskusta-alueella ja sen liepeillä lisääntyy. Jyväskylän kaupunki suunnittelee kahden uuden koirapuiston perustamista. Nisulan asukasyhdistys ehdottaa, että koirapuisto perustettaisiin Vehkalammen alueelle seuraavin perustein:
1) Merkittävällä osalla keskusta-alueen asukkaista ei ole käytössään autoa, mikä korostaa lähipalvelujen merkitystä. Vehkalammella sijaitseva puisto olisi kävellen saavutettavissa sekä keskusta-alueelta että Kortepohjan ja Laajavuoren suunnalta.
2) Alue sijaitsee hyvin kulkuyhteyksien päässä ja palvelisi näin asukkaita myös laajemmalla alueella.
3) Alueella jo olemassa olevia pysäköintimahdollisuuksia voidaan hyödyntää myös koirapuistotoiminnassa.
4) Laaja alue rajautuu osin ei-asumiskäytössä olevaan rakennuskantaan, joten koirapuisto on mahdollista sijoittaa siten, että se ei kohtuuttomasti häiritse alueen asukkaita.
5) Alueella ei ole tällä hetkellä ilmeistä käyttötarkoitusta, joten alueen hyödyntäminen osin koirapuistotoimintaan lisäisi alueen käytettävyyttä asukkaiden näkökulmasta.

Aloitteeseen annettu vastaus: 

(Kaupunkirakennelautakunta 14.3.2023/44, Viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen 8.3.2023)

Nisulan asukasyhdistys ry on tehnyt kuntalaisaloitteen, jossa ehdotetaan koirapuiston perustamista Vehkalammelle.

Koirapalveluita ja näiden palveluiden palveluverkkoa on tarkasteltu Viherpalveluiden KymppiV-ohjelmassa. Jyväskylässä on tällä hetkellä kaksi koirapuistoa kaupungin kunnossapidossa Aatoksenkadulla Taulumäellä ja Pohjanlammella Kuokkalassa. Lisäksi koirapuistoja on yhdistysten kunnossapidossa Huhtasuolla, Kotalammella ja Tikkakoskella sekä rakenteilla oleva Palokan koirapuisto Kirrissä. Kankaan alueella on Kankaan Palvelun ylläpitämä koirapuisto. Edellisten lisäksi kaupungin kunnossapidossa on koirien uittopaikka Tourujoen suulla sekä koirien koulutuskentät Aholaidassa ja Köhniöntien varressa oleva Köyhänpellonkenttä. Koirapalveluiden palveluverkko on KymppiV-ohjelman mukaisesti täydentymässä kahdella uudella koirapuistolla. Näiden alustaviksi sijainneiksi on suunniteltu Jyskä-Vaajakoski sekä Keljonkankaan alueita. Tavoitteena uusien koirapuistojen perustamisen yhteydessä on saada yhdistykset aktivoitumaan alueen kunnossapitoon, kuten on esimerkiksi Tikkakosken koirapuistossa. Yhden koirapuiston rakentaminen varusteineen, kalusteineen, valaistuksineen ja pysäköintialueineen maksaa noin 80 000 € - 100 000 € kohteen sijainnista riippuen. Jos kunnossapidosta sovitaan yhdistysten kanssa, jää kaupungille säännöllisiksi kustannuksiksi valaistuksen, jätehuollon ja tarvittavien korjausten kustannukset, jotka ovat keskimäärin muutamia tuhansia/vuosi. Syksyllä 2022 asukkaille järjestetyssä koirapuistokyselyssä ei löytynyt halukkaita toimijoita uusiin koirapuistokohteisiin.

Kaupungin taloudessa tulevat seuraavat vuodet olemaan tiukkoja ja säästötoimia on tehtävä. Ensimmäisenä ovat viherpalveluiden osalta tarkastelussa uusien jo suunnitelmissakin olevien kohteiden rakentaminen, jotka toisivat rakentuessaan lisää säännöllisiä vuosittaisia kustannuksia kunnossapitoon.

Toisena vaiheena on tarkastella olemassa olevien palveluiden karsimista säästötavoitteeseen pääsemiseksi. Koirapuistot on tunnistettu yhdeksi tärkeäksi palvelumuodoksi kuntalaisille, mutta tässä vaiheessa niiden lisääminen ei ole mahdollista.

Mikäli yhdistykset tai muut toimijat haluavat rakentaa ja kunnossapitää talkoilla ja omakustanteisesti koirapuistoja, pyritään kaupungin osalta osoittamaan soveltuvia kohteita sijoittumiselle.

___________________________________________________________________